yhteiskunta / kesäkuu 10, 2016 09:47 / päivitetty kesäkuu 10, 2016 09:47
Marina Tolstyh

Jo neljättä vuotta Karjalan tasavallan juhlaa vietetään Petroskoin ulkopuolella. Juhla oli Prääsässä, Kontupohjassa, Sortavalassa ja tällä kertaa se pidetään Kostamuksessa. Mitä lukijat ajattelevat siitä, että juhla siirtyy vuosittain kunnasta toiseen ja miten tämä vaikuttaa kunnan hyvinvointiin.

 

piirit / kesäkuu 9, 2016 09:14 / päivitetty kesäkuu 9, 2016 09:14
Jelena Gagarina
KUVA: https://vk.com/remeslayushkozero
Yksi projekti koskee käsitöiden oppimista. Kuva on huovutuksen mestariluokalta Jyskyjärven käsityöt -klubissa.

Kalevalan piirin kehityssuunnitelma, joka perustuu kulttuuriperintöön, on syntynyt kansainvälisessä hankkeessa. Yhteensä suunnitelmassa on seitsemän projektia, joista viisi on eksperttien tekemiä.

Ensimmäinen hanke edellyttää yhtenäisten standardien ja vaatimusten käyttöönottoa piirin lomakeskuksissa.

Toisessa hankkeessa Kalevalan ja Jyskyjärven koulujen yläluokkalaisille tarjotaan matkailualan koulutusta. Luennoilla koululaiset saavat tietää siitä, miten kehittää matkailutuotetta tai laatia oman hankkeen.

petroskoi / kesäkuu 8, 2016 10:05 / päivitetty kesäkuu 8, 2016 10:05
Julia Veselova
KUVA: Julia Veselova
Leirillä lapset tekevät paljon käsityötä.

Aurinko, taivas ja maa ovat ensimmäisiä suomenkielisiä sanoja, joita opiskelevat suomen kielen leirin osallistujat. Leirin tarkoitus on opiskella

suomea ja saada uusia ystäviä.

— Olen ensimmäistä kertaa osallistumassa sellaiseen leiriin. Koulussa olen lukenut suomea, mutta kotona kukaan ei puhu sitä. Monet leiriläiset ovat minulle tuttuja, koska käymme yhdessä pyhäkoulua, 13-vuotias Maksim Kudrjavtsev kertoo.

yhteiskunta / kesäkuu 8, 2016 09:28 / päivitetty kesäkuu 8, 2016 09:28
Jelena Gagarina
KUVA: http://peda.net/veraja/piesko
Monet matkalle osallistuneet oppilaat Pietarin Suomalaisesta koulusta pitivät eniten Kižin museosta.

Petroskoin-matkallaan Pietarin Suomalaisen koulun 8.-luokkalainen Valtteri Kervinen oppi karjalaisen kulttuurin historiasta jopa 6 000 vuotta takaa. Hän yhdessä muiden koulutoverinsa ja opettajiensa kanssa vieraili Karjalan pääkaupungissa toukokuun lopussa.

— Petroskoissa uni jäi kakkossijalle ja huvittelu ja matkasta nauttiminen oli etusijalla. Matkan aikana puhuin suomea ja venäjää. Venäjää tarvitsin julkisissa paikoissa, Kervinen kertoo.

yhteiskunta / kesäkuu 7, 2016 12:57 / päivitetty kesäkuu 7, 2016 12:57
Ilona Veikkolainen
KUVA: orf.ru
Gurkinin perhe elää maaseudulla ja maatalouden kustannuksella. Perheessä on yhteensä 12 lasta.
Gurkinin perhe elää maaseudulla ja maatalouden kustannuksella. Perheessä on yhteensä 12 lasta.

Nelisen tuhatta monilapsista perhettä tarvitsee sosiaalista apua. Monet niistä solmivat sosiaalityöntekijöiden kanssa niin sanotun sosiaalisen sopimuksen.

Sopimuksen mukaan perheelle myönnetään rahaa, jota käytetään karjan ja viljelypalstan hankkimiseen, oman yrityksen perustamiseen, opetuksen tai päiväkodin maksamiseen.

Myönnettävä summa riippuu perheen tavoitteesta. Suurin summa on 75 000 ruplaa.

yhteiskunta / kesäkuu 3, 2016 10:17 / päivitetty kesäkuu 3, 2016 10:17
Marina Tolstyh
KUVA: Lahden kaupunki
Suomalais-ugrilaisten kansojen VII maailmankongressi pidetään Sibelius-talossa Lahdessa 15.—17. kesäkuuta.

Suomalais-ugrilaisten kansojen VII maailmankongressissa Lahdessa etsitään uusia keinoja, joita kansat voivat hyödyntää kestävän kehityksen rakentamisessa eri elämänpiireissä. Karjalan tasavallasta kongressiin lähtee kaikkiaan 12 valtuutettua.

Irma Mullonen, kielentutkija

— Suomalais-ugrilaisten kansojen koulutukseen ja identiteettiin liittyvät kysymykset ovat minulle hyvin läheisiä. Kongressissa ohjaan teemaistuntoa ammatillisesta koulutuksesta.

yhteiskunta / kesäkuu 2, 2016 16:11 / päivitetty kesäkuu 2, 2016 16:11
Jelena Gagarina
KUVA: Jelena Gagarina
Noin 300 opiskelijaa Karjalasta tekee tänä kesänä opetus-, maatalous-, rakennus- ja huoltotöitä.

Lähes 300 opiskelijaa Karjalasta lähtee tänä kesänä kesätyöleireille tasavaltaan ja Venäjän muille alueille. Nuoret tekevät töitä opetus-, rakennus-, huolto- ja maatalousalalla.

Petroskoin valtionyliopiston 4. vuosikurssin opiskelijat Anatoli Agapitov ja Arseni Sungurov lähtevät kesätyöleirille jo neljättä kertaa.

Sungurov kävi viime vuonna työskentelemässä Kižin saarella. Siellä opiskelijat muun muassa tekivät talousrakennusten pienkorjaustöitä sekä niittivät heinää.

piirit / kesäkuu 1, 2016 12:44 / päivitetty kesäkuu 1, 2016 12:44
Marina Tolstyh
KUVA: Marina Tolstyh
Rakennusrestauroijiksi opiskelevat Anne Varjovirta (vas.) ja Laura Kemppainen Pikisaarelta rakensivat Kinnermäessä uuden aidan.

Kinnermäen kylän katukuva on tullut viikoksi tavallista kirjavampi, koska eri kolkissa kylää voi tavata työvaatteisiin pukeutuneita suomalaisia. Ympäristötyötä tekevät Oulun ammattiopiston ja sen Pikisaaren yksikön opiskelijat, joista osa opiskelee rakennusrekonstruointilinjalla ja osa videokuvauslinjalla.

koulutus / kesäkuu 1, 2016 09:27 / päivitetty kesäkuu 1, 2016 09:27
Jelena Gagarina
KUVA: otos Vikkelä venäjänkurssi -videosta.
Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun 3. C-luokan oppilaiden video on venäjän kielen esittelymateriaali.

Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun oppilaiden videosta on tullut paras Venäjän kielen tähti -kilpailussa. Vikkelän venäjänkurssin kuvasi 3. C-luokan oppilaita.

Suomi—Venäjä-Seuran järjestämään kilpailuun saatiin tänä vuonna 36 videota Suomessa. Viime vuonna töitä oli 20.

Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu on kielipainotteinen. Peruskoulussa ja lukiossa on 200 venäjän kielen opiskelijaa.

talous / toukokuu 31, 2016 15:44 / päivitetty toukokuu 31, 2016 15:44
Marina Petrova
KUVA: Karjalan Sanomat
Huonokuntoiset tiet aiheuttavat liikenneonnettomuuksien riskin.
Huonokuntoiset tiet aiheuttavat liikenneonnettomuuksien riskin.

Liittovaltion Venäjän alueille tienkorjaukseen myöntämästä 10,8 miljardista ruplasta Karjala on saanut 700 miljoonaa.

— Suurin osa eli 450 miljoonaa ruplaa apurahaa tulee Petroskoin teiden kunnostamiseen. Loppuosa myönnetään tasavallan teiden korjaukseen, Karjalan päämies Aleksandr Hudilainen kertoo.

Karjalan piireissä korjataan yhteensä yli 30 kilometriä teitä. Petroskoista Suojärvelle kulkevalla tiellä korjataan 22 kilometriä ja Aunuksesta Värtsilään 3,8 kilometriä tietä. Petroskoihin kulkevalla Kola-autotiellä kunnostetaan yhteensä 4,5 kilometriä.