ort: Anna, Denis
lut: Sirkka, Sirkku
Grande Orgue -festivaali keräsi Kontupohjaan urkureita Venäjältä, Ruotsista ja Japanista sekä urkumusiikin ystäviä Karjalan eri kolkilta. Festivaalilla soitettiin sekä klassikkoteoksia, että nykyaikaisten säveltäjien sävellyksiä.
Tavallisesti urut kuullaan soolona. Grande Orgue -festivaaleilla puhallin- ja kosketinsoitin säesti baletintanssijaa, oopperanlaulajia ja soitti pianon, viulun, huilun ja melodikan kanssa.
Helsinkiläisen Karjalan Kielen Seuran hallitus on päättänyt perustaa Suomessa karjalan kielen kielilautakunnan. Sen tehtävänä on ajaa asioita, jotka liittyvät Suomessa puhuttavan karjalan kielen ja sen murteiden kielenhuoltoon, kehittämiseen ja termistöön.
— Karjalan kieltä on ryhdytty viime vuosina elvyttämään ja kehittämään myös Suomessa, joten lautakunta on nyt hyvin tarpeellinen, sanoo Karjalan Kielen Seuran sihteeri Pertti Lampi.
Karjalan kesä on nyt kesää kauneimmillaan. Eikä yksistään ilmastollisesti, vaan myös ja ennen kaikkea kulttuurisesti. Siis runsaan kulttuuritarjonnan ja lukuisten perinteisten ja uusien juhlien ja tapahtumien suhteen. Tämän vuoden kesätarjonnan koimme todella rikkaaksi, kun toimitus valmisti Karjalan kesämenoja painettavaksi lehteen.
Lüüditalo aloittaa toimintansa Petroskoissa Solomannin lähiössä kesäkuun lopussa. Talon perustaja ja emäntä Lidija Konovalova on rakentanut sen omalla rahallaan.
— En ole löytänyt sponsoreita. Minun läheiseni ja ystäväni auttoivat minua toteuttamaan haaveeni. Vävyni laudoitti sisätilojen seinät, Konovalova kertoo.
Lüüditalo toimii kaksikerroksessa puurakennuksessa. Idea talon perustamisesta syntyi viitisen vuotta sitten.
— Vuonna 2013 perustin Karjalan lyydiläiset -kansalaisjärjestön. Myöhemmin syntyi idea lyydiläisten etnokulttuurikeskuksen perustamisesta.
Kesäkuun alkupuolella avattiin uusi lentoreitti Petroskoista Arkangeliin Kotlasin kautta. Erinomainen uusi avaus. Paitsi lipun hinta. Menopaluumatkasta neljän hengen keskivertoperhe joutuu maksamaan molemman vanhemman keskivertokuukausipalkan.
Karjalan tasavallan suomalais-ugrilaisten kansalaisjärjestöjen järjestely- ja asiantuntijapotentiaalia edistetään Nuori Karjala –järjestön uudessa hankkeessa. Hanke toteutuu kesä—marraskuussa.
Tavoitteena on kouluttaa alkuperäiskansoja edustavia eli karjalaisia, vepsäläisiä ja suomalaisia kansalaisaktivisteja merkittäviin tapahtumiin: kansainväliseen alkuperäiskielten vuoteen 2019, Karjalan tasavallan karjalaisten kerähmöön 2020 ja Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressiin 2020.
Suomen kielen asema voi saada vahvistusta Venäjällä. Viime viikolla kielestä puhuttiin Luoteis-Venäjän parlamenttiyhdistyksen konferenssissa Pietarissa. Karjalan lainsäädäntökokouksen edustajat ehdottivat, että suomen kielelle annettaisiin pitkän virallisen kielen status maan kouluissa.
Karjalan tasavalta on avoin yhteistyölle Suomen kanssa ja valmis tukemaan suomalaisia yrittäjiä, jotka ovat kiinnostuneita yhteistyöstä karjalaisten kumppaneiden kanssa. Karjalan päämies Artur Parfentšikov totesi sen tapaamisessa Suomen presidentti Sauli Niinistön kanssa Helsingissä viime torstaina.
— Karjalassa on luotu suotuisat olot investoinneille ja niitä parannetaan edelleenkin. Muiden muassa sijoittajille annetaan edullisin ehdoin maa-alueita vuokralle ja veronalennuksia, Parfentšikov kertoi.
Karhumäessä niin sanotussa Kaljussa mäessä (ven. gora Lysuha) sijaitseva linnake on aikomus kunnostaa lähivuosina. Linnake on osa Karhumäen linnoitusta, jonka suomalaiset rakensivat kaupungin miehityksen aikana 1942—1944.
Hankkeen aloitteentekijänä on ollut Karjalan etsintäryhmien liitto. Hanke toteutetaan Karhumäen piirihallinnon ja Petroskoin valtionyliopiston maaliskuussa allekirjoittaman yhteistyösopimuksen mukaan.
Kun ryhdyimme toimituksessa kokoamaan ja valmistamaan infografiikkaa tämän lehden yhdeksännelle sivulle, yllätyimme iloisesti siitä, kuinka paljon on pian päättyvän vuoden aikana saatu Karjalan tasavallassa aikaan taloudessa, sosiaali- ja terveysalalla ja kulttuurissa.
Olen aina halunnut tehdä tämän kysymyksen alkuperäisen intiaanikansan edustajalle. Vastauksen sain hiljattain, kun lensin Yhdysvaltoihin Atlantin valtameren yli vaihtaen lentokoneita.
Suomen tasavalta täyttää tänään sata vuotta itsenäistymisestään. Maailmanlaajuisesti Suomi on harvinainen maa, joka on saanut itsenäisyytensä rauhanomaisesti, allekirjoituksella paperiin ja eduskunnan hyväksymisellä. Ilman laukauksenvaihtoa.
Sandarmoh. Neuvostoliiton surkeimpaan historian sivuun liittyvä paikannimi Karjalan tasavallan kartassa. Siellä Karhumäen piirissä teloitettiin vuosina 1937—1938 eri lähteiden mukaan 7 000—9 500 ihmistä. Sandarmoh on kuuluisin teloituspaikka Karjalassa, mutta ei ainoa.
Kirkkoniemen julistuksen allekirjoittamisesta tulee kuluneeksi ensi vuoden alussa 25 vuotta. Samalla Kirkkoniemeen perustettu Kansainvälinen Barents-sihteeristö täyttää tammikuussa 10 vuotta. Mennyt aikaväli antaa hyvän tilaisuuden tämän yhteistyöfoorumin ja monitasoisen rakenteen toimivuuden arvioinnille.
Karjalan kielen opetus nousi esille kielenopetusta tukevan koordinointineuvoston istunnossa Kotkatjärvellä Aunuksen piirissä viime viikolla. Istunnossa esiteltiin karjalan kielen opetuksen monitoroinnin tuloksia. Niiden mukaan kielenopetuksessa on viime aikoina lisääntynyt koulutuntien ulkopuolisen opetuksen osuus.
Jo muutaman vuosikymmenen aikana Karjalan tasavalta on ollut etsimässä omaa brändiään. Matkailua on käsitelty heikon talouden voimavarana.
Tietysti turistit matkustavat Karjalaan. He käyvät tasavallassa etupäässä kesällä. Matkailijat ovat usein järjestäytymättömiä, he eivät osta valmismatkoja Karjalaan, vaan tulevat itse autoillaan lepäämään jonkin järven rannalla. Karjalan kaunis luonto on itsestään brändi.
Karjalan kansallinen teatteri juhli viime lauantaina kunnioitettavat 85 vuotta sympaattisella konsertilla. Onnittelusanoja herui konsertin jälkeen niin viranomaisilta kuin teatterin ystäviltä, ja erityisesti oli ilo nähdä, että juhlaan ehti paljon teatterialan ihmisiä myös Suomesta.
Karjalan Sanomat ja Karjala-Suomi-seura järjestivät viime viikolla lukijoilleen ja jäsenilleen tapaamisen Suomen Pietarin-pääkonsulaatin Petroskoin toimipisteen uuden hoitajan Tarvo Niemisen kanssa. Sellainen tapaaminen oli ensimmäinen lehtemme historiassa.
Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi viime loppuviikolla Pietarissa oli poikkeuksellinen, sillä Suomen 100-vuotisjuhlavuosi antoi sille väriä. Foorumi lienee ollut historiansa korkeatasoisin, kun avajaisiin ehtivät myös kahden maan pääministerit.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: