koulutus / syyskuu 4, 2015 10:52 / päivitetty syyskuu 4, 2015 10:52
Marina Tolstyh
KUVA: Olga Hristoforova
Petroskoin 3. koulun 9.luokalla opiskelee 29 nuorta ja kaikki he lukevat suomea kolme kertaa viikossa.

Petroskoissa on yhteensä seitsemän koulua, joissa suomea, karjalaa tai vepsää on lukujärjestyksessä. Niistä ainakin puolessa koulussa suomen kieltä opetetaan toiselta luokalta alkaen englannin kielen rinnalla. Toisissa kouluissa lapset lukevat suomea oppitunneilla ja toisissa oppituntien jälkeen kielikerhoissa yksi kaksi kertaa viikossa.

Petroskoin 3. koulun suomen kielen opettaja Olga Hristoforova on tyytyväinen siihen, että kaksi vuotta sitten suomen kieltä palautettiin jälleen ala-asteen opetusohjelmaan. Tänä lukuvuonna suomea lukee noin 90 lasta.

yhteiskunta / syyskuu 3, 2015 09:32 / päivitetty syyskuu 3, 2015 09:38
Jelena Gagarina
KUVA: Jelena Gagarina
Koska puu oli paksu ja lyhyt, Pavel Azmatov joutui tekemään istuvan karhun veistoksen.

Mestari Pavel Azmatov  Suojärven kaupungista alkoi harrastaa puuveistosta siirryttyään eläkkeelle. Taiteilijan koulutuksen saanut Azmatov työskenteli opettajana aluksi Suojärven koulussa ja sitten lasten taidekoulussa. Myöhemmin hän teki somistajan töitä.

yhteiskunta / syyskuu 2, 2015 16:08 / päivitetty syyskuu 2, 2015 16:08
Jelena Gagarina

Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit varhaiskasvatuksessa -hankkeen Venäjän koordinaattori Natalia Antonova sanoo, että hanke on tuonut jonkin verran tuloksia. Tärkein ongelma liittyy päiväkotien opettajien kielipätevyyteen. Siitä Antonova ilmoitti Karjalan karjalaisten, vepsäläisten ja suomalaisten neuvoston istunnossa viime viikolla.

petroskoi / syyskuu 2, 2015 11:45 / päivitetty syyskuu 2, 2015 11:45
Anna Tarzalainen
KUVA: Vladimir Larionov
Lentokone syöksyi maahan 800 metrin päähän lentoaseman kiitoradasta. Paikalla kuoli 44 ihmistä ja myöhemmin sairaaloissa vielä kolme.

Äänisenrannan piirin tuomioistuimessa on alkanut oikeudenkäynti, joka koskee 20. kesäkuuta 2011 tapahtunutta lentokoneonnettomuutta. Moskovasta Petroskoihin lentänyt matkustajalentokone Tu-134 syöksyi maahan noin puolenyön maissa ja syttyi palamaan 830 metrin päässä Besovetsin lentoaseman kiitoradasta ja 17 kilometrin päässä Petroskoista. Onnettomuudessa kuoli 47 ihmistä ja viisi loukkaantui. Kuolleiden joukossa oli eniten Moskovan ja sen alueen asukkaita. Lentoturma aiheutti yli 16 miljoonan ruplan vahingot lentokoneyhtiölle.

yhteiskunta / syyskuu 2, 2015 11:31 / päivitetty syyskuu 2, 2015 11:31
Margarita Pehkonen
KUVA: Margarita Pehkonen
Perhe omalla esimerkillään muistuttaa lasta, miten pitää ylittää katu.

Ennen lukuvuoden alkua Karjalan liikennepoliisi tarkasti koulualueita ja niiden lähellä sijaitsevia suojateitä. Tarkastukset ovat paljastaneet puutteita.

— Valitettavasti on olemassa suojateitä, joilla ei ole tarvittavaa merkintää eikä varoitusmerkkiä, Karjalan liikennepoliisin turvallisuuskeskuksen edustaja Anna Pekša sanoo.

Elokuun lopusta alkaen Petroskoin jokaisessa isossa risteyksessä poliisimiehet seuraavat, kuinka hyvin kuljettajat ja jalankulkijat noudattavat liikennesääntöjä ja muistuttavat koululaisia, miten pitää ylittää katu.

petroskoi / elokuu 28, 2015 16:06 / päivitetty elokuu 28, 2015 16:06
Anna Tarzalainen
KUVA: Dmitri Jerohin
Yhä enemmän petroskoilaisia haluaa istuttaa puita kotikaupunkiinsa.

Nopeasti rakennettava Karjalan pääkaupunki kaipaa viheralueita. Uusien rakennuksien ympärillä ei oikein näy puita eikä pensaita. Kuitenkin sekä kiinteistönhoitajat että asukkaat ymmärtävät, että istutukset ovat välttämättömiä asutusalueella.

Yhä enemmän petroskoilaisia haluaa istuttaa puita kotikaupunkiinsa. Monet yhteiskunnalliset järjestöt ja yrittäjät ovat istuttaneet puita vuosijuhlan tai jonkun muun merkkipäivän johdosta. Ajan myötä Petroskoihin on kasvanut kokonaisia ”nimikkokujia”.

piirit / elokuu 28, 2015 15:58 / päivitetty elokuu 28, 2015 15:58
Marina Tolstyh
KUVA: Marina Tolstyh
Karjalan kielen opettaja Nina Barmina on opettanut karjalan kieltä Nuosjärvellä, Prääsässä ja Vieljärvellä.

Vieljärven kylästä kotoisin oleva karjalan kielen opettaja Nina Barmina on asunut Nuosjärvellä 32 vuotta. Kylään Barmina tuli töihin Petroskoin yliopiston jälkeen, jossa historiallisessa tiedekunnassa hän opiskeli venäjän kielen, kirjallisuuden ja suomen kielen opettajaksi ja kääntäjäksi.

Karjalan kieltä ryhdyttiin opettamaan Nuosjärven koulussa vuonna 1989.

yhteiskunta / elokuu 28, 2015 09:32 / päivitetty elokuu 28, 2015 09:32
Jelena Gagarina
KUVA: Jelena Gagarina
Etnokulttuurikeskuksen Revennyh kottu -yhtye esiintyi vasta korjatulla näyttämöllä. Ensimmäinen vasemmalta on keskuksen johtaja Aleksei Tšaikin ja toinen oikealta on Veskelyksen taajaman johtaja Irina Pogrebovskaja.

Karjalan paikallisten aloitteiden ohjelman varoilla korjatun Veskelyksen etnokulttuurikeskuksen johtaja Aleksei Tšaikin haluaisi suunnata toimintansa muun muassa matkailun kehittämiseen. 

— Korjauksen jälkeen meitä ei enää hävetä ottaa vastaan turisteja. Meillä on esimerkiksi tiloja, joissa voimme tarjota heille lounaan, Tšaikin sanoo.

Keskuksella on ollut kokemusta matkailijoiden vastaanottamisesta. Keväällä siinä kävi kolme ryhmää koululaisia Moskovasta sekä myös suomalaisia. Matkailijat Petroskoista ovat vierailleet keskuksessa monta kertaa.

yhteiskunta / elokuu 27, 2015 14:43 / päivitetty elokuu 27, 2015 14:43
Jelena Gagarina
KUVA: Jelena Gagarina
Nuosjärven kirjaston pohjalta on avattu karjalainen pirtti -museonurkka. Pirttiin kokoontuu etupäässä paikallisia naisia. Ensimmäinen vasemmalta on kirjastonhoitaja Irina Pavlova.

Yli 20 vuotta kirjastossa työskennellyt Irina Pavlova pitää kirjaston nykyistä sijaintia edellistä mukavampana. Ennen kirjasto sijaitsi vanhassa puutalossa, jossa oli uunilämmitys. Nykyisessä kivirakennuksessa on sähkölämmitys, mutta kirjaston tilat kaipaavat entisestään korjausta.

— Kesällä lapsilukijoiden määrä kasvaa, koska ihmiset tulevat kesämökeilleen. Kirjaston supistuksesta ei ole toistaiseksi syytä puhua, Pavlova sanoo.

piirit / elokuu 27, 2015 12:12 / päivitetty elokuu 27, 2015 12:12
Marina Tolstyh
KUVA: Jelena Gagarina
Sorateitä Nuosjärven keskustassa ei ole peruskorjattu moniin vuosiin.

Karjalainen Nuosjärven taajama on muuttunut ajan myötä kesämökkikyläksi, jossa petroskoilaiset ja myös moskovalaiset viettävät mielellään kesäaikaa. Taajamassa asuu nykyään yli 400 asukasta, joista lapsia on 15.

Uutena lukuvuonna koulussa opiskelee vain viisi ala-asteen oppilasta. Muutamat lapset käyvät päiväkotia. Muut kuljetetaan Vieljärven kylän kouluun yli 23 kilometrin päähän kotipaikasta.