ort: Anton, Vasilisa, Georgi
lut: Aune, Oona, Netta, Auni
Joensuulainen sarjakuvataiteilija ja kuvittaja Sanna Hukkanen käy Petroskoissa useasti, muutaman kerran vuodessa. Viime keksiviikkona hän piti petroskoilaisille sarjakuvapajansa.
— Työpajan osallistujat pohtivat omaa suhdettaan luontoon sarjakuvan kautta. Sarjakuvan avulla voi ehkä myös löytää tai tarjota ratkaisumalleja ympäristön tilaan liittyviin tämän hetken ongelmiin, sarjakuvataiteilija kertoo.
Suomen kielen opettaja Olga Ivanova edusti Karjalaa ensimmäistä kertaa suuressa kilpailussa Moskovassa. Hänet valittiin parhaaksi sarjassa Päiväkodin kasvattaja, joka herättää lapsissa kiinnostusta äidinkieleen.
— Sitä ennen olin voittanut Vuoden kasvattaja -kilpailun, joka pidettiin Karjalassa, Ivanova sanoo.
Karjala ja Suomen Puolanka ovat hakemassa rahoitusta Karelia CBC-ohjelmasta hankkeeseen, jossa uudistetaan jätevesilietteen käsittelyä pienissä maaseutukaupungeissa. Tavoitteena on tuottaa biopolttoaineesta lämpöenergiaa.
Marraskuun tapaamisessa Kostamuksessa osapuolet käsittelivät hankkeen budjettia ja sisältöä.
Hankkeella on suuri merkitys ympäristön kannalta. Tieteellisiä tutkimuksia tekee Kajaanin ammattikorkeakoulu. Mukana on myös Petroskoin valtionyliopisto.
Kiitoradan korjauksen jälkeen ensimmäinen matkustajalentokone laskeutui Petroskoin lentokentälle maanantaina. Eilen tiistaina Petroskoi-Moskova-yöjuna teki historiaa romuttamalla kolmannen luokan avovaunut, kun Venäjän pääkaupunkiin lähti pelkästään hyttivaunuista koostuva kaksikerroksinen juna.
Kontupohjalainen Karelia Tur -matkatoimisto rakentaa Kontupohjaan ison matkailukeskuksen, jonka päänähtävyydeksi tulee etninen kylä. Sitä aletaan rakentaa ensi huhtikuussa.
— Kylä koostuu viidestä pihamaasta, jotka tekevät tunnetuiksi tiettyjen kansojen ominaisia piirteitä, esimerkiksi ruokaa, musiikkia ja käsitöitä, matkatoimiston ja hankkeen johtaja Aleksandr Koroljov sanoo.
Sattuma palasi innostuneena Bangladeshista, jossa se esiintyi menestyksekkäästi Dhaka International FolkFest -festivaalilla.
Sattuma esitti tunnin setin parhaita biisejään.
— Lauloimme suomeksi, karjalaksi ja venäjäksi. Laukunkantaja ja Varausloitsu upposivat hyvin yleisöön. Tietenkin niin kuin aina esitimme inkeriläisen Illa-Joo -kappaleen mahtava yleisön taustakuoro meidän tukenamme, Arto Rinne sanoo.
— Musiikkimme oli varmaan paikallisille aika eksoottista. Vastaanotto oli mahtava, hän jatkaa.
Meidän puolellamme -dokumentti kertoo Värtsilästä ja sen asukkaista. Petroskoilainen kuvausryhmä kävi ohjaaja Olga Zaikovan johdolla Värtsilässä ja sen ympäristössä haastattelemassa paikallisia asukkaita ja ottamassa selvää, onko rajan läheisyys etu vai haaste?
Dokumentin keskellä ovat Maria Boikova ja hänen vanhempansa. Perheellä on iso talo Värtsilässä. Isä Jegor Boikov on asunut siinä vuodesta 1975. Nelivuotiaana hän muutti Värtsilään Siperiasta vanhempiensa kanssa. Hänen vaimonsa Svetlana on syntynyt Värtsilässä.
Ei-kaupallisen RunKarjala-projektin vetäjät pitävät ensi vuonna Karjalassa seitsemän suurta juoksu- ja sauvakävelyfestivaalia.
Tapahtumakalenteri alkaa tammikuussa LumiKarjala-juoksufestivaalista Tšalnan taajamassa. Myöhemmin 8. helmikuuta sauvakävelijät kilpailevat Petroskoin Äänisen rantakadulla Hyperborea-lumifestivaalin yhteydessä.
— RunKarjala tukee kovasti myös sauvakävelyn kehitystä Karjalassa. Viime vuosina olemme kutsuneet juoksufestivaaleille myös sauvakävelijöitä, projektin vetäjä, Karjala-aluekehityssäätiön johtaja Liana Vaguzenkova sanoo.
Kostamuksen kaupunkipiirin kulttuuritalo toteuttaa uutta projektia, jonka tavoitteena on lisätä matkailupalveluja Vuokkiniemessä. Hankkeessa on mukana paikallisia asukkaita.
Kulttuuritalon varajohtaja Olga Šakleina on varma, että runokylällä on suuri matkailupotentiaali.
— Vuokkiniemessä pidettävät tapahtumat kiehtovat turisteja sekä Karjalasta, että Suomesta. Kulttuuritilaisuudet herättävät kiinnostusta karjalaisuuteen, Šakleina huomauttaa.
Kuluvana vuonna vietetään Uuden Kalevalan 170-vuotispäivää. Tapahtumia on sen kunniaksi järjestetty eri puolille Karjalaa, ja vaikka aikataulullisesti fokuksessa on tietenkin helmikuun loppu, on tilaisuuksia ripoteltu niin kevään kuin koko vuoden varrelle.
Sotšissa viime viikolla pidetty Venäjän investointifoorumi toi hyvän sopimussadon Karjalalle. Yhdeksän sopimusta ei liene määrällisesti kovinkaan iso luku, mutta kukin niistä on omalla tavallaan tärkeä ja odotettu. Tasavallan mittasuhteessa tärkein saavutus on sosiaalis-taloudellisen kehitysalueen perustaminen Kostamukseen.
Kuvitelkaa koulu, jossa on yksi oppilas ja viisi alle kouluikäistä, mutta henkilöstössä 11 opettajaa ja kasvattajaa. Kyse ei ole tulevaisuuden ihannekoulusta tai mahdollisimman yksilölliseen opetukseen tähtäävästä yksityiskoulusta, vaan pienestä kyläkoulusta, joka sijaitsee Kontupohjan piirissä.
Uuteen vuoteen olemme perinteisesti astuneet toiveikkain mielin, mutta tänä vuonna myös huolestunein ilmein. Näin siksi, että vuosi on alkanut uudistusten taustalla. Suurin huolestuneisuus taitaa monen kansalaisen kohdalla kohdistua uudistettuun eläkelakiin, joka astui vuoden ensimmäisenä päivänä voimaan.
Noin 800 nuorta ja aikuista osallistui Karjalan Sanomien järjestämiin aktiviteetteihin syksyllä. Vuoden jälkipuolisko on ollut meille erittäin antoisaa. Paitsi että se on ollut lehden perinteisten tapaamisten ja kilpailujen aikaa, on tänä vuonna painavan kortensa kantanut kekoon projekti nimeltä Venäjän suomalaiset: 100 vuotta Karjalan hyväksi.
Neuvostoliiton kukoistusvuosina syntyneenä muistan hyvin neuvostoaikaisen syntymätodistuksen ja passin, joissa tiedot oli tuplana eli venäjäksi ja suomeksi. 1990-luvun alussa kahden kielen käyttö virallisissa dokumenteissa jäi Neuvostoliiton jälkiä historiaan. Vaikka historian omana se pysyykin, voi toinen kieli tehdä paluuta ”pienemmän” tason lomakkeisiin ja leimoihin.
Pari vuotta sitten kirjoitin siitä, että Karjalasta puuttuu kansalaisjärjestö, joka ajaisi suomen kielen ja kielenopetuksen etuja tasavallassa. Siihen mennessä Karjalan suomalaisten Inkeri-liiton toiminta kuihtui melkein olemattomiin, ja sitä mukaa aktiivisesti toimivan järjestön tarve oli vastaavasti vain lisääntymässä.
Joukkoliikenteeseen ja matkailuun on tulossa entistä enemmän mukavuutta ja joustavuutta, kun eräs latvialainen linja-autoyhtiö avaa marraskuussa suoran yövuoron Petroskoista Pietariin. Uusi vuoro on jo sellaisenaan tervetullut, mutta sen merkitys korostuu entisestään, jos ottaa huomion bussiyhtiön laajan reittikartan.
Ne ovat työvuoden antoisimpia päiviä, jolloin tapaa toiminnastasi kiinnostuneita ihmisiä ja yhdessä saa paljon aikaan. Niin oli tälläkin kertaa, kun lehtemme täytti 98 vuotta viime viikon lopulla. Perjantaina meillä kävi kymmeniä vieraita.
Karjalan Sanomat täyttää tämän viikon perjantaina 98 vuotta. Kulunut vuosi on ollut meille uusien haasteiden ja kokeilujen aikaa. Toki sitä ovat olleet meille muutkin menneet vuodet.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: