ort:
lut: Iiris
Lähettäessään hakemuksen Venäjän paras opas -kilpailuun Kižin museon työntekijä Marina Noženko ei kuvitellut, että hän voittaa tässä ammattikilpailussa.
— Sain tietoja kilpailusta ystäviltäni. Lähes kaikki sanoivat, että minun täytyi osallistua siihen. Minulla ei ollut varmuutta. Sitten Kižin museon johtaja Jelena Bogdanova lähetti minut kilpailuun, Noženko kertoo.
Kahden viikon kuluttua alkaa kansalliskielisiä lehtiä julkaisevan Periodika-kustantamon projekti nimeltä Venäjän suomalaiset: 100 vuotta Karjalan hyväksi. Aloituskohta on valittu tarkoituksella. Silloin Petroskoissa alkaa ensimmäinen Karjala-Suomi-ystävyysseuran isännöimä festivaali Suomalainen syksy.
Vuonna 2014 käynnistetyn rajat ylittävän Karelia ENI CBC -ohjelman toteuttaminen aloitetaan lokakuun alussa. Tällä kansainvälisellä yhteistyöohjelmalla on omia ominaisuuksia.
— Tärkeä ominaisuus on se, että Karelia ENI CBC on nimenomaan yhteistyöohjelma. Se tarkoittaa, että Venäjä ja Suomi eivät saa apurahaa, vaan ne toteuttavat strategisesti tärkeitä hankkeita yhteistyössä, Karjalan talousvaraministeri Dmitri Kislov korostaa.
Kouluvuosi alkoi Venäjällä maanantaina. Siitä on tullut ikimuistoinen Mujejärven piirissä sijaitsevan Lietmajärven taajaman 210 oppilaalle, jotka ovat aloittaneet uuden lukuvuoden uudessa koulussa. He saivat käyttöönsä kolmikerroksisen ajanmukaisen rakennuksen vanhan puisen hökkelin tilalle.
Pomorien laivanrakennus- ja merenkulkukoulu on tarkoitus perustaa Karjalaan lähiaikoina. Koulu toimii petroskoilaisen Poljarnyi Odissei –merikeskuksen pohjalla.
”Petroskoissa on kaikki tarvittavat olot koulun perustamiselle. Siellä on oppilaitokset, jotka kouluttavat meriammattien ja niihin liittyvien ammattien asiantuntijoita”, Karjalan päämies Artut Parfentšikov kirjoitti Vkontakte-tilillään.
Paikallisten aloitteiden tukiohjelma toteutuu Karjalan tasavallassa jo viidettä vuotta. Tänä vuonna ohjelmassa toteutetaan ennätykselliset 70 hanketta eri puolilla Karjalaa.
Kalevalaan on rakennettu ohjelman avulla uusi puinen kävelysilta Uhutjoen yli. Sillan pituus on 20 metriä. Silta avattiin juhlamenoin viime viikolla.
Karjalan hallitus palkitsi kiitoskirjeillä Petroskoin Besovets-lentoaseman työntekijöitä Venäjän siviili-ilmailun päivän kunniaksi. Kunniamaininnat menivät ansioituneille henkilöille. Todellakin, parin viime vuoden aikana lentokenttä ja sitä kautta lentoliikenne ovat kokeneet näkyviä muutoksia.
Kalevalan piirissä sijaitseva Jyskyjärven kylä on perinteisesti karjalaisten asuttama alue. Karjalan Rahvahan liiton aktivistit haluavat palauttaa karjalan kieltä kylän asukkaiden arkielämään ja tehdä sen näkyvimmäksi. Liiton toteuttaman hankkeen avulla Jyskyjärveä varten valmistettiin uusia osoitekylttejä. Kyseessä on kylttejä Dobryninankatua varten. Osoitteet näissä katukylteissä on esitetty sekä venäjäksi että karjalaksi.
Venäjän kulttuuriperintökohteiden valtionrekisterissä on yli 92 000 rakennusta, joista lähes 9 000 puuarkkitehtuurin muistomerkkiä. Ei vähän. Siitä huolimatta jokaisen puurakennuksen kuolema on menetys. Kontupohjan Uspenskin kirkon kohdalla menetys on korvaamaton.
" Voi kauhea, mikä menetys Kontupohjalle ja koko Karjalalle". Nämä ja muut katkerat sanat kuulevat nyt eri paikoissa Karjalaa ja sosiaalimediassa, kun puhe koskee Kontupohjan kirkkoa.
— Kirkon tuhoaminen on valtava menetys Karjalan matkailualalle. Kirkko oli hyvin merkittäviä matkailukohteita, joita Karjalassa ei ole paljon puutteellisen infrastruktuurin takia, petroskoilaisen matkatoimiston johtaja Olga Nazarova sanoo masentuneena.
Suomen kielen asema voi saada vahvistusta Venäjällä. Viime viikolla kielestä puhuttiin Luoteis-Venäjän parlamenttiyhdistyksen konferenssissa Pietarissa. Karjalan lainsäädäntökokouksen edustajat ehdottivat, että suomen kielelle annettaisiin pitkän virallisen kielen status maan kouluissa.
Pietarin kansainvälisessä talousfoorumissa viime viikolla Karjalan tasavalta pääsi muutamaan tärkeään sopimukseen. Foorumissa käytiin lisäksi lukuisia neuvotteluja, jotka saattavat ajan myötä poikia uusia sopimuksia.
Viime viikolla Karjalan kansallisuuspolitiikan ministeriö päätti tasavallan kanta- ja vähemmistökansojen järjestöjen sekä sosiaalisesti orientoituneiden kansalaisjärjestöjen projektien rahoituksesta. Eksperttineuvosto teki valintansa lähes 50 projektin joukosta, niistä toistakymmentä hylättiin.
Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden jälkeen tänä vuonna muistetaan toista, tosin paljon synkempää, rajapaalua. Suomen sisällissodasta tulee kuluneeksi sata vuotta. Varmasti uusia historiallisia tutkimuksia tulee vuoden varrella julkisuuteen etenkin Suomessa, mutta ehkä myös tällä puolen rajaa esimerkiksi siitä, kuinka sadan vuoden takaiset tapahtumat vaikuttivat Venäjän historiaan.
Jaakko Rugojev. Nimi, joka tarkoittaa karjalaisille itselleen ja karjalaisten asioilla oleville muiden kansallisuuksien edustajille yhä paljon, vaikka hänen kuolemastaan tulee kesäkuussa kuluneeksi 25 vuotta. Eläessään Karjalan kansankirjailijaa Jaakko Rugojevia kutsuttiin Karjalan omaksitunnoksi.
Presidentinvaalien jälkeen kotimainen media ja keskustelufoorumit ovat olleet täynnä odotuksia, olettamuksia ja arvioita mahdollisista muutoksista ja uudistuksista lainsäädännössä eri aloilla ja sektoreilla.
Viime sunnuntaina äänestyspaikassani olin melkoisesti yllättynyt. En muista yksissäkään viime vuosien vaaleissa nähneeni vaalihuoneistossa niin paljon äänestäjiä, että melkein jonoksi asti oli mennyt. Paljon kävi perheitä lastensa kanssa ja paljon oli nuoria joukossa.
Itämerensuomalaisuus korostuu Karjalan tasavallassa perinteisesti helmikuussa laajasti vietettävien äidinkielen päivän ja Kalevalan päivän vuoksi. Tänä vuonna lisää väriä antaa kulttuurilehti Carelian 90-vuotisjuhla 2. maaliskuuta.
Viime viikolla Petroskoissa puhuttiin eri yhteyksissä kansalaisjärjestöjen roolista 2000-luvun osallistavan kansalaisyhteiskunnan muodostamisessa. Yhdessä neuvottelussa otettiin esille myös Karjalan itämerensuomalaisten vähemmistökansojen järjestöjen merkitys.
Viime viikolla Suomi ja Karjala tekivät molemmat historiaa, toki kukin omaansa. Suomessa istuva presidentti Sauli Niinistö valittiin toiselle kaudelle murskavoitolla, lähes 63 ääniprosentilla. Historiaa tehtiin sikäli, että suomalaisen median mukaan maa sai presidentin ensimmäistä kertaa heti ensimmäisellä äänestyskierroksella.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: