Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen tutkija Teemu Makkonen pitää matkailua, metsätaloutta ja kaivosteollisuutta tärkeinä aloina, joilla Suomi ja Karjala ovat tehneet yhteistyötä jo pitkään aikaa.

— On tutkittu, että raja-alueilla olevat järjestöt ja yritykset haluavat jatkaa tätä yhteistyötä samalla tavalla kuin ennen. Kun on tahtoa, niin silloin keksitään yhteistyön keinoja, Makkonen sanoo.

Petroskoi oli viime viikolla yli 300 luonnonystävän tapaamispaikkana. Vieraat saapuivat seitsemänteen foorumiinsa 25 Venäjän alueelta, joille on perustettu luonnonsuojelualueita.

— Foorumissa kävijät saisivat tietoa siitä, mitä työtä tehdään luonnonsuojelualueilla ja mitä hyötyä luonnonpuistot ja paikalliset asukkaat voivat saada keskinäisestä vuorovaikutuksesta, foorumin koordinaattori Jelena Kuznetsova sanoo.

Karjalassa yhteistyö luonnonpuistojen ja paikallisten asukkaiden välillä on vasta alussa.

Karjalan kauneimmaksi kyläksi on valittu Aunuksen piirin Kuujärven taajama. Palkintona on 300 000 ruplaa. Sellainen kilpailu pidettiin Karjalassa ensimmäisen kerran. Sen järjestäjänä oli Karjalan paikallishallintojen neuvosto.

— Tavoitteena oli nostaa paikallishallintojen aktiivisuutta kunnostustoiminnassa. Toivomme, että ne alkavat osallistua entistä innokkaammin julkisten alueiden ja urheilukohteiden kunnostushankkeisiin, Karjalan paikallishallintojen neuvoston jäsen Olga Burak kertoo.

— Suunnitelmissa on järjestää kilpailu ensi vuonna, hän lisää.

— Venäjän arktiseen alueeseen kuuluu yhdeksän liittovaltion aluetta. Nyt meidän täytyy laatia Venäjän arktisen kehittämisstrategia ja ymmärtää, miten voimme toteuttaa suunnitelmat. On tärkeä ottaa huomioon arktisella alueella työskentelevien asiantuntijoiden mielipiteitä, Venäjän Kaukoidän ja arktisen alueen ministeri Aleksandr Kozlov sanoo.

Vuodesta 2017 Venäjän arktiseen alueeseen on kuulunut kolme Karjalan piiriä. Viime viikolla arktisen alueen kehittämisstrategiaa käsiteltiin tasavallan pääkaupungissa Petroskoissa.