kulttuuri / maaliskuu 4, 2015 10:45 / päivitetty maaliskuu 4, 2015 10:45
Kalevalan 180-vuotisjuhlan kunniaksi Karjalan Sivistysseura on julkaissut vienankielisen Kalevalan – Kal’evala vienankarjalakši.
Jelena Maloduševa
KUVA: Jelena Maloduševa
Vuoden 1949 Kalevala on käännetty vienankarjalaksi eli runolaulajien äidinkielelle. Kalevalan painosmäärä on 1500 kappaletta.

Kalevala on saanut vihdoin alkuperäisen kieliasun. Se on lähinnä sitä kieltä, jolla runot aikoinaan Lönnrotille esitettiin.

Vienankarjalaksi tekstin on kääntänyt Petroskoissa asuva Raisa Remšujeva, joka on entinen Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen kielen, kirjallisuuden ja historian instituutin tutkija. Hänen käännöstyönsä pohjana on ollut vuonna 1849 julkaistu Uusi Kalevala.

talous / maaliskuu 4, 2015 08:32 / päivitetty maaliskuu 4, 2015 08:32
Oleg Gerasjuk
KUVA: Oleg Gerasjuk
Muutamia paperijätekontteja löytyy vain keskikaupungilla. Yksi niistä on Petroskoin hammasklinikan piha-alueella.

Talousjätteiden kierrätyksestä on puhuttu paljon korkealla tasolla, mutta asia ei ole nytkähtänyt eteenpäin. Auttaako viranomaisten hautoma valistuskampanja käyttäytymään kaupunkilaisia ympäristöystävällisesti kahden vuoden päästä, jolloin maassamme voimaan astuvat korjaukset velvoittavat asunnonhaltijoiden yhdistyksiä ja asukkaita suorittamaan pakollista ympäristömaksua jätelajittelun laiminlyönnistä? Tiedetään kun eletään. Ainakin kahdessa vuodessa kotimaassamme pitää säätää talousjätteiden keräysjärjestelmä kuntoon.

mielipide / maaliskuu 3, 2015 14:20 / päivitetty maaliskuu 3, 2015 13:22
Aleksei Tsykarev

Helmikuun lopussa Lapin yliopistoon Rovaniemelle kokoontui iso määrä alkuperäiskansojen asioiden asiantuntijoita kaikkialta maailmasta keskustelemaan alkuperäiskansojen oikeuksista kulttuuriperintöön. Alustajat väittivät, että kansainväliset sopimukset eivät heijasta riittävässä määrin kantaväen oikeutta osallistua oman kulttuuriperinnön määräämiseen.

kulttuuri / maaliskuu 3, 2015 11:38 / päivitetty maaliskuu 3, 2015 11:38
Jelena Gagarina
KUVA: Jelena Gagarina
Tietovisassa voiton on saanut joukkue, joiden jäsenet opiskelevat livvinkarjalaa kursseilla.

Kuinka monelle kielelle Kalevala on käännetty? Mistä Väinämöinen teki kanteleen? Näitä ja muita kysymyksiä esitettiin viime sunnuntaina Karjalan kansallismuseoon kokoontuville tietovisan osallistujille.

Minä ja Kalevala -tietovisassa kisaili viisi joukkuetta.  Ne olivat livvinkarjalaa opiskelevia, vepsän kieltä osaavia, varsinaiskarjalaa opiskelevia, itämerensuomalaisten kielten tiedekunnan opiskelijoita sekä suomea osaavia. Voiton saavutti livvinkarjalaa kursseilla opiskelevien joukkue, joka sai yhteensä 61 pistettä.

yhteiskunta / maaliskuu 2, 2015 13:31 / päivitetty maaliskuu 2, 2015 13:31
Sergei Karpov
KUVA: Tuomo Jantunen
Sodankylän Jääkäriprikaatin lumipukuiset varusmiehet ylittämässä tunturia avajaishiihdossa Kiilopäällä 30. marraskuuta 2014.

Talvisodan 75-muistovuodelle omistettu talvisotahiihto on juuri parhaimmillaan Suomessa. Tapahtumasarjan tavoitteena on kunnioittaa talvisodan uhrien muistoa, lisätä kiinnostusta hiihtoharrastukseen sekä kerätä varoja talvisodan kansallisen muistomerkin pystyttämiseksi.

— Muistovuotta vietetään hiihtäen, koska suomalaisten sotilaiden talvisodassa menestymisen suurimpia syitä olivat hyvä hiihtotaito ja hyvä fyysinen kunto, Talvisotahiihto-hankkeen koordinaattori Petri Koskela toteaa.

petroskoi / helmikuu 27, 2015 15:57 / päivitetty helmikuu 27, 2015 15:57
Anna Tarzalainen
Kohtaus elokuvasta Kalevala-Uusi aika.

Suomen Karjalan sivistysseura ja Karjalan kulttuuriministeriö Suomen Petroskoin-konsulaatin kanssa ovat tehneet yhteistyötä Kalevala -eepoksen kääntämiseksi vienankarjalaksi.

piirit / helmikuu 27, 2015 11:23 / päivitetty helmikuu 27, 2015 11:23
Marina Tolstyh
KUVA: vk.com
Kanteletar-mänty Lahdenpohjan Jaakkimanvaaralla on ollut Venäjän vanhojen puiden luettelossa huhtikuusta 2011.

Kalevalan eepos on antanut aina Kurkijoen museokeskuksen asiantuntijalle Vera Kovalenkolle tuoreita ideoita uusien teematapahtumien järjestämiseksi nuorille ja lapsille.

Eepoksen ensimmäisen painoksen 180-vuotisjuhlan yhteydessä hän on ehdottanut leikki- ja kouluikäisille sekä aikuisille askartelun. Osallistujat tekevät paperista kalevalaisia koruja ja sitten kirjoittavat korujen takapuolelle lempirunojensa säkeitä. Koruista voi lukea lasten kirjasta Muinaisen Karjalan salaisuudet.

talous / helmikuu 27, 2015 07:58 / päivitetty helmikuu 27, 2015 07:58
Marina Petrova
KUVA: Ilona Veikkolainen
Tasavallan kalanviljelylaitokset hankkivat kymmenen prosenttia kirjolohen poikasista Suomesta.

Kalanviljely on voittoa tuottava ala Karjalassa, mutta länsimaiden pakotteiden vastaisten toimenpiteiden mukaan maataloustuotteiden ja raaka-aineen tuonti Venäjälle on kielletty. Vuoden 2014 elokuusta alkaen tuotteita ei saa tuoda Yhdysvalloista, Euroopan Unionista, Kanadasta, Australiasta ja Norjasta.

Kielto uhkaa kalanviljelyä Karjalassa. Tasavallan kalanviljelylaitokset hankkivat kalarehuja ja hedelmöitettyä mätiä Venäjän ulkopuolelta. Osa kirjolohen poikasista hankitaan Suomesta.

petroskoi / helmikuu 26, 2015 14:48 / päivitetty helmikuu 26, 2015 14:48
Oleg Gerasjuk
Petroskoin kaupunginoikeus teki päätöksen yksityisyrittäjien rakennuttaman sivurakennuksen purkamisesta vielä vuonna 2013.

Yksityisyrittäjien ja kerrostalon asukkaiden välinen monta vuotta kestänyt oikeudenkäynti lähenee loppuaan. Kyse on sivurakennuksesta, joka liitettiin viisikerroksiseen asuintaloon Nevskinkadulla Petroskoissa.

— Syyskuussa 2013 Petroskoin kaupunginoikeus teki päätöksen yksityisyrittäjien rakennuttaman sivurakennuksen purkamisesta. Karjalan korkein oikeus jätti päätöksen voimaan. Päätöksen täytäntöönpano etenee tasasuhtaisesti, Galkin valottaa.

petroskoi / helmikuu 25, 2015 13:34 / päivitetty helmikuu 25, 2015 13:34
Anna Tarzalainen
KUVA: Anna Tarzalainen
Konsuli Tuomas Kinnunen lahjoittaa sarjakuvakirjoja palautekilpailuun osallistujille.

Kaksi vuotta peräkkäin Suomen Petroskoin-konsulaatti on järjestänyt palautekilpailun suomalaisen elokuvaviikon jälkeen. Viimeisien palautekilpailun osallistujat olivat 2.—3.-luokkalaisia ja 5.—6.-luokkalaisia.

Valtaosa koululaisista kirjoitti suomenkielisiä palautteita Onneli ja Anneli -elokuvasta. Jotkut lähettivät palautteena piirroksia.

Tänä vuonna kilpailuun osallistui kymmenen oppilasta 17 koulusta. Siitä syystä, että palautekilpailuun otti osaa pieni määrä koululaista, konsulaatti päätti palkita kaiket.