ort: Antonina
lut: Jorma, Jarkko, Jarmo, Jeremias
”Meitä ei kutsuta tavallisesti kilpailuihin”, sanoo petroskoilaisen Osennie uzory -tanssiyhtyeen johtaja Vera Lugovyh ja selittää:
— Teemme tanssikoreografiaa. Yleensä 40 vuotta täyttäneet tanssijat eivät enää osallistu kilpailuihin.
Kolme vuotta Osennie uzory (Syksyiset kuviot) on yrittänyt päästä johonkin kilpailuun. Kaikki yritykset jäivät turhiksi heti, kun kilpailujen järjestäjät olivat saaneet tietää tanssijoiden iän.
Toista vuotta Karjalan tasavallassa toimiva paikallisten aloitteiden tukiohjelma on osoittanut korkeaa tehokkuuttaan. Jos vuonna 2014 ohjelman avulla toteutettiin 19 hanketta 36:sta, niin vuonna 2015 toteutettiin reilut 40 hanketta 55:stä.
Ohjelman rahoitusmäärä on moninkertaistunut. Tänä vuonna hankkeiden keskimääräinen kustannusarvio oli noin puolitoista miljoonaa ruplaa.
Kostamuksen 1. koulun johtaja Natalja Fedotova mainitsee kolme asiaa, joista hän on ylpeä koulussaan. Nämä ovat englannin ja suomen kielen syvällinen opetus, tiivis yhteistyö suomalaisten kanssa sekä innokkaat opettajat ja koululaiset.
Oppilaat alkavat lukea suomea jo ala-asteella.
Petroskoin kaupunginneuvoston jäsenet luovuttivat kaupunginjohtaja Galina Širšinalle kirjallisen ilmoituksen hänen erottamisestaan virasta. Kansanedustajien mukaan Širšina ei ole täyttänyt sitoumuksiaan yli kolmeen kuukauteen.
— 66-sivuinen ilmoitus sisältää kaupunginneuvoston jäsenten vaatimuksia. Kaupungin valvontaelimet ovat paljastaneet useita puutteita kaupunginhallituksen toiminnassa, Petroskoin kaupunginneuvoston puhemies Gennadi Bodnartšuk kertoo.
Karjalan hallitus ja Petroskoin Solomannin saha allekirjoittivat viime viikolla yhteistyösopimuksen. Vuoden 2016 alussa Karjalan vanhimmalla sahalla päättyy modernisointi, joka lisää laitoksen tuotantokykyä 70 prosenttia.
Sahan modernisointihankkeen investointien määrä on yli 650 miljoonaa ruplaa, joista 550 miljoonaa ruplaa menee metsänhakkuun ja puunjalostuksen kehittämiseen. Tehdas työllistää lisää 60 työntekijää. Investointiohjelmaa rahoittaa sahan omistaja omista varoistaan.
Huhtikuusta 2015 Karjalan tasavallassa on löydetty 437 puna-armeijalaisen jäännöksiä. 15 sotilasta tunnistettiin. Kahden sotilaan jäännöksiä luovutettiin heidän sukulaisilleen Arkangelin ja Leningradin alueilta.
Etsintätyökauden tuloksia tarkasteltiin jokavuotisen Muistovartio 2015 –tempauksen päättäjäisissä Petroskoissa viime lauantaina.
Petroskoin 2. keskikoulun oppilaille Suomen tuntijat -kilpailun tehtävät olivat vaikeita.
— Emme olleet valmiita siihen, että kilpailuun kuuluu sananlaskutehtävä. Lapsilla on vain yksi suomen kielen tunti viikossa, Petroskoin koulun nro 2 suomen kielen opettaja Olga Volkova kommentoi.
Suomen oppituntien niin vähäinen määrä ei ollut kuitenkaan esteenä, ja koulun nro 2 joukkue sijoittui kilpailussa kolmannelle sijalle.
Suomen tuntijat -kilpailu pidetään perinteisesti joulukuun aikana Petroskoin suomalais-ugrilaisessa Lönnrot-koulussa.
Suomalaisen ohjaajan Arvo Tuomisen uusi Kannaksen ympäri –dokumenttielokuva esitetään Suomen TV 1:ssä 15. helmikuuta 2016. Ensi-ilta on aikomus järjestää Petroskoissa Karjalan kansallisessa teatterissa 15. tammikuuta.
Dokumentti esitetään myöhemmin Venäjällä myös Viipurin Alvar Aalto –kirjastossa ja Pietarissa.
— Elokuva ilmestyy suomen sekä venäjän kielellä, mutta sitä on mahdollista katsoa myös ruotsiksi tekstitettynä, Tuominen sanoo.
Karjalan Rahvahan liiton puheenjohtaja Natalja Vorobei on kiinnittänyt huomiotaan siihen, että parlamentille tarkoitetussa vuotuisessa puheessaan presidentti Vladimir Putin puhui paljon Venäjän kansan yhtenäisyydestä.
— Presidentin sanat ovat oikeita, sillä Venäjällä on paljon kansoja, kulttuureja ja kieliä. Hiljattain luin kirjan Elias Lönnrotin elämästä ja siinä oli mainittu, että kansojen monipuolisuus ja yhtenäisyys ovat sidoksissa toisiinsa, Vorobei sanoo.
Lapset ja nuoret Karjalasta ja Suomesta tulivat viikonlopuksi Petroskoin luterilaiseen kirkkoon. He osallistuivat musiikkileirin. Leirillä lapset oppivat jouluhymnejä suomeksi ja venäjäksi.
— Musiikkileiri on kiva hanke. Osallistun siihen jo toisen kerran. Tykkään kovasti kuorolaulamista, 18-vuotias suomalainen Henna Liimatainen sanoo.
Kapellimestariksi opiskeleva petroskoilainen Andrei Gospodarjov johti lasten musiikkileiriä.
Karjalan ja suomen kielten säilyttäminen nykyoloissa on erittäin päivänpolttava ja vakava aihe. Sillä on historiallinen ja poliittinen tausta.
Voitonpäivän iltana tuntemattoman sotilaan hauta ja ikuinen tuli Petroskoin keskustassa muistuttivat jättiläismäistä kukkapenkkiä. Virallisten seppeleiden rinnalla oli tulen ympärillä valtavasti vaatimattomampia neilikoita, juhlan pääsymboleita, joita kaupunkilaiset kantoivat muistomerkille aamusta alkaen. Oli hellyttävää nähdä esikouluikäisiä ja alakoululaisia onnittelemassa vastaantulevia tuntemattomia veteraaneja, jotka 66 vuotta sitten olivat vieneet voittoon neljä vuotta kestäneen isänmaallisen sodan.
Suomen ruotsinkielisen vähemmistön asemasta on tullut kuin huomaamatta elämää suurempi kysymys Suomessa. Pakollista ruotsin opiskelua vastustavat ovat ahdasmielisiä rasisteja, sen kannattajat liberaaleja älykköjä.
Aihe on herkullinen ja siitä riittää populistista lypsettävää molempien laitojen edustajille. Harva kuitenkin pystyy katsomaan tilannetta viileästi ja etäältä. Jokaisella on asiasta mielipide.
Monet Suomen puolueet tekivät eduskuntavaaleissa palmusunnuntaina historiaa. Kokoomuksesta tuli ensimmäistä kertaa eduskunnan suurin puolue. Nykyinen pääministeripuolue keskusta kärsi suurimman tappion sitten sotien. Perussuomalaisten murskavoitto on puolestaan suurin Suomen historiassa.
Populistiseksi ja sivusta haukkuvaksi leimatun perussuomalaisten nousu eduskunnan kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi on tuloksista yllättävin. Puolueen kannatusta selitetään muun muassa yleisellä pettymyksellä, joka on syntynyt finanssikriisin ja EU:n talouskriisin takia.
Veikko Leväniemi pohti 20.10.2010 ilmestyneessä lehdessä, oliko inkeriläisten paluumuutto Suomeen inkeriläisyyden pelastus vai virhe. Hän toi esille paluumuuton ns. elintasosiirtolaisuussyyt ja totesi, että osalla paluumuuttajista kotoutuminen ei ole sujunut ongelmitta. Kumpaakaan väitettä ei voi pitää täysin vääränä, vaikka valtaosa tuntemistani paluumuuttajista onkin sopeutunut jopa erittäin hyvin.
Karjalan Sanomat on siirtynyt Skype-aikaan. Toistaiseksi lehdellä on käytössä kaksi skype-osoitetta, jotka ovat ks_editor ja ks_news. Omat skype-nimensä saavat lähipäivinä myös lehden toimitussihteeri sekä talous- ja kulttuuritoimitukset. Sähköpostin ja internetin lisäksi on ilmestynyt uusi kanava, jonka avulla voidaan tavoittaa toimittajia.
Jos haluat suuhusi herkullista evästä, paista sultsinoita. Ne ovatkin karjalaisen herkkupöydän aatelistoa, joiden oikeaoppinen valmistaminen ei jokaiselta onnistukaan.
Olen valitettavasti liian usein joutunut syömään sultsinan nimellä kulkevaa roskaruokaa etenkin suurissa juhlatilaisuuksissa. Eipä siis ihme, jos jotkut ruoan ystävät eivät sultsinoita pidäkään minään.
Neljän vuoden aikana Karjalassa on asennettu virastojen seiniin lähes 80 kylttiä ja tienvarsille 75 viittaa vähemmistökielillä. Eniten opasteita on ilmestynyt piireihin, joissa asuu eniten karjalaisia, suomalaisia ja vepsäläisiä.
Suomen ulkoministeri Alexander Stubb tapasi viime torstaina paikallisia suomen kielen ja suomalaisuuden parissa uurastavia henkilöitä. Mukana olivat Karjalan Inkeri-liiton puheenjohtaja Vadim Byrkland, paluumuuttokoulutuksen koordinaattori Olga Gorshkova Petroskoin valtionyliopistosta, Karjalan radion toimittaja Arto Rinne ja allekirjoittanut. Puhuimme paluumuutosta ja kielenopetuksesta. Keskustelu oli asiallinen, ja kukin osapuoli kuuli toistensa huolet ja toiveet.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: