ort: Maksim, Pjotr
lut: Valtteri
Merkkivuoden ensimmäinen lehti on juuri lähtenyt painoon. Merkkivuosi sikäli, että vuonna 2020 Karjalan tasavalta täyttää 100 vuotta, ja suuret juhlat on tulossa. Tasavallan vuosipäivään olemme valmistautuneet uutterasti vähintään viiden viime vuoden aikana, vuosi vuodelta yhä vain uutterammin.
Kansainväliseksi kantakansojen kielten vuodeksi julistetun päättyvän vuoden tuloksia käsiteltiin viime viikolla Karjalan hallituksessa pidetyssä Karjalan suomalaisten, karjalaisten ja vepsäläisten edustajien neuvoston istunnossa.
— Teemavuoden aikana on tehty paljon, mutta edessä on vielä paljon tehtävää. Vuoden tärkein saavutus on Petroskoi—Ošta—Syvärinniska-tien siirtyminen liittovaltion omistukseen, Karjalan päämies Artur Parfentšikov kertoo.
Petroskoin 43. koulun johtaja Aleksandr Hantsevitš, 31, on vakuuttunut siitä, että rajan läheisyys on suuri motivaatio suomen kielen opetukseen ja opiskeluun. Hänet valittiin koulunjohtajaksi puolitoista vuotta sitten.
— Tuntuu, että kiinnostus suomen kieltä kohtaan on koulussamme kasvussa. Rajayhteistyöohjelmien mukaan voi toteuttaa erilaisia hankkeita, muun muassa yhteistyötä koulujen välillä, koulunjohtaja sanoo.
Petroskoin puulaivatelakan johtaja Pavel Martjukov on valittu tämän vuoden henkilöksi Karjalassa. Arvonimi on myönnetty puulaivojen rakentamisen perinteiden säilyttämisestä.
Puulaivanrakentaja Pavel Martjukov sanoo, ettei hänen työnsä ole rutiinia, siihen ei kyllästy. Melkein 30 vuotta sitten hän on perustanut puulaivatelakan Petroskoihin. Telakassa rakennetut purjealukset kulkevat nyt Vienan-, Väli- ja Mustallamerellä.
Pian päättyvä vuosi on kansalliskielten saralla saanut paljon hyvää aikaan. Erityisesti mieleen on se, että suomen kielen näkyvyys on korostunut. Keskusteluklubi aloitti Sortavalassa, Kielikeittiö-hanke löysi yleisönsä, marraskuinen suomen kielen viikko niitti mainetta ja kunniaa, viime viikolla esiteltiin Petroskoissa uusi suomen oppikirja.
Aleksandr Vampilovin teoksia on käännetty usealle kielelle, muun muassa englanniksi, espanjaksi, serbiaksi, kiinaksi, ranskaksi, saksaksi, puolaksi ja norjaksi. Tänä vuonna hänen teoksensa on käännetty vepsäksikin.
Vepsänkielinen ensi-ilta nähtiin Kansallisen teatterin pienellä näyttämöllä viime viikonloppuna. Kyseessä on lyyrinen komedia Kodi iknoil pöudolepäi.
Ohjaaja Snežana Saveljeva on siirtänyt Vampilovin näytelmän tapahtumat vepsäläiseen kylään. Kun ohjaaja sai käsiinsä käsikirjoituksen, hän ei voinut enää kieltäytyä toteuttamasta sitä.
Talvella turistit käyvät Karjalassa vain uudenvuoden jälkeisellä lomaviikolla, totesi matkailuhallinnon johtaja matkailufoorumissa Petroskoissa viime viikolla. Vaikka viime vuosien tilastot osoittavat varmaa kasvua, sitä on siivittänyt lähinnä kotimainen matkailu tammikuun alussa.
Suomen kieli kiinnostaa petroskoilaisia. Periodika-kustantamomme järjestämille kielikursseille ilmoittautui aikuisia melkein kolminkertaisesti verrattuna siihen määrään, mikä kurssille voitiin ottaa. Hakijoita olisi ollut enemmän. Moni pahoitteli, että sai tietää kursseista liian myöhään, jolloin uusia nimiä ei enää otettu odotuslistallekaan.
Nyt, kun kesän tärkeimmät juhlat on juhlittu ja kesäsesongin kruunaa Karjalan tasavallan päivä Karhumäessä ensi viikonloppuna, katseet siirtyvät kohti tulevaa syksyä. Vuoden loppupuolelle suunnittelemme monta mielenkiintoista tapahtumaa lukijoillemme, mutta hartaimmat odotuksemme liittyvät yhteen ainoaan asiaan.
Viimeisen kesäkuukauden alku on ollut poikkeuksellisen tuottoisa erilaisin tapahtumin mitattuna. Kižin regatta, kalastusfestivaali Laatokan luodot, avovesiuintikisat Kiži Swim, kirvesmiestaidon festivaali, Aunuksen musiikkifestivaali, lyydin kielen päivä, Vuokkiniemen kesäjuhla, eikä tässä läheskään kaikki.
Viime aikana matkailuinfrastruktuuri on Karjalan tasavallassa kehittynyt tosi yllättävää, sanoisin jopa ennennäkemätöntä, vauhtia ainakin liikenteen osalta. Vuodenvaihteessa aloittanut Pietarista Sortavalaan kulkeva Lastoška-pikajuna on löytänyt hyvin matkustajansa molemmille päivittäiselle vuorolle.
Viime lauantaina Petroskoi juhli 316. kaupunginpäiväänsä. Samalla tuli kuluneeksi 75 vuotta kaupungin vapauttamisesta suomalaisista miehittäjistä. Pari päivää ennen tuo vapauttamisaihe ylitti uutiskynnyksen Suomen suurimmassa lehdessä, Helsingin Sanomissa. Toki hieman oudosta näkökulmasta.
Kouluikäisenä koin arkiseksi asiaksi sen, että maitokauppaan mennessäni vein kodista tyhjät lasipullot samaan kauppaan palautukseen. Neuvostoliiton hajottua tavanomainen käytäntö jäi historiaan, mutta historia voi tehdä paluuta. Venäjällä saatetaan käynnistää valituilla alueilla lasipullojen kierrätys pilottina jo vuoden loppuun mennessä.
Ihmisethän ovat väsyneet naapurin vierastamiseen, kahdenkeskisen keskustelun puutteeseen ja aina vain yltyvään pakotepolitiikkaan. Sellaisen vaikutuksen teki Suomi-Venäjä-Seuran Pohjois-Suomen piirijärjestön vuosikokous, jossa lähes sata seuran jäsentä keskusteli Euroopan Unionin ja Venäjän yhteistyönäkymistä.
Petroskoissa yllettiin viime viikolla historialliseen tekoon. Viranomaisia, yrittäjiä, toimittajia, järjestöjyriä ja opettajia kokoontui paneelikeskusteluun miettimään suomen kielen nykytilaa Karjalan tasavallassa ja sen tilan mahdollista parantamista. En muista vastaavan laatuista keskustelua toteutuneen koskaan ennen ainakaan 2000-luvulla.
Tiistain vastaisen yön jälkeen ei ainakaan Ranska, jos nyt ei koko maailmakaan, ole enää ikinä entisellään. Tulipalo tuhosi pahoin yli 850 vuotta vanhaa Notre Damen katedraalia, joka on ollut yksi maailman vierailluimmista turistikohteista. Kohtalon oikku vain oli siinä, että onnettomuus seurasi meidän läheisimmän EU-naapurimme Suomen eduskuntavaaleja.
Kansallisten kielten opetuksen tilanne Petroskoin valtionyliopistossa nousi esille Karjalan karjalaisten, vepsäläisten ja suomalaisten neuvoston istunnossa viime viikolla. Kävi ilmi, että ilmaisten opiskelupaikkojen määrä vähenee tuntuvasti itämerensuomalaisten kielten ja kulttuurin laitoksella ensi lukuvuonna.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: