ort: Andrei
lut: Seija
Suomalaiset yritykset ovat kiinnostuneita luomaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia Suomen ja Karjalan tasavallan välillä. Se korostui kansainvälisellä yritysfoorumilla Petroskoissa viime viikolla.
— Luoteis-Venäjä on suomalaisille yrityksille ikään kuin kotipesä. Täällä on suurin suomalaisyritysten keskittymä Euroopan unionin ulkopuolella. Koko Venäjällä toimii noin 900 suomalaisyritystä ja niistä noin 600 Luoteis-Venäjällä, Suomen Pietarin-pääkonsuli Anne Lammila kertoi.
Lähettäessään hakemuksen Venäjän paras opas -kilpailuun Kižin museon työntekijä Marina Noženko ei kuvitellut, että hän voittaa tässä ammattikilpailussa.
— Sain tietoja kilpailusta ystäviltäni. Lähes kaikki sanoivat, että minun täytyi osallistua siihen. Minulla ei ollut varmuutta. Sitten Kižin museon johtaja Jelena Bogdanova lähetti minut kilpailuun, Noženko kertoo.
Kahden viikon kuluttua alkaa kansalliskielisiä lehtiä julkaisevan Periodika-kustantamon projekti nimeltä Venäjän suomalaiset: 100 vuotta Karjalan hyväksi. Aloituskohta on valittu tarkoituksella. Silloin Petroskoissa alkaa ensimmäinen Karjala-Suomi-ystävyysseuran isännöimä festivaali Suomalainen syksy.
Vuonna 2014 käynnistetyn rajat ylittävän Karelia ENI CBC -ohjelman toteuttaminen aloitetaan lokakuun alussa. Tällä kansainvälisellä yhteistyöohjelmalla on omia ominaisuuksia.
— Tärkeä ominaisuus on se, että Karelia ENI CBC on nimenomaan yhteistyöohjelma. Se tarkoittaa, että Venäjä ja Suomi eivät saa apurahaa, vaan ne toteuttavat strategisesti tärkeitä hankkeita yhteistyössä, Karjalan talousvaraministeri Dmitri Kislov korostaa.
Kouluvuosi alkoi Venäjällä maanantaina. Siitä on tullut ikimuistoinen Mujejärven piirissä sijaitsevan Lietmajärven taajaman 210 oppilaalle, jotka ovat aloittaneet uuden lukuvuoden uudessa koulussa. He saivat käyttöönsä kolmikerroksisen ajanmukaisen rakennuksen vanhan puisen hökkelin tilalle.
Pomorien laivanrakennus- ja merenkulkukoulu on tarkoitus perustaa Karjalaan lähiaikoina. Koulu toimii petroskoilaisen Poljarnyi Odissei –merikeskuksen pohjalla.
”Petroskoissa on kaikki tarvittavat olot koulun perustamiselle. Siellä on oppilaitokset, jotka kouluttavat meriammattien ja niihin liittyvien ammattien asiantuntijoita”, Karjalan päämies Artut Parfentšikov kirjoitti Vkontakte-tilillään.
Paikallisten aloitteiden tukiohjelma toteutuu Karjalan tasavallassa jo viidettä vuotta. Tänä vuonna ohjelmassa toteutetaan ennätykselliset 70 hanketta eri puolilla Karjalaa.
Kalevalaan on rakennettu ohjelman avulla uusi puinen kävelysilta Uhutjoen yli. Sillan pituus on 20 metriä. Silta avattiin juhlamenoin viime viikolla.
Karjalan hallitus palkitsi kiitoskirjeillä Petroskoin Besovets-lentoaseman työntekijöitä Venäjän siviili-ilmailun päivän kunniaksi. Kunniamaininnat menivät ansioituneille henkilöille. Todellakin, parin viime vuoden aikana lentokenttä ja sitä kautta lentoliikenne ovat kokeneet näkyviä muutoksia.
Kalevalan piirissä sijaitseva Jyskyjärven kylä on perinteisesti karjalaisten asuttama alue. Karjalan Rahvahan liiton aktivistit haluavat palauttaa karjalan kieltä kylän asukkaiden arkielämään ja tehdä sen näkyvimmäksi. Liiton toteuttaman hankkeen avulla Jyskyjärveä varten valmistettiin uusia osoitekylttejä. Kyseessä on kylttejä Dobryninankatua varten. Osoitteet näissä katukylteissä on esitetty sekä venäjäksi että karjalaksi.
Venäjän kulttuuriperintökohteiden valtionrekisterissä on yli 92 000 rakennusta, joista lähes 9 000 puuarkkitehtuurin muistomerkkiä. Ei vähän. Siitä huolimatta jokaisen puurakennuksen kuolema on menetys. Kontupohjan Uspenskin kirkon kohdalla menetys on korvaamaton.
Viime viikolla Suomi ja Karjala tekivät molemmat historiaa, toki kukin omaansa. Suomessa istuva presidentti Sauli Niinistö valittiin toiselle kaudelle murskavoitolla, lähes 63 ääniprosentilla. Historiaa tehtiin sikäli, että suomalaisen median mukaan maa sai presidentin ensimmäistä kertaa heti ensimmäisellä äänestyskierroksella.
Eri rankingien mukaan Karjala nauttii kotimaisten turistien suosiota. Varsinkin talvimatkailun ja nuorten matkailun listoilla tasavaltamme kuuluu nyt Venäjän kärkeen. Tilastojen mukaan uudenvuoden kymmenpäiväisen loman aikana on niin kutsutun Talviukon pajakylässä Petroskoin liepeillä vieraillut noin 15 000 matkailijaa.
Kun ryhdyimme toimituksessa kokoamaan ja valmistamaan infografiikkaa tämän lehden yhdeksännelle sivulle, yllätyimme iloisesti siitä, kuinka paljon on pian päättyvän vuoden aikana saatu Karjalan tasavallassa aikaan taloudessa, sosiaali- ja terveysalalla ja kulttuurissa.
Olen aina halunnut tehdä tämän kysymyksen alkuperäisen intiaanikansan edustajalle. Vastauksen sain hiljattain, kun lensin Yhdysvaltoihin Atlantin valtameren yli vaihtaen lentokoneita.
Suomen tasavalta täyttää tänään sata vuotta itsenäistymisestään. Maailmanlaajuisesti Suomi on harvinainen maa, joka on saanut itsenäisyytensä rauhanomaisesti, allekirjoituksella paperiin ja eduskunnan hyväksymisellä. Ilman laukauksenvaihtoa.
Sandarmoh. Neuvostoliiton surkeimpaan historian sivuun liittyvä paikannimi Karjalan tasavallan kartassa. Siellä Karhumäen piirissä teloitettiin vuosina 1937—1938 eri lähteiden mukaan 7 000—9 500 ihmistä. Sandarmoh on kuuluisin teloituspaikka Karjalassa, mutta ei ainoa.
Kirkkoniemen julistuksen allekirjoittamisesta tulee kuluneeksi ensi vuoden alussa 25 vuotta. Samalla Kirkkoniemeen perustettu Kansainvälinen Barents-sihteeristö täyttää tammikuussa 10 vuotta. Mennyt aikaväli antaa hyvän tilaisuuden tämän yhteistyöfoorumin ja monitasoisen rakenteen toimivuuden arvioinnille.
Karjalan kielen opetus nousi esille kielenopetusta tukevan koordinointineuvoston istunnossa Kotkatjärvellä Aunuksen piirissä viime viikolla. Istunnossa esiteltiin karjalan kielen opetuksen monitoroinnin tuloksia. Niiden mukaan kielenopetuksessa on viime aikoina lisääntynyt koulutuntien ulkopuolisen opetuksen osuus.
Jo muutaman vuosikymmenen aikana Karjalan tasavalta on ollut etsimässä omaa brändiään. Matkailua on käsitelty heikon talouden voimavarana.
Tietysti turistit matkustavat Karjalaan. He käyvät tasavallassa etupäässä kesällä. Matkailijat ovat usein järjestäytymättömiä, he eivät osta valmismatkoja Karjalaan, vaan tulevat itse autoillaan lepäämään jonkin järven rannalla. Karjalan kaunis luonto on itsestään brändi.
Karjalan kansallinen teatteri juhli viime lauantaina kunnioitettavat 85 vuotta sympaattisella konsertilla. Onnittelusanoja herui konsertin jälkeen niin viranomaisilta kuin teatterin ystäviltä, ja erityisesti oli ilo nähdä, että juhlaan ehti paljon teatterialan ihmisiä myös Suomesta.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: