ort:
lut: Juhani, Jukka, Johannes, Janne, Juho
Sandarmoh. Neuvostoliiton surkeimpaan historian sivuun liittyvä paikannimi Karjalan tasavallan kartassa. Siellä Karhumäen piirissä teloitettiin vuosina 1937—1938 eri lähteiden mukaan 7 000—9 500 ihmistä. Sandarmoh on kuuluisin teloituspaikka Karjalassa, mutta ei ainoa.
Karjalassa lähes 17 000 ihmistä sairastaa syöpää. Potilaita on paljon Louhen, Kontupohjan, Segežan ja Mujejärven piireissä sekä Petroskoissa.
Viime vuonna uusia syöpätapauksia todettiin 2 929 tasavallan asukkaalla. Toiseksi yleisin oli iho-, keuhko-, maha- ja peräsuolisyöpä ja naisilla oli tavallisin rintasyöpä.
— Viime vuonna ihmiset sairastuivat yhä useammin peräsuolisyöpään.
Sitä oli noin 12 prosenttia kaikista tautitapauksesta, Karjalan varaterveysministerin virkaa toimittava Pavel Terjohin kertoo.
Karjalan taidemuseo juhli syntymäpäiväänsä 20. lokakuuta. Viktor Vasnetsovin maalauksen palaaminen museoon suuren restauroinnin jälkeen oli paras syntymäpäivälahja museolle.
— Viktor Vasnetsov maalasi Jeesuksen ristiinnaulitseminen vuonna 1902. Meillä ei ole tietoa siitä, missä maalaus oli ennen vuoden 1917 vallankumousta. Karjalaan se pääsi Leningradin museosäätiöstä vuonna 1928, taidemuseon venäläisen taiteen kokoelman hoitaja Sergei Sergejev selittää.
Kävijämäärät Paanajärven kansallispuistossa ovat jatkuvasti lisääntyneet. Viime vuonna retkeilijöitä oli yli 700:lla enemmän edellisvuoteen verrattuna. Tänäkin vuonna kävijöiden määrän odotetaan kasvavan.
Kiinnostus luonnonmatkailuun on Karjalassa voimakkaasti kasvava trendi. Kasvua ovat aiheuttaneet muun muassa Euroopan asettamat Venäjän-vastaiset pakotteet.
Karjala suuntautuu maatalousosuuskuntien kehitykseen, mikä auttaa kohentamaan maataloutta. Osuuskunnista on apua yksityisviljelijöille muun muassa menekkiongelmien ratkaisemisessa.
Karjalan maatalousministeri Vladimir Labinov esitteli maatalouden kehityssuunnitelman lähivuosiksi lainsäädäntökokouksen jäsenille ja sitten tasavallan piirien johtajille.
Sortavalan kaupungin historia on monesti hyvin persoonakohtainen, ja sen nykyisten asukkaiden olisi hyvä tuntea hyvin kuuluisia entisiä kaupunkilaisia. Sitä mieltä ovat Sortavalan piirin nuorisokeskuksen varajohtaja Jekaterina Kulijeva ja Pietarissa asuva nuori taiteilija Olga Kvašnina. Kevään lopusta alkaen he ovat vetäneet Seinähistoria-hanketta yhdessä paikallisten vapaaehtoisten kanssa.
Kirkkoniemen julistuksen allekirjoittamisesta tulee kuluneeksi ensi vuoden alussa 25 vuotta. Samalla Kirkkoniemeen perustettu Kansainvälinen Barents-sihteeristö täyttää tammikuussa 10 vuotta. Mennyt aikaväli antaa hyvän tilaisuuden tämän yhteistyöfoorumin ja monitasoisen rakenteen toimivuuden arvioinnille.
Petroskoissa viitisen vuotta toiminut leimopo haluaa laajentaa toimintaansa. Nyt sen tuotteita myydään 25 myyntipisteessä Petroskoissa. Niissä tarjotaan lisäksi kahvia ja marjamehua, jota myцs valmistetaan leipomossa. Suunnitelmissa on avata omat myyntipisteensä myös Karjalan piireissä. Sitä varten pitää laajentaa toimitiloja ja
palkata lisää työntekijöitä. Leipomossa työskentelee tällä hetkellä noin sata henkeä.
Noin parikymmentä eläkeläistä ja heidän nuorempaa sukulaistaan oppii tuohitöitä ja huovutuksen tekniikkaa Kalevalatalon etnokulttuurikeskuksessa omissa ryhmissään. Kurssit pidetään ilmaiseksi kerran viikossa neljän kuukauden aikana.
— Käytännössä hanke on yhdistänyt eri sukupolvia. Kursseilla on mukana niin iäkkäitä naisia kuin myös nuoria äitiä ja koululaisia. Valitettavasti miehet eivät ole hankkeeseen osallistuneet, Kalevalatalon johtaja Olga Kuzmina sanoo.
Karjalan kansallinen teatteri juhli viime lauantaina kunnioitettavat 85 vuotta sympaattisella konsertilla. Onnittelusanoja herui konsertin jälkeen niin viranomaisilta kuin teatterin ystäviltä, ja erityisesti oli ilo nähdä, että juhlaan ehti paljon teatterialan ihmisiä myös Suomesta.
Teiden kunnossapito talviaikaan ei pääkirjoituksen aiheeksi ole originelleimmasta päästä. Kuitenkin otan sen puheeksi siksi, että toivoin tilanteen muuttuvan tänä vuonna vihdoin paremmaksi, kun hommiin oli tarttunut uusi urakoitsija. Toki toivossa on hyvä elää, kuten sananparsi vähemmän optimistisesti neuvoo. Viime viikolla satanut ensilumi näytti, että mitään silmäänpistävää parannusta ei ainakaan toistaiseksi ole näkyvissä.
Suomen liikenneministeriön Barents-puheenjohtajuudella viimeisen kahden vuoden aikana on laadittu asiantuntijatyönä raportti Barentsin alueen rajat ylittävistä kansainvälisistä tieliikennekäytävistä, joka käsittää kahdentoista maantienyhteyden nykytilan kuvauksen.
Karjalan tasavalta ja sen päämies Aleksandr Hudilainen ovat suunnanneet katseensa ja toiveensa Kiinaan. Ukrainan tilanteen tulehduttamien länsisuhteiden vuoksi Venäjä on enenevässä määrin suuntautunut geopoliittisesti ja taloudellisesti lännen sijaan Euraasiaan ja Kiinaan. Venäjän uusi suuntaus muuttaa Karjalan asemaa, mutta avaa samalla täysin uusia mahdollisuuksia alueelle. Kiinan potentiaalin Karjalan kannalta ratkaisee, missä määrin Suomi ja muut Pohjoismaat ovat kiinnostuneet kytkeytymään logistisesti Karjalan kautta kohti Kiinan valtavia markkinoita.
Kirjailija Rosa Liksom on rautaa… …Niin on myös Pekka Pesonen.
En päässyt Helsingin kirjamessuille, missä oli viikonloppuna aiheena venäläinen kirjallisuus. Harmittaa.
Suomi valmistautuu käymään paitsi taloudellista pakotesotaa niin myös informaatiosotaa suurvaltanaapuriaan Venäjää kohtaan. Jännitys lisääntyy Itämerellä ja Suomi on täysillä mukana tässäkin sotaharjoitusten avulla luodussa kybersodassa.
Viimeviikkoinen uutinen Karjalan kulttuuriministerin Jelena Bogdanovan nimittämisestä Kižin museon johtajan virkaan tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta, mutta yllätti mieluisasti. Virkanimitystä tervehtivät niin kulttuurialan vaikuttajat kuin kansalaisjärjestöt ja viranomaiset.
Itä-Ukrainan tilanteen vuoksi Yhdysvallat ja Eurooppa pani voimaan pakotteet viennin osalta ja asetti huomattavan määrän venäläisiä vaikuttajia matkustuskieltoon. Tavoitteena oli Venäjän nöyryyttäminen. Tulos oli, että Venäjä asetti vastapakotteet asettamalla muun muassa Suomelle liha- ja maitotuotteiden tuontikiellon.
Parin viime viikon aikana toistakymmentä tuttavaani, mukana muutama toimittaja Karjalan ulkopuolelta, on udellut minulta Nelidov-tapauksen kuulumisia. ”Minkälainen poliittinen tausta mahtaa olla Karjalan entisen päämiehen ja Kižin museon johtajan pidättämisessä?” Suunnilleen näin kaikki utelut kuuluivat.
Lokakuun 5. päivänä lehtemme täyttää 95 vuotta. Suomenkielinen Karjalan Sanomat on Karjalan tasavallan ikäkumppani ja tasavallan vanhin lehti. Rinnan tasavallan kanssa lehtemme on elänyt nousuja ja laskuja, vainovuosia ja sodan raunioita, sosialismin rakentamista ja perestroikaa.
Tuoreiden sosiologisten kyselyjen mukaan 80 prosenttia vastanneista arvioi myönteisesti omien etnokulttuuristen oikeuksiensa toteuttamista Karjalan tasavallassa. Se ei kyllä tarkoita, että taivas on tähän mennessä ollut aina kirkas. Mahdollisten pilvien karkottamiseksi tulevaisuudessa Karjala saa pian vakuuttavan dokumentin, joka linjaa kansallisuuspolitiikan prioriteetit, tavoitteet ja keinot tasavallassa vähintään seuraaviksi kymmeneksi vuodeksi.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: