yhteiskunta / kesäkuu 15, 2016 09:21 / päivitetty kesäkuu 15, 2016 09:21
Jelena Gagarina
KUVA: Jelena Gagarina
Timo Karppinen Kajaanin seurasta jakaa mainoslehtisiä ystävyysteltassa Karjalan juhlan osallistujille Kostamuksessa.

Karjala—Suomi-ystävyysseura, Kostamuksen Suomen ystävät ja Suomi—Venäjä-seuran Pohjois-Suomen piirijärjestö mainostivat omaa toimintaansa musiikin ja tanssien välityksellä sekä sanoin ja kuvin. Seurojen edustajat mahtuivat ystävyystelttojen katon alle Karjalan juhlapäivänä Kostamuksessa.

— On mahduttu vuosikymmenten ajan ja eiköhän mahduta jatkossakin, Pohjois-Suomen piirijärjestön toiminnanjohtaja Matti Ukkola sanoo.

kulttuuri / kesäkuu 10, 2016 10:58 / päivitetty kesäkuu 10, 2016 10:58
Toukokuun lopussa Petroskoissa esiteltiin vepsäläisistä kertovaa animaatiota Vepsäläisten ihmemaa. Se on yksi kolmesta vähemmistökansoista kertovasta animaatiosta, joita luotiin Altain tasavallassa.
Jelena Maloduševa
KUVA: Aleksei Tsykarev
Luoravetlan -tiedotus- ja koulutusverkoston johtaja Gulvaira Kutsenko esittelee animaatiota vepsäläiskansasta.

Vepsäläisten ihmemaa -animaatio kertoo vähemmistökansan elämäntavoista, perinteistä ja historiasta.

— Järjestömme toteuttaa Kansallinen mosaiikki -hanketta, joka tukee Venäjällä asuvia vähemmistökansoja. On tärkeätä kertoa nuorille vähemmistökansoista, koska silloin pienten uhanalaisten kansojen kulttuuri säilyy. On taitoa kertoa selkeästi vaikeista asioista, alkuperäiskansojen Luoravetlan -tiedotus- ja koulutusverkoston johtaja Gulvaira Kutsenko kertoo.

yhteiskunta / kesäkuu 10, 2016 09:47 / päivitetty kesäkuu 10, 2016 09:47
Marina Tolstyh

Jo neljättä vuotta Karjalan tasavallan juhlaa vietetään Petroskoin ulkopuolella. Juhla oli Prääsässä, Kontupohjassa, Sortavalassa ja tällä kertaa se pidetään Kostamuksessa. Mitä lukijat ajattelevat siitä, että juhla siirtyy vuosittain kunnasta toiseen ja miten tämä vaikuttaa kunnan hyvinvointiin.

 

piirit / kesäkuu 9, 2016 09:14 / päivitetty kesäkuu 9, 2016 09:14
Jelena Gagarina
KUVA: https://vk.com/remeslayushkozero
Yksi projekti koskee käsitöiden oppimista. Kuva on huovutuksen mestariluokalta Jyskyjärven käsityöt -klubissa.

Kalevalan piirin kehityssuunnitelma, joka perustuu kulttuuriperintöön, on syntynyt kansainvälisessä hankkeessa. Yhteensä suunnitelmassa on seitsemän projektia, joista viisi on eksperttien tekemiä.

Ensimmäinen hanke edellyttää yhtenäisten standardien ja vaatimusten käyttöönottoa piirin lomakeskuksissa.

Toisessa hankkeessa Kalevalan ja Jyskyjärven koulujen yläluokkalaisille tarjotaan matkailualan koulutusta. Luennoilla koululaiset saavat tietää siitä, miten kehittää matkailutuotetta tai laatia oman hankkeen.

petroskoi / kesäkuu 8, 2016 10:05 / päivitetty kesäkuu 8, 2016 10:05
Julia Veselova
KUVA: Julia Veselova
Leirillä lapset tekevät paljon käsityötä.

Aurinko, taivas ja maa ovat ensimmäisiä suomenkielisiä sanoja, joita opiskelevat suomen kielen leirin osallistujat. Leirin tarkoitus on opiskella

suomea ja saada uusia ystäviä.

— Olen ensimmäistä kertaa osallistumassa sellaiseen leiriin. Koulussa olen lukenut suomea, mutta kotona kukaan ei puhu sitä. Monet leiriläiset ovat minulle tuttuja, koska käymme yhdessä pyhäkoulua, 13-vuotias Maksim Kudrjavtsev kertoo.

yhteiskunta / kesäkuu 8, 2016 09:28 / päivitetty kesäkuu 8, 2016 09:28
Jelena Gagarina
KUVA: http://peda.net/veraja/piesko
Monet matkalle osallistuneet oppilaat Pietarin Suomalaisesta koulusta pitivät eniten Kižin museosta.

Petroskoin-matkallaan Pietarin Suomalaisen koulun 8.-luokkalainen Valtteri Kervinen oppi karjalaisen kulttuurin historiasta jopa 6 000 vuotta takaa. Hän yhdessä muiden koulutoverinsa ja opettajiensa kanssa vieraili Karjalan pääkaupungissa toukokuun lopussa.

— Petroskoissa uni jäi kakkossijalle ja huvittelu ja matkasta nauttiminen oli etusijalla. Matkan aikana puhuin suomea ja venäjää. Venäjää tarvitsin julkisissa paikoissa, Kervinen kertoo.

yhteiskunta / kesäkuu 7, 2016 12:57 / päivitetty kesäkuu 7, 2016 12:57
Ilona Veikkolainen
KUVA: orf.ru
Gurkinin perhe elää maaseudulla ja maatalouden kustannuksella. Perheessä on yhteensä 12 lasta.
Gurkinin perhe elää maaseudulla ja maatalouden kustannuksella. Perheessä on yhteensä 12 lasta.

Nelisen tuhatta monilapsista perhettä tarvitsee sosiaalista apua. Monet niistä solmivat sosiaalityöntekijöiden kanssa niin sanotun sosiaalisen sopimuksen.

Sopimuksen mukaan perheelle myönnetään rahaa, jota käytetään karjan ja viljelypalstan hankkimiseen, oman yrityksen perustamiseen, opetuksen tai päiväkodin maksamiseen.

Myönnettävä summa riippuu perheen tavoitteesta. Suurin summa on 75 000 ruplaa.

yhteiskunta / kesäkuu 3, 2016 10:17 / päivitetty kesäkuu 3, 2016 10:17
Marina Tolstyh
KUVA: Lahden kaupunki
Suomalais-ugrilaisten kansojen VII maailmankongressi pidetään Sibelius-talossa Lahdessa 15.—17. kesäkuuta.

Suomalais-ugrilaisten kansojen VII maailmankongressissa Lahdessa etsitään uusia keinoja, joita kansat voivat hyödyntää kestävän kehityksen rakentamisessa eri elämänpiireissä. Karjalan tasavallasta kongressiin lähtee kaikkiaan 12 valtuutettua.

Irma Mullonen, kielentutkija

— Suomalais-ugrilaisten kansojen koulutukseen ja identiteettiin liittyvät kysymykset ovat minulle hyvin läheisiä. Kongressissa ohjaan teemaistuntoa ammatillisesta koulutuksesta.

yhteiskunta / kesäkuu 2, 2016 16:11 / päivitetty kesäkuu 2, 2016 16:11
Jelena Gagarina
KUVA: Jelena Gagarina
Noin 300 opiskelijaa Karjalasta tekee tänä kesänä opetus-, maatalous-, rakennus- ja huoltotöitä.

Lähes 300 opiskelijaa Karjalasta lähtee tänä kesänä kesätyöleireille tasavaltaan ja Venäjän muille alueille. Nuoret tekevät töitä opetus-, rakennus-, huolto- ja maatalousalalla.

Petroskoin valtionyliopiston 4. vuosikurssin opiskelijat Anatoli Agapitov ja Arseni Sungurov lähtevät kesätyöleirille jo neljättä kertaa.

Sungurov kävi viime vuonna työskentelemässä Kižin saarella. Siellä opiskelijat muun muassa tekivät talousrakennusten pienkorjaustöitä sekä niittivät heinää.

piirit / kesäkuu 1, 2016 12:44 / päivitetty kesäkuu 1, 2016 12:44
Marina Tolstyh
KUVA: Marina Tolstyh
Rakennusrestauroijiksi opiskelevat Anne Varjovirta (vas.) ja Laura Kemppainen Pikisaarelta rakensivat Kinnermäessä uuden aidan.

Kinnermäen kylän katukuva on tullut viikoksi tavallista kirjavampi, koska eri kolkissa kylää voi tavata työvaatteisiin pukeutuneita suomalaisia. Ympäristötyötä tekevät Oulun ammattiopiston ja sen Pikisaaren yksikön opiskelijat, joista osa opiskelee rakennusrekonstruointilinjalla ja osa videokuvauslinjalla.