kulttuuri / lokakuu 18, 2016 12:43 / päivitetty lokakuu 18, 2016 17:34
Anna Umberg

Suomalainen kuvataiteilija Ninni Korkalo ja hänen kansainvälinen tiiminsä alkoivat toteuttaa Karjalassa Karelia road trip -projektin.

— Karelia Road Trip -projekti on Open source –dokumentti: esittävää taidetta, valokuvia ja mediataidetta yhdistävä teoskokonaisuus, joka syntyy tien päällä Karjalassa sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalassa Suomessa vuoden 2017 syksyllä, Korkalo kertoo.

Projekti on vielä alussa.

— Teemme työsuunnitelmaa ja kuvaamme lyhyen demo-videon projektistamme, hän sanoo.

yhteiskunta / lokakuu 18, 2016 10:45 / päivitetty lokakuu 18, 2016 10:45
Ilona Veikkolainen
KUVA: Jana Filimonkovan albumista
Jana Filimonkova tapasi leirillä lapsia, jotka ennen eivät tienneet mitään Kipinistä.
Jana Filimonkova tapasi leirillä lapsia, jotka ennen eivät tienneet mitään Kipinistä.

Lasten kuvalehti Kipinä todettiin parhaaksi toisella Venäjän lasten joukkoviestinten festivaalilla. Tapahtuma pidettiin Krasnodarin alueella Orljonok-leirillä, jolle kokoontui 66 lasten joukkoviestinten toimittajaa.

piirit / lokakuu 17, 2016 15:16 / päivitetty lokakuu 18, 2016 17:33
Ilona Veikkolainen
KUVA: KS
Prääsässä toteutuu projekti Kerran näit - iäkse mustat, jonka tarkoituksena on kirjoittaa elintarvikkeiden nimilappuja venäjän ja karjalan kielellä.
Prääsässä toteutuu projekti Kerran näit - iäkse mustat, jonka tarkoituksena on kirjoittaa elintarvikkeiden nimilappuja venäjän ja karjalan kielellä.

Pian Prääsän kaupoissa elintarvikkeiden, vaatteiden ja esineiden nimilaput ovat kaksikielisiä: venäjän ja karjalan kielellä. Idea syntyi paikallisessa etnokulttuurisessa keskuksessa. Sen työntekijät ovat laatineet projektin Kerran näit - iäkse mustat.

— Kaikki käyvät ostoksilla. Kaupassa jokainen lukee kaksikielisiä nimilappuja. Ihmiset omaksuvat informaatiota yksilöllisesti. Toiset oppivat sanoja kuulemalla ja ääntämällä, toiset näkemällä ja lukemalla, projektin laatijat kertovat.

Prääsän muutaman kaupan johtajat suostuivat vaihtamaan etiketit.

koulutus / lokakuu 14, 2016 11:55 / päivitetty lokakuu 14, 2016 11:55
Jelena Gagarina
KUVA: Jelena Gagarina
Ensimmäisellä oppitunnilla kurssilaiset tutustuivat toisiinsa ja kertoivat itsestään. Eturivissä toinen vasemmalta on Anastasia Veremjova ja oikealla Lenita Koivu.

Varsinaiskarjalan opettajan Jevgeni Karakinin mukaan kurssien kasvava suosio liittyy muun muassa siihen, että nyt on entistä enemmän mahdollisuuksia saada tietää niistä.

— Kursseista tiedottavat joukkoviestimet sekä erilaiset sosiaalisen median ryhmät. Myös kiinnostus kulttuuria kohtaan kasvaa. Ilman kieltä ei ole kulttuuria, kieltä kursseilla kuusi vuotta  opettanut Karakin korostaa.

piirit / lokakuu 13, 2016 17:09 / päivitetty lokakuu 13, 2016 17:09
Marina Tolstyh
KUVA: Marina Tolstyh
Petroskoin 1. lyseon kuudesluokkalaiset pitivät koulupäivänsä opettajiensa kanssa Kivatsun vesiputouksella ja luontomuseossa.

Kivatsun luonnonpuistossa työskentelevä Olga Fomina on sitä mieltä, että viime vuosina tuntemattomuudesta näkyvyyteen nousseet muut Karjalan kosket eivät pilaa Kivatsjun vesiputouksen mainetta.

— Vesiputous tunnettiin jo Aunuksen kuvernöörin Gavrila Deržavinin ajoilta, vesiputousta kävi katsomassa keisari Aleksanteri II. Suunujoessa oleva koski on Euroopan toiseksi korkein tasankovesiputous Reinin putousten jälkeen, Fomina toteaa.

kulttuuri / lokakuu 13, 2016 08:37 / päivitetty lokakuu 13, 2016 08:37
Karjalan kansallinen museo täyttää tänä vuonna 145 vuotta. Kerran viidessä vuodessa museo järjestää juhlanäyttelyn, jossa esittelee kiinnostavia esineitä kokoelmasta ja uutuuksia. Tänä vuonna museo kertoo, mitä sille tapahtui Suomen miehityksen aikana.
Jelena Maloduševa
KUVA: vk.com/rk_nationalmuseum
Museo ja aika -näyttelyn kuraattori Irina Stepanova korostaa, että näyttelyssä oli tärkeä kertoa ihmisistä, jotka ovat olleet yhteistyössä museon kanssa eri vaiheissa.

Vaikka museon syntymäpäivä on 16. kesäkuuta, monivuotisen perinteen mukaan vuosijuhlatilaisuus järjestetään lokakuussa.

Museon ensisijainen tarkoitus on säilyttää aikaa. Juhlanäyttelyn nimi on Museo ja aika. Se esittelee museon toimintaa eri vaiheissa. Näyttely kertoo museon historiasta ja ihmisistä, jotka olivat yhteistyössä museon kanssa.

Tänä vuonna museon esineistö täydentyi uniikkimateriaaleilla. Suomalainen tutkija Pirjo Uino lahjoitti museolle valokuvia museon arjista Suomen miehityksen aikana.

yhteiskunta / lokakuu 12, 2016 09:33 / päivitetty lokakuu 12, 2016 09:33
Jelena Gagarina
KUVA: Oksana Dyba
Pitkärannan seurakunnan kirkkoherra Oleg Menaker kertoo seurakunnan historiasta vieraille Kontupohjan luterilaisesta seurakunnasta.

Pitkärannan evankelis-luterilainen seurakunta rekisteröitiin vuonna 1991. Seurakunnan kirkkoherran Oleg Menakerin mukaan sen historia koostuu kolmesta vaiheesta.

Ensimmäisen vaiheen aikana seurakuntalaiset kokoontuivat muutamien perheiden koteihin, esimerkiksi Kajavien luokse. Toisessa vaiheessa seurakunta toimi vanhassa rakennuksessa Pitkärannan Lenininkadulla.

Seurakunnan historian kolmas vaihe alkoi vuonna 1998, jolloin kaupunkiin rakennettiin uusi puukirkko. Rahatukea kirkon rakentamiseen saatiin muun muassa Kuopion seurakunnilta.

pääkirjoitus / lokakuu 11, 2016 17:05 / päivitetty lokakuu 11, 2016 17:05
Mikko Nesvitski

Kansallisperinteeseen nojautuvan Lembi-näytelmän paluu näyttämölle viime kevätkesästä. Joensuun teattereiden Taiga-Maton ja Sirkus Supiaisen vierailut syyskuussa. Aleksis Kiveen ja Maria Jotuniin pohjautuvan esityksen ensi-ilta lokakuussa. Kulttuuridesantti Suomesta Petroskoihin lokakuun lopussa, jolloin tuleva yhteistyö tulee neuvottelujen keskiöön.

kulttuuri / lokakuu 11, 2016 10:12 / päivitetty lokakuu 12, 2016 15:38
Ilona Veikkolainen
Nettisivulla kävijä klikkaa ruokalajin ja saa heti sen reseptin näkyviin.
Nettisivulla kävijä klikkaa ruokalajin ja saa heti sen reseptin näkyviin.

Suomalaisesta ruuasta kiinnostuneelle tarjotaan tutkimusmatkaa perinteiseen suomalaiseen keittiöön interaktiivisen kartan avulla. Makuja Suomesta -perinneruokakartalta löytyy sekä tuttuja reikäleipiä, karjalanpiirakoita ja muurinpohjalettuja että erikoisia rönttösiä ja lapskousseja.

yhteiskunta / lokakuu 10, 2016 16:27 / päivitetty lokakuu 11, 2016 15:53
Ilona Veikkolainen
KUVA: Lääketieteellinen sairauksien ehkäisykeskus
Terveysryhmä tekee yksinkertaisia voimisteluliikkeitä, jotka sopivat sydänpotilaille hyvin.
Terveysryhmä tekee yksinkertaisia voimisteluliikkeitä, jotka sopivat sydänpotilaille hyvin.

Kymmenen petroskoilaisen elämä on muuttunut myönteiseen suuntaan, kun he olivat alkaneet voimistella ja kävellä. Viikoittain liikuntaa harrastavat naiset kokoontuvat Karjalan lääketieteelliseen sairauksien ehkäisykeskukseen. Sen työntekijät toteuttavat projektia, jonka tavoitteena on parantaa sydänpotilaiden terveydentilaa harrastamalla liikuntaa. Harjoituksissa keskuksen työntekijät opettavat sydänpotilaita kävelemään ja liikkumaan.