yhteiskunta / huhtikuu 22, 2015 - 12:23

Palaavatko suomalaiset turistit Karjalaan?

Marina Tolstyh
kuva: Jelena Gagarina
Suomen Petroskoin edustuston virkailijoita matkusti yhdessä Karjalan Sanomien toisten lukijoiden kanssa viime lokakuussa Laatokan Karjalassa.

Matkatoimiston johtaja Petri Novitski Helsingistä on sitä mieltä, että suomalaiset eivät osta matkoja Venäjälle kuten ennen poliittisista syistä:

— Monet sanovat Venäjän politiikan usein pelon syyksi matkustaa Venäjälle. Tuo negatiivinen informaatio, joka tulee median välityksellä, on pääsyy ihmisten mielipiteiden ja matkustushalukkuuden muokkaamisessa.

Karjalan-matkoja Joensuussa myyvä Airi Pessi-Mustonen on periaatteessa tyytyväinen siihen, että kymmeniä ryhmiä suomalaisia on matkustanut toimiston kautta Karjalaan ja Pietariin. Niiden lisäksi on ollut paljon yksittäisturisteja, jotka ovat tulleet Petroskoihin ja Sortavalaan reittibusseilla.

— Karjalan viehätys ei ole hävinnyt mihinkään. Mutta huolestuneena luemme uutisia poliittisista levottomuuksista Petroskoissa. Jos tilanne kärjistyy, joudumme reagoimaan. Turvallisuus on oltava taattu.

Pessi-Mustosen mukaan suurempi ongelma on nyt hintojen nousu ruplan vahvistuessa.

— Jos hinnat jatkavat nousuaan, tarjoamme ryhmille vaihtoehdoksi matkoja Baltiaan, jossa palvelujen laatu- ja hintataso on Venäjää edullisempi.

Turussa valmismatkoja Venäjälle järjestävä Raimo Kaisanlahti selittää syyn turistien määrän vähenemiseen viisumin korkealla hinnalla ja pitkällä odotusajalla:

— Viisumi on kallistunut lähes tuplasti ja kaavakkeiden täyttämisprosessi on monimutkaistunut. Viisumin vuoksi suurin osa matkailusta suuntautuu nyt Viroon. Se on erittäin halpa suomalaisille, ja matkailupalvelut ovat siellä ensiluokkaisia.

Venäjälle Imatralta matkoja järjestävä Riitta Varis suunnittelee kesällä ainakin kaksi ryhmämatkaa. Toinen kulkee Karjalan kannakselle ja toinen Laatokan ympäri myös Pitkärannan ja Aunuksen kautta.

— Minua eivät maailmapoliittiset asiat hetkauta. Järjestän matkoja Karjalaan niin kauan kuin jaksan, Varis painottaa.

Variksen mukaan Etelä-Suomessa odotetaan kovasti rajanylityspaikan avaamista matkustajaliikenteelle. Silloin välimatka Imatralta Sortavalaan Syväoron rajanylityspaikan kautta supistuisi kaksinkertaisesti.

Lisää aiheesta lehdessä 22.04.2015

3 kommentit

Kommentit

Lähettänyt Ke, 04/22/2015 - 16:54 käyttäjä erkki kivisara
Viisumin hinnalla saa auton ja itsensä Tallinnaan.... Rajalla kuluva-aika... Linja-autoryhmällä Niiralassa 5-10 sek hlö 5 minuuttia autokunta. Värtsilässä 45-75 sekuntia henkilö 75-90 minuuttia autokunta. Toivottavasti voimme edelleen kulkea turvallisesti molemmin puolin rajaa. Uralin länsipuolisilla alueilla agressiivista myyntiä ja taskuvarkautta olen kokenut vain Viipurissa, johon en mielelläni pysähdy....
Lähettänyt Ke, 04/22/2015 - 18:55 käyttäjä makarainen
Hinnat Karjalassa ovat edelleen edulliset ja ruplan kurssi edullinen varsinkin vuoden takaiseen kurssiin. Rupla heikkeni aina 80 ruplaan euroa kohti, mutta on nyt vahvistunut suunnilleen 57 ruplaan eurolta. Reilu vuosi sitten eurolla sai noin 40 ruplaa. Maiden välillä on viisumipakko, joten sille emme voi mitään. Viisumin hinnalla saa itsensä ja autonsa Tallinnaan, mutta se ei ole Karjala. Syväoron rajanylityspaikan avautumista saadaan odotella, siihen liittyy paljon poliittisia kysymyksiä. Venäjän puolella infrastruktuuria on jo rakennettu, Suomen puolella ei ole taittu vielä aloittaakaan.
Lähettänyt Ke, 04/29/2015 - 10:01 käyttäjä mikkon
Olen ihmetellyt samaa niin henkilöautolla liikkuessani kuin linja-autokuntalaisena. Siis Niiralan väen ripeää toimintaa. Toki viime vuosina on palvelutaso Värtsilän puolella noussut, rajaviranomaisille on muuten opetettu suomen kieltäkin. En tosin itse ole kuullut heidän puhuvansa suomea suomalaisille. Viisumit maksavat nyt myös venäläisille paljon, mutta me emme voi sille mitään. Toisaalta Karjalan puolella on parina vuotena saatu matkailualalla paljon aikaan, niin uusia yöpymispaikkoja kuin nähtävyyksiä, ja koska matkat ovat ruplan kurssin vuoksi edullisia, niin eiköhän viisumi maksa itsensä takaisin. / Mikko Nesvitski