ort: Trofim, Aleksandr
lut: Jouni, Joni, Joonas, Jonne
Karjalan päämies Artur Parfentšikov teki toissa viikolla visiitin Periodika-kustantamoomme. Merkillistä se oli jo sikäli, että ainakin 2000-luvun Karjalan päämiehistä Parfentšikov on toistaiseksi ainoa, joka on vieraillut meillä jo kahdesti. Ensimmäisen kerran hän kävi Periodikassa lehdistön päivänä toukokuussa 2017.
Karjalan taidemuseossa pidetyssä seminaarissa moskovalaiset ja pietarilaiset matkailualan asiantuntijat kertoivat siitä, miten voi houkutella kiinalaisia Karjalaan. Seminaari pidettiin Museot fokuksessa -projektin mukaan, joka toteutuu ENI CBC -ohjelman tuella.
Maailma ilman rajoja -matkailuyhdistyksen varajohtajan Anna Sibirkinan mukaan kiinalaiset sosiaaliset mediat ovat tehokas ja halpa keino tehdä Karjalan matkailukohteita näkyviksi kiinalaisille.
Karjalassa influenssaan ja flunssaan sairastuneiden määrä on kasvussa.
— Tänä vuonna influenssan ja flunssan epidemia alkoi tammikuun kolmannella viikolla. Sairaustapausten määrä on laskenut vuoden 2019 tasosta. Syy on se, että tänä vuonna on rokotettu 47 prosenttia Karjalan väestöstä, Rospotrebnadzorin Karjalan yksikön vt. johtaja Ljudmila Kotovitš kertoo.
Laboratorioissa todetuista viruksista ovat B-influenssa ja rhinovirus. Uuden kiinalaisen COVID-19-koronaviruksen tapauksia ei ole paljastettu Karjalassa.
Helmikuun lopussa Venäjän presidentin rahaston verkkosivuilla julkaistiin kuluvan vuoden ensimmäisen hankekilpailun tulokset. Kilpailuun osallistui yli 9 000 Venäjän kansalaisjärjestöä, joista voittajien joukkoon pääsi 2 017. Voittajien listalla on muun muassa 30 Karjalan kansalaisjärjestöä, joiden hankkeiden toteuttamiseen myönnetään yli 50 miljoonaa ruplaa apurahaa. Neljännes hankkeista kannustaa ihmisiä terveellisiin elämäntapoihin.
Suurimman apurahasumman on saanut Karjalan tasavallan go-liitto. Hankkeen totuttamiseen on myönnetty 2,9 miljoonaa ruplaa.
Suomen Pietarin-pääkonsulaatin Petroskoin toimipisteen uusi konsuli Johannes Puukki perehtyy aktiivisesti paikallisiin yhteisöihin ja kulttuurilaitoksiin. Ensimmäisen matkansa Petroskoihin ja yleensä Karjalaan hän teki vasta viime vuoden joulukuussa.
— Aikaisemmin Venäjällä kävin vain Pietarissa ja Moskovassa. Venäjän Karjala on minulle aivan uusi alue. Tuntemukseni Karjalasta liittyy enemmän meidän yhteiseen historiaamme, Puukki myöntää.
Kaksikymmentä vuotta ei ehkä ole Karjalan tasavallan satavuotiseen historiaan verrattuna kovinkaan pitkä jakso. Kuitenkin jos mittaamme kahta vuosikymmentä rajat ylittävällä yhteistyöllä, niin sen panos Karjalan tasavallan kehitykseen on ollut huomionarvoinen. Puhe on Euregio Kareliasta.
Karjalan urheiluministeriö ei sulje pois madollisuutta järjestää kansainvälisiä urheilutapahtumia Petroskoin Kurgan-urheilukeskuksessa.
— Nyt urheilukeskus sopii vain yleisvenäläisten kilpailujen järjestämiseen. Kansainvälisten kilpailujen järjestäminen tulee mahdolliseksi vain infrastruktuurin mittavan uudistuksen jälkeen. Suunnittelu ja kustannusarvio valmistuvat 1. marraskuuta, Karjalan urheiluministeri Aleksei Jermašov sanoo.
Pieni ihminen suuressa sodassa -hankkeen osallistujat haluavat tehdä tunnetuksi molemmin puolin rajaa ja myös kansainvälisille turisteille talvisodan ja jatkosodan tapahtumia. Taisteluja käytiin nykyisen Kostamuksen ja Kalevalan välisellä alueella sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kunnissa.
— Meillä on pitkä historia, lähes 150 kilometriä yhteistä Venäjän ja Suomussalmen välistä rajaa. Kalevala on Suomussalmen ystävyyskunta, projektikumppani ja elinkeinopäällikkö Hannu Leinonen Suomussalmesta sanoo.
Suomen elokuvaviikko vieraili Petroskoin jälkeen viime viikon lopulla myös Sortavalassa, millä teki uuden aluevaltauksen. Sitä ennen elokuvia ei nähty kuin vain Karjalan pääkaupungissa. Täydentämässä suomen kielen päiviä kävi lauantaina Sortavalassa myös Karjalan Sanomat Kielikeittiöllä ja kielikilpailulla.
Vuosi 1989 tarkoitti pienille kansoille oikeata buumia kansallisen itsetunnon ja identiteetin kehityksen kannalta. Silloin, 30 vuotta sitten perustettiin Karjalan tasavallan kolmen suurimman itämerensuomalaisen väestöryhmän etujärjestöt eli Karjalan Rahvahan liitto, Vepsäläinen kulttuuriseura ja Karjalan suomalaisten Inkeri-liitto.
Viime lauantaina Karjalan Sanomat täytti 99 vuotta. Kunniakas ikä, yhtä vuotta vaille kokonainen vuosisata. Lehden sadannen elinvuoden aloitamme toiveikkain mielin, joskin hieman jännittyneinä, koska siirrymme sähköisen median aikaan. Ensi vuonna avaamme kauan kaivatun ja huolellisesti räätälöidyn internet-sivuston Oma Media.
Alkuviikosta 20 EU-maan Venäjän-lähettiläät kävivät Petroskoissa keskustelemassa Karjalan hallituksessa rajat ylittävistä yhteistyöohjelmista, investointipolitiikasta ja infrastruktuurikehityksestä. Neuvotteluissa kosketeltiin myös sähköisten viisumien tuomaa kansainvälistä hyötyä.
Suomen kieli kiinnostaa petroskoilaisia. Periodika-kustantamomme järjestämille kielikursseille ilmoittautui aikuisia melkein kolminkertaisesti verrattuna siihen määrään, mikä kurssille voitiin ottaa. Hakijoita olisi ollut enemmän. Moni pahoitteli, että sai tietää kursseista liian myöhään, jolloin uusia nimiä ei enää otettu odotuslistallekaan.
Nyt, kun kesän tärkeimmät juhlat on juhlittu ja kesäsesongin kruunaa Karjalan tasavallan päivä Karhumäessä ensi viikonloppuna, katseet siirtyvät kohti tulevaa syksyä. Vuoden loppupuolelle suunnittelemme monta mielenkiintoista tapahtumaa lukijoillemme, mutta hartaimmat odotuksemme liittyvät yhteen ainoaan asiaan.
Viimeisen kesäkuukauden alku on ollut poikkeuksellisen tuottoisa erilaisin tapahtumin mitattuna. Kižin regatta, kalastusfestivaali Laatokan luodot, avovesiuintikisat Kiži Swim, kirvesmiestaidon festivaali, Aunuksen musiikkifestivaali, lyydin kielen päivä, Vuokkiniemen kesäjuhla, eikä tässä läheskään kaikki.
Viime aikana matkailuinfrastruktuuri on Karjalan tasavallassa kehittynyt tosi yllättävää, sanoisin jopa ennennäkemätöntä, vauhtia ainakin liikenteen osalta. Vuodenvaihteessa aloittanut Pietarista Sortavalaan kulkeva Lastoška-pikajuna on löytänyt hyvin matkustajansa molemmille päivittäiselle vuorolle.
Viime lauantaina Petroskoi juhli 316. kaupunginpäiväänsä. Samalla tuli kuluneeksi 75 vuotta kaupungin vapauttamisesta suomalaisista miehittäjistä. Pari päivää ennen tuo vapauttamisaihe ylitti uutiskynnyksen Suomen suurimmassa lehdessä, Helsingin Sanomissa. Toki hieman oudosta näkökulmasta.
Kouluikäisenä koin arkiseksi asiaksi sen, että maitokauppaan mennessäni vein kodista tyhjät lasipullot samaan kauppaan palautukseen. Neuvostoliiton hajottua tavanomainen käytäntö jäi historiaan, mutta historia voi tehdä paluuta. Venäjällä saatetaan käynnistää valituilla alueilla lasipullojen kierrätys pilottina jo vuoden loppuun mennessä.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: