ort: Georgi
lut: Elviira, Elvi
Petroskoin valtionyliopisto on päässyt Venäjän niin sanottujen tukiyliopistojen listalle. Ne ovat yliopistoja, joilla on avainrooli Venäjän alueiden teollisuuden, sosiaalialan ja talouden kehittämisessä.
Tukiyliopistojen perustaminen kuuluu Venäjän opetusministeriön tukiohjelmaan, joka käynnistyi vuonna 2015. Ohjelman tavoitteena on kehittää yliopistoja nykyaikaisiksi tutkimuskeskuksiksi, jotka kouluttavat ammattitaitoisia spesialisteja ja edesauttavat uusien työpaikkojen perustamista.
Petroskoissa huhtikuun puolivälissä alkanut kevätsiivous on vaihtunut talvisiivoukseksi. Lumisateen vuoksi luudat vaihdettiin lapioihin ja aloitettiin uudelleen lumen puhdistusta. Vaihteleva sää vaikuttaa aikatauluun. Petroskoin siivoamisesta ja kunnossapidosta vastaava yhtiö TehRent aikoo kuitenkin jatkaa kevätsiivousta.
Petroskoin rautatieopistossa suomea lukevat oppilaat ovat sitä mieltä, että kielitaito voi kelvata heille elämässään, koska Suomi on rajan toisella puolella. Toisaalta he epäilevät, että koneapulaisena tai vaununtarkastajana he joutuvat käyttämään suomea.
— En luule, että suomen kielen taito on koneapulaiselle tärkeä. Kuitenkin olisi hyvä, jos opistossa opetettaisiin suomea edelleenkin, koska asumme lähellä Suomea, toista vuotta koneapulaiseksi opiskeleva Maksim Prokoptšik Karhumäestä sanoo.
Venetsian Karnevaalit -valokuvanäyttelyssä on esillä kuuden valokuvaajan tuotantoa. Eri vuosina helmikuussa he kävivät mystisessä kaupungissa, joka ei ole muuttunut paljoakaan viimeisten vuosisatojen aikana.
Joka helmikuussa Venetsiassa järjestetään karnevaali. Se houkuttelee turistien lisäksi myös valokuvaajia, jotka ikuistavat värikkään juhlan ja löytävät aina uusia puolia perinteisestä tapahtumasta.
Suojärven ensimmäinen kotiseutumuseo avautuu yleisölle 25.huhtikuuta. Museon kaksi työntekijää valmistautuu avajaisiin.
— Viime vuonna Suojärven piirin viranomaiset antoivat tilat ja raha niiden remonttiin tuli yksityiseltä. Museo on kahdessa tilassa, joista toinen esittelee piirin menneisyyttä ja toisessa järjestetään vaihtuvia näyttelyjä, Suojärven museon johtaja Natalja Larionova kertoo.
Ensimmäinen vaihtuva näyttely on valmis. Sen teemana on toinen maailmansota. Näyttelyyn on kerätty kuutisentuhatta esinettä ja valokuvaa.
Viime vuonna startannut ekologinen hanke nimeltä 100 000 puuta Petroskoille jatkuu tänä vuonna. Ensimmäisten puiden istutus järjestetään 26. huhtikuuta.
Vuosi sitten hankkeeseen osallistuneet kaupunkilaiset istuttivat
parituhatta puuta. Hanke kestää vuoteen 2020 asti.
— Jokainen voi osallistua projektiin. Hakemuksen voi jättää Petroskoin kaupunginhallituksen ympäristökomiteaan. Olemme jo saaneet
kolme hakemusta, Petroskoin ympäristökomitean asiantuntija Anna Dudyrina sanoo.
Lukuvuosi kouluissa päättyy toukokuussa ja monet vanhemmat miettivät, missä heidän lapsensa viettävät kesälomaa. Leirin valinnassa kannattaa muistaa tietenkin turvallisuudesta. Viime vuonna Säämäjärvellä tapahtuneen onnettomuuden vuoksi tänä vuonna Karjalan tasavallan leirit tarkastetaan entistä tarkemmin. Karjalan tasavallan päämiehen virkaa toimittavan Artur Parfentšikovin mukaan lastenleirien tarkastus on suunniteltu toukokuuksi.
— Isoäitini oli elämässäni ensimmäinen ihminen, joka kertoi minulle kalliopiirroksista. Kun isoäiti oli nuori, hän oli töissä lasten kesäleirillä ja kävi lasten kanssa Äänisen itärannikolla katsomassa kalliopiirroksia. Siitä ajasta ne kiinnostivat mummoani. Olen perinyt kiinnostuksen häneltä, petroskoilainen taiteilija Svetlana Georgijevskaja kertoo.
Partisaaniliikkeen panos Neuvostoliiton voittoon natsi-Saksasta ja sen liittolaisista toisessa maailmansodassa oli merkittävä. Karjalan rintamalla toimi vuosina 1941—1944 peräti 36 partisaaniosastoa.
Karjalan partisaaniliikkeen historiaan voi tutustua Karjalan kansallisessa museossa avautuneessa näyttelyssä. Näyttely on avoinna 22. toukokuuta saakka.
Karjalaisten noitien galleriassa patvaskalla oli merkittävä rooli. Patvaska oli Karjalassa häämenojen tärkeimpiä hahmoja. Karjalaiset sanoivat: ”Miehellä männä da naija, kuin toiz’ičči šyndyö”, mikä tarkoittaa, että kun mies ja nainen menevät naimisiin, he niin kuin syntyvät uudelleen. Vastanainut pari lakkasi olemasta entisinä ihmisinä ja muuttui uusiksi ihmisiksi. Morsian jätti kotinsa ja lähti uuteen perheeseen. Taikauskoisten karjalaisten mukaan morsiamen ja sulhasen henkilökohtainen suojelu oli aika heikko.
Yhdysvaltain presidentinvaaleista on kulunut pari viikkoa. Tunteet ovat alkumyrskyn jälkeen hieman tyyntyneet, ja selityksiä Trumpin voitolle etsitään nyt terhakasti. Kannattivatko yhdysvaltalaiset nimenomaan Trumpia tai äänestivätkö he johtavaa eliittiä ja Clintonia vastaan, se jätetään politiikan tutkijoiden purtavaksi.
Karjalaiset uskoivat, että ihmisessä itsessään ja hänen ympärillään on paljon haltijoita. Haltija on yleisnimitys metsän-, pellon-, maan ja vedenhaltijoille. Haltijat asuivat ihmisen vieressä navetassa, riihessä, saunassa tai myllyssä. Toiset olivat mies- ja toiset naispuolisia. On muistettava kalevalaiset haltijat: Tapio, metsän kuningas, ja Vellamo, veden emäntä.
Vuonna 1976 valmistui suomalais-neuvostoliittolainen filmi. Sen nimi oli Luottamus (Доверие). Se ei ollut mikään kassamagneetti, mutta kuitenkin kaunis kuvaus naapurivaltioiden yhteiselon alkuajoista. Siinä näytettiin sekä kuinka suomalaisvenäläiset välit huononivat (panslavismi ja tsaarin heikkous) että kuinka Lenin suomalaisten kanssa palautti ne kuntoon.
Taikaa käyttivät tietäjien lisäksi myös paimenet. Miten uskoa lehmän tavalliselle ihmiselle, kun se on koko perheen elättäjä? Ihmiset uskoivat karjansa mieluimmin ”tietäville” paimenille.
Petroskoissa ja sen lähitienoilla vietetään loppusyksyä ja alkutalvea suomalaisissa tunnelmissa. Pohjoismaiden viikkojen lokakuun lopun runsassisältöisten avajaisten ja joulukuisen Suomen elokuvaviikon väliin on nyt sopivasti mahtunut Suomalaisen kulttuurin maraton.
Tämän viikon suurimmat odotukset kulttuurin saralla kohdistuvat Nordic Weeks -festivaaliin. Se alkaa Petroskoissa virallisesti perjantaina elokuvalla ja näyttelyllä, mutta vähemmän virallisesti jo keskiviikkona valtionyliopiston opiskelijoiden esittämällä, 1900-luvun äärifeminististä Valerie Solanasista kertovalla performanssilla.
Viime kesänä sain kokea monenlaista käytäntöä valtakunnanrajan ylittämisessä EU:n ja Venäjän välisellä rajalla. Suhteellisen harva suomalainen tietää, että Pohjois-Pohjanmaalla on toiminut jo kymmenen vuotta kansainvälinen rajanylityspaikka Venäjän vastaisella rajalla Kuusamossa.
Toiveita antavia uutisia ja tilastoja on viime päivinä kantautunut Suomesta. Loppuviikosta Tohmajärven kunnanjohtaja Olli Riikonen kirjoitti Facebook-tilillään, että Niiralan ja Imatran rajanylityspaikkojen aukiolorajoitussuunnitelmista on luovuttu.
Kansallisperinteeseen nojautuvan Lembi-näytelmän paluu näyttämölle viime kevätkesästä. Joensuun teattereiden Taiga-Maton ja Sirkus Supiaisen vierailut syyskuussa. Aleksis Kiveen ja Maria Jotuniin pohjautuvan esityksen ensi-ilta lokakuussa. Kulttuuridesantti Suomesta Petroskoihin lokakuun lopussa, jolloin tuleva yhteistyö tulee neuvottelujen keskiöön.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: