ort: Sergei
lut: Kauno, Kasperi, Jasper
Yli 430 yhteistyökumppania Venäjältä ja Suomesta kokoontui venäläis-suomalaiseen kulttuurifoorumiin Pietariin. Heidän joukossaan oli muun muassa Petroskoin musiikki- ja kuorokoulun johtaja Svetlana Šestakova. Neuvotteluissa hän sai ennakkotiedon siitä, että foorumin budjetista myönnetään rahoitusta musiikkikoulun kansainväliselle hankkeelle.
Yksi Petroskoin vanhimmista puistoista, niin sanottu Jamka-puisto, joka sijaitsee Lohijoen varrella Junost-stadionin vieressä, saa uudet kasvot syyskuun loppuun saakka. Nyt puisto on kunnostettavana.
Puistosta on jo poistettu kaikki vanhat vaaralliset puut ja vanhat lyhtypylväät. Kävelytiet on peitetty soralla ja vahvistettu puureunuksella. Puiston laitaan on rakennettu salaojitus.
640 kävijää kuukaudessa on jollekin suurkaupungin museolle pieni määrä. Pienissä paikkakunnissa asia on toisin. Huhtikuun lopussa avautunut Suojärven museo on ollut suosiossa. Tähän saakka 1 140 ihmistä on käynyt katsomassa museon näyttelyjä. Museossa on käynyt turisteja Suomesta ja Murmanskista. Suurin osa kävijöistä on kuitenkin Suojärven asukkaita.
Uusi sesonki, uudet kirjat, lempi kirjoittajat — näillä sanoilla viime viikolla aloitettiin perinteiset Moskovan kansainväliset kirjamessut, jotka pidettiin jo 30. kerran. Tänä vuonna kirjamessuilla järjestettiin ensimmäisen kerran Venäjän kansojen kirjallisuusfestivaali, jolla kaikki halukkaat voivat tutustua kansalliskieliin. Festivaaleilla esiteltiin yli 30 kansalliskieltä. Karjalaa edusti kirjailija ja kääntäjä, Periodika-kustantamon johtaja Natalja Sinitskaja.
Suomen Lastensuojelun Keskusliitto ja Petroskoi allekirjoittivat sopimuksen yhteistyöstä lastensuojelussa. Sopimus jatkuu vuoteen 2019 asti. Sopimus toteutetaan järjestämällä koulutustilaisuuksia.
— Suomen kokemusta pidetään yhtenä maailman parhaista. Suomalaistenkokemus lastensuojelusta on tärkeä meille, Petroskoin kaupunginjohtaja Irina Mirošnik sanoo.
Monta pätevää Venäjä-tutkijaveteraania on siirtynyt viime aikoina eläkkeelle Suomessa, varsinkin Helsingin seudulla. Tarkoitan sellaisia nimiä kuten Natalia Baschmakoff, Ben Hellman, Elena Hirn, Arto Mustajoki, Pekka Pesonen, Kristina Rotkirch ja Timo Vihavainen.
Elämme terrorismin vuosia, kun vallalla on ISIS-joukkojen (järjestö on kielletty Venäjällä) ja sen liittolaisten, yksittäisten henkilöiden ja irrallisten ryhmien harjoittama väkivalta. Kristityt ovat tällä hetkellä maailman suurin vainottu ihmisryhmä.
Kansalliskieliset viestimet ovat se perusta, jonka pohjalta voimme kehittää meidän kieliämme ja kulttuurejamme. Niin sanoi Karjalan vt. päämies Artur Parfentšikov tavatessaan Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisten lehtien päätoimittajia. Hän tuli toukokuussa käymään paikan päällä Periodika-kustantamossa tutustumassa lehtiimme.
Kielipolitiikan kysymykset eivät edistäneet tietenkään Karjalan kansallisen kirjallisuuden nopeata kehitystä. Kirjallisuus kehittyi etupäässä suomen kielellä niiden suomalaisten avulla, jotka tulivat Neuvostoliittoon rakentamaan uutta valtiota. Amerikansuomalaiset vahvistivat suomen kielen kansallisen aseman.
Karjalan poliittisessa johdossa 1930-luvun puolivälissä tapahtuneet muutokset koskivat tietysti kielipolitiikkaa. Vuonna 1937 11. yleiskarjalaisessa edustajainkokouksessa hyväksyttiin tasavallan ensimmäinen perustuslaki.
Tietokonetekniikan ja sosiaalisen median aikana olemme jo oppineet pärjäämään sähköisesti monilla elämänalueilla. Moni meistä osaa jo olla internetin tavoin avoin ja tavoitettavissa tyyliin 24/7. Ja kun on vielä tottunut asioimaan digitaalisesti yhä useamman liittovaltion viraston ja palveluntarjoajan kanssa, niin välillä ihmettelee, että miksei samaa avoimuutta ja tavoitettavuutta koe paikallisten virastojen ja viranomaisten taholta.
Viime aikoina kyseinen kohderyhmä on ollut paljon otsikoissa Suomessa. En voi sanoa, että se olisi minun lempiaihe, mutta keskustelua siitä, ovatko Suomeen muuttaneet ja Suomessa syntyneet venäläiset riski vai mahdollisuus, on ollut vaikea olla huomaamatta. Ja siihen reagoimattakin.
Kalevala-eepos on aina ollut tärkeänä kirjana Karjalan tasavallassa. Helmikuun lopussa vietetään perinteisesti Kalevalan päivää. Kalevalaa pidetään pohjoisen seudun mahtavana runoelmana ja kansan tietosanakirjana. Sen merkitys on todella suuri.
Karjala on tekemässä matkustuksen kehityksessä pientä läpimurtoa, kun Venäjän toiseksi suurin lentoyhtiö alkaa huhtikuussa lentää Moskovasta Petroskoihin kolmesti viikossa.
Venäjä haluaa korottaa äänensä pienten kansojen etujen puolesta ja kieltää suurten investointiprojektien toteutuksen ilman kansatieteellistä asiantuntijatarkastusta. Asiantuntijanlausunnosta tulee pakollinen niillä alueilla, jotka ovat maan vähälukuisten alkuperäiskansojen perinteisesti asuttamia alueita.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: