ort: Anton, Ivan, Mihail
lut: Lilja, Karoliina, Lilli
Taloustieteiden tohtori, Petroskoin yliopiston rehtorikunnan neuvonantaja Valeri Šljamin on tehnyt yli 40 vuoden uran Kostamuksen malminrikastamossa ja kaupunginvaltuustossa, Karjalan ulkosuhteiden ja talouskehityksen ministerinä ja Venäjän kaupallisena edustajana Suomessa. Värikkäästä työelämästään hän kertoo uudessa kirjassaan Talousdiplomaatin muistiinpanoja – Ajatuksia menneistä.
Karjalan kansalliskieliä tukevat kansalaisjärjestöt etsivät uusia kielten käyttömahdollisuuksia. Teatteriharrastus karjalan, vepsän ja suomen kielellä on yksi tapa oppia ja käyttää kieliä. Amatööriteatterit kiinnostavat ihmisiä ja niiden suosio kasvaa vuosi vuodelta.
Venäjän teatterivuonna Kodima-sanomalehden toimittajille on syntynyt idea perustaa Petroskoihin vepsänkielinen harrastajateatteri. LingvaTeatr-hanke on tukenut aloitetta.
Suojärven jätevedenpuhdistamo käynnistyi uudelleen 11. huhtikuuta. Sitä ennen kymmenen päivän aikana se oli seisokissa. Suojärven kotitalouksien jätevedet purkautuivat puhdistamattomina järveen kymmenen päivän aikana.
— Ympäristökatastrofi on uhannut kaupunkia ja sen lähistöä. Jätevedet pääsevät Suojärveen, josta Suojoki voi kantaa niitä Ääniseen, suojärveläinen aktivisti Vladimir Zavarkin kirjoittaa sosiaalisessa mediassa.
3. kesäkuuta 2019 on merkkipaalu TV-lähetyksen historiassa. 46 päivän kuluttua analoginen TV-lähetys katkaistaan Venäjällä täysin. Digitaalisen lähetyksen ominaisuuksia voi kysellä ilmaisesta palvelunumerosta. 14. maaliskuuta lähtien samantapainen palvelunumero on toiminut Karjalassa. Soitto on myös ilmaista.
Karjalan tietokonekilpailu keräsi 32 eläkeläistä eri Karjalan piireistä. Ikäihmiset testasivat tietokonetaitojaan. He etsivät netistä informaatiota eläkemaksuista ja Petroskoin kulttuuritapahtumista.
— Kilpailijoiden piti rekisteröityä gosusluginettisivun käyttäjiksi. He etsivät myös eläkelain uudistuksia Venäjän eläkerahaston nettisivulta, Venäjän eläkerahaston Karjalan osaston johtajan assistentti Natalja Vartanova kertoo. Kilpailuun osallistuneen aunukselaisen Natalja Gusarovan mukaan kaikki kilpailutehtävät olivat mielenkiintoisia.
Tiistain vastaisen yön jälkeen ei ainakaan Ranska, jos nyt ei koko maailmakaan, ole enää ikinä entisellään. Tulipalo tuhosi pahoin yli 850 vuotta vanhaa Notre Damen katedraalia, joka on ollut yksi maailman vierailluimmista turistikohteista. Kohtalon oikku vain oli siinä, että onnettomuus seurasi meidän läheisimmän EU-naapurimme Suomen eduskuntavaaleja.
Viime vuonna Kižin museon työntekijä Marina Noženko voitti Venäjän paras opas -ammattikilpailun, joka järjestettiin viidessä sarjassa. Noženko julistettiin parhaaksi Museon opas -sarjassa.
Silloin kilpailun voittajat saivat palkintonsa, mutta kilpailu ei ole päättynyt. Ammattikilpailun järjestänyt Venäjän maantieteellinen seura teki TV-ohjelman voittajien lisäkilpailusta.
Sortavala valmistautuu aktiivisesti Karjalan tasavallan satavuotisjuhlavuoteen 2020. Sen johdosta Sortavalaan rakennetaan useita urheilukohteita, muun muassa hyppyrimäkiä.
— Kaksi hyppyrimäkeä K10 ja K5 rakennettiin Vakkosalmen Kuhavuoreen vuosina 2016 ja 2018. Parhaillaan niiden viereen rakennetaan K25-hyppyrimäkeä. Sen rakentamiseen on myönnetty Karjalan budjetista 6,5 miljoonaa ruplaa. Hyppyrimäen pitää valmistua toukokuun loppuun mennessä, kertoo Karjalan mäkihypyn ja yhdistetyn hiihdon liiton johtaja Vadim Lisovski.
Ensi kesänä puuveistosmuseo nimeltään Enkelien koti aloittaa toimintansa Lahdenpohjassa. Idea museon perustamisesta syntyi viime vuonna, kun kaupungissa pidettiin ensimmäisen kerran puuveistosfestivaali.
— Saimme paljon positiivista palautetta ikallisilta asukkailta ja matkailijoilta. Heitä ihmetytti se, että viiden metrin pituisista hirsistä veistettiin näin ihastuttavia taideteoksia, festivaalin järjestäjä Irina Solonovitš kertoo.
Neuvostoliiton kukoistusvuosina syntyneenä muistan hyvin neuvostoaikaisen syntymätodistuksen ja passin, joissa tiedot oli tuplana eli venäjäksi ja suomeksi. 1990-luvun alussa kahden kielen käyttö virallisissa dokumenteissa jäi Neuvostoliiton jälkiä historiaan. Vaikka historian omana se pysyykin, voi toinen kieli tehdä paluuta ”pienemmän” tason lomakkeisiin ja leimoihin.
Pari vuotta sitten kirjoitin siitä, että Karjalasta puuttuu kansalaisjärjestö, joka ajaisi suomen kielen ja kielenopetuksen etuja tasavallassa. Siihen mennessä Karjalan suomalaisten Inkeri-liiton toiminta kuihtui melkein olemattomiin, ja sitä mukaa aktiivisesti toimivan järjestön tarve oli vastaavasti vain lisääntymässä.
Joukkoliikenteeseen ja matkailuun on tulossa entistä enemmän mukavuutta ja joustavuutta, kun eräs latvialainen linja-autoyhtiö avaa marraskuussa suoran yövuoron Petroskoista Pietariin. Uusi vuoro on jo sellaisenaan tervetullut, mutta sen merkitys korostuu entisestään, jos ottaa huomion bussiyhtiön laajan reittikartan.
Ne ovat työvuoden antoisimpia päiviä, jolloin tapaa toiminnastasi kiinnostuneita ihmisiä ja yhdessä saa paljon aikaan. Niin oli tälläkin kertaa, kun lehtemme täytti 98 vuotta viime viikon lopulla. Perjantaina meillä kävi kymmeniä vieraita.
Karjalan Sanomat täyttää tämän viikon perjantaina 98 vuotta. Kulunut vuosi on ollut meille uusien haasteiden ja kokeilujen aikaa. Toki sitä ovat olleet meille muutkin menneet vuodet.
Kahden viikon kuluttua alkaa kansalliskielisiä lehtiä julkaisevan Periodika-kustantamon projekti nimeltä Venäjän suomalaiset: 100 vuotta Karjalan hyväksi. Aloituskohta on valittu tarkoituksella. Silloin Petroskoissa alkaa ensimmäinen Karjala-Suomi-ystävyysseuran isännöimä festivaali Suomalainen syksy.
Kouluvuosi alkoi Venäjällä maanantaina. Siitä on tullut ikimuistoinen Mujejärven piirissä sijaitsevan Lietmajärven taajaman 210 oppilaalle, jotka ovat aloittaneet uuden lukuvuoden uudessa koulussa. He saivat käyttöönsä kolmikerroksisen ajanmukaisen rakennuksen vanhan puisen hökkelin tilalle.
Karjalan hallitus palkitsi kiitoskirjeillä Petroskoin Besovets-lentoaseman työntekijöitä Venäjän siviili-ilmailun päivän kunniaksi. Kunniamaininnat menivät ansioituneille henkilöille. Todellakin, parin viime vuoden aikana lentokenttä ja sitä kautta lentoliikenne ovat kokeneet näkyviä muutoksia.
Venäjän kulttuuriperintökohteiden valtionrekisterissä on yli 92 000 rakennusta, joista lähes 9 000 puuarkkitehtuurin muistomerkkiä. Ei vähän. Siitä huolimatta jokaisen puurakennuksen kuolema on menetys. Kontupohjan Uspenskin kirkon kohdalla menetys on korvaamaton.
Karjala ja Kiina ovat tekemässä läpimurtoa. Viime viikolla tasavallassa vieraili koko Karjalan historiassa suurin kiinalainen valtuuskunta. Tuulivoimalan ja hotellien rakentaminen, tuotteiden toimitukset miljoonien dollarien arvosta, uusien tuotantojen perustaminen, festivaalien järjestäminen, teattereiden vaihto ja kiinan kielen opetus.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: