yhteiskunta / elokuu 24, 2016 16:25 / päivitetty elokuu 24, 2016 16:25
Marina Tolstyh
Venäjän ensimmäinen luterilainen teologikokous Petroskoissa alkoi jumalanpalveluksesta Pyhän Hengen seurakunnan kirkossa.

Venäjän ensimmäisen luterilaisen teologikokouksen osallistujat keskustelivat viime viikolla luterilaisten tilanteesta maailmassa ja kirkkojen asenteista nykyisiin haasteisiin. Kansat elävät nyt aikaa, kun eri maiden vastaiset pakotteet ovat voimassa ja suhteet useiden maiden välillä ovat jännittyneet.

kulttuuri / elokuu 24, 2016 12:05 / päivitetty elokuu 24, 2016 12:05
Marina Tolstyh
Elokuvaaja Pekka Aine ja ohjaaja Seppo Rustanius ovat kuvaamassa Murmanskin alueen Knäsöin kylässä. Siellä sijaitsi suomalaisten punakaartilaisten ja Muurmannin legioonan tukialue.

Dokumenttielokuvia Karjalan osallistumisesta ensimmäiseen maailmansotaan, Neuvosto-Karjalan johtajasta Edvard Gyllingistä ja suomalaisiin kohdistuneista Stalinin vainoista voi katsoa Haikolan kylässä 3.—4. syyskuuta.

Katsojat näkevät myös dokumentteja Vienan Karjalan perinteentaitajasta Santra Remšujevasta, suomalaisesta tekstiilitaiteilijasta Ariadna Donnerista ja karjalaisten kirjailijoiden tutkijasta Juri Djuževista.

koulutus / elokuu 24, 2016 09:38 / päivitetty elokuu 24, 2016 09:38
Jelena Gagarina
KUVA: Jelena Gagarina
Petroskoin kouluissa uuden lukuvuoden aloittaa yhteensä noin 27 200 oppilasta eli yli tuhat enemmän kuin viime vuonna.

Uuden lukuvuoden kynnyksellä Karjalan kouluissa viedään loppuun viimeiset tarkastukset sekä korjaustyöt. Tasavallan oppilaitosten kuntoon saamista käsiteltiin lautakunnan istunnossa.

Petroskoin kouluissa uuden lukuvuoden aloittaa yhteensä noin 27 200 oppilasta. Se on yli 1 100 oppilasta enemmän kuin viime vuonna. Koululaisten määrän kasvu on johtanut siihen, että kaupungin kouluissa on nyt entistä enemmän kahdessa vuorossa opiskelevia luokkia.

kulttuuri / elokuu 19, 2016 15:29 / päivitetty elokuu 19, 2016 15:29
Ilona Veikkolainen
KUVA: Olga Stepanova
Irina Iljina (oik.) selittää kurssilaiselle kirjointatekniikan alkeita.
Irina Iljina (oik.) selittää kurssilaiselle kirjointatekniikan alkeita.

Belomorskin asukkaat perehtyvät vanhaan käsityöperinteeseen. Tänä kesänä kolmetoista naista on oppinut kirjomaan kultalangalla.

— Kultakirjonta on Belomorskin seudun vanha perinne. Ennen pukuja ja päähineitä koristeltiin kultakirjonnalla. Kirjonnan mestareita seudulla oli paljon. Vallankumouksen

jälkeen perinne katosi melkein kokonaan Belomorskin piiristä. Nyt se elää uutta nousukauttaan, Pomorien kulttuurien käsityökeskuksen johtaja ja kultakirjonnan kurssien perustaja Olga Stepanova kertoo.

yhteiskunta / elokuu 17, 2016 12:23 / päivitetty elokuu 17, 2016 12:23
Ilona Veikkolainen
KUVA: JEVGENI ALEKSEJEV
Kovat sateet nostivat vettä metsätielle. Maastoautot jatkoivat matkaansa ihmeellisiin nähtävyyksiin.
Kovat sateet nostivat vettä metsätielle. Maastoautot jatkoivat matkaansa ihmeellisiin nähtävyyksiin.

Matkaan Karjalan mystisiä paikkoja pitkin oli monia syitä. Maastoautojen reitin järjestäjä Denis Kuznetsov kertoi, että tavoitteena oli tutkia Karjalaa.

— Halusimme käydä seudun mielenkiintoisissa paikoissa ja saada uusia tietoja tasavallan historiasta ja mytologiasta. Meidän teki mieli käydä paikoissa, joissa turistit eivät käy ollenkaan. Meidän reittimme oli aivan uusi, eikä kukaan ennen ole käynyt sitä pitkin, järjestäjä sanoo.

yhteiskunta / elokuu 17, 2016 11:31 / päivitetty elokuu 17, 2016 11:31
Marina Tolstyh
KUVA: Nikolai Smirnov
Petroskoin evankelis-luterilaisen Pyhän Hengen seurakunnan kirkkoherra Aleksei Krongolm painottaa, että luterilainen kirkko on auki kansallisuudeltaan erilaisille uskoivaisille.

Unkarin, Suomen, Viron, Venäjän ja Romanian evankelis-luterilaisten kirkkojen edustajat kohtasiva perinteisessä kokouksessaan tänään Petroskoissa. Ensimmäisen kerran Venäjällä pidettävää tapahtumaa isännöi Inkerin kirkko.

— Suomalais-ugrilaisen teologikokouksen nimi liittyy enimmäkseen luterilaisen kirkon alkuperään. Nykyinen kirkko ei erota uskovaisia heidän kansallisuutensa mukaisesti, Krongolm sanoo.

piirit / elokuu 11, 2016 10:04 / päivitetty elokuu 11, 2016 10:04
Marina Tolstyh
KUVA: Sari Heimonen
Profeetta Eliaan eli Iljan päivä on yksi Vuokkiniemen kylän merkittävimmistä kesäjuhlista, joka kokoaa yhteen paikallisia asukkaita ja kansainvälisiä vieraita. Tänä vuonna juhlittiin 30.—31. heinäkuuta.

Kostamuksen kulttuuri- ja museokeskuksen vapaa-aikatoiminnasta vastaava Jelena Makejeva on ylpeä kotiseudustaan siksi, että se on voittanut vihdoin arvokkaan tittelin. Suomalais-ugrilaisen maailman kulttuuripääkaupunki -kilpailussa Vuokkiniemi julistettiin viime perjantaina ensi vuoden pääkaupungiksi.

— Olen hyvin iloinen siitä, että Vuokkiniemen ansiot on arvostettu. Onhan jokainen puu ja pensas säilyttänyt paikan historiaa, Makejeva sanoo.

yhteiskunta / elokuu 10, 2016 09:25 / päivitetty elokuu 10, 2016 09:33
Työvoimatoimiston tuoreen tutkimuksen mukaan autonkuljettajista ja myyjistä riittää lähiaikoina kysyntää. Liike-elämän kehitys vaikuttaa kysyntään, toisaalta alhaiset palkat ja vaikeat työehdot johtavat välillä siihen, että pätevät työntekijät eivät suos
Jelena Maloduševa
KUVA: Jelena Maloduševa
Myyjiä puuttuu monilla aloilla siitäkin huolimatta, että kauppakeskuksien määrä kasvaa Karjalan tasavallassa vuosi vuodelta.
Karjalan työvoimatoimisto on laatinut ennusteen, jonka mukaan arvioitu työvoimapula Karjalassa on 5881 ihmistä vuonna 2017. Arviota varten on tutkittu 1378 laitosta, joista 1006 suurta ja keskisuurta ja 372 pienyritystä.
Ennusteen mukaan pulaa havaitaan muun muassa rakennusalan työntekijöistä, autonkuljettajista, myyjistä, kassatyöntekijöistä, kokeista ja kondiittoreista.
pääkirjoitus / elokuu 9, 2016 16:32 / päivitetty elokuu 9, 2016 16:32
Mikko Nesvitski

Vuokkiniemi on toisella koetuksella saanut tahtonsa läpi. Viime perjantaina tunnettu vienalainen runokylä julistettiin vuoden 2017 suomalais-ugrilaiseksi kulttuuripääkaupungiksi. Ensimmäisen kerran Vuokkiniemi tavoitteli titteliä vuonna 2014, jolloin se hävisi Setumaan Obinitsalle Virosta.

piirit / elokuu 9, 2016 11:10 / päivitetty elokuu 9, 2016 11:10
Ilona Veikkolainen
KUVA: Ilona Veikkolainen
Nelisen tuhatta turistia käy vuodessa Tulemajärvellä, jossa kaksi vuotta sitten avattiin uusi matkailukohde.
Nelisen tuhatta turistia käy vuodessa Tulemajärvellä, jossa kaksi vuotta sitten avattiin uusi matkailukohde.

Karjalais-suomalaisen hankkeen Mining Road (Kaivosreitti) aikana Kolatselän tienoille avattu Tulemajärven malmipuisto kehittyy suunniteltua hitaammin. Ideoiden toteuttamiseen tarvitaan rahaa. Sitä odotetaan sijoittajalta.

— Olemme etsineet sijoittajaa kahden vuoden aikana. Haluamme, että hän olisi kotoisin Karjalasta. Sijoittajan tehtävänä on säilyttää matkailukohdetta, ei vaan tienata rahaa, Prääsän piirin etnokulttuurikeskuksen johtaja Svetlana Hrebtova sanoo.

Nyt Tulemajärven malmipuistosta huolehtivat keskuksen työntekijät ja Kolatselän asukas, Vladimir Kirjankov.