ort:
lut: Pilvi, Pälvi
Belomorskin pomorien kulttuurin keskus edistää perinteellisiä käsitöitä järjestämällä koulutusta ja kerhotoimintaa piirin taajamissa. Belomorskin, Kutokin taajaman, Kesäjoen ja Sumskij posadin asukkaat oppivat kirjomaan kultalangalla ja kutomaan kodin tekstiilejä.
Paikallisten asukkaiden koulutus alkoi kaksi vuotta sitten, kun pomorien kulttuurin keskuksen työntekijät rupesivat toteuttamaan uuden hankkeen. Moskovalainen hyväntekeväisyyssäätiö myönsi rahaa hankkeelle.
Karjalan rintaman museo perustetaan Belomorskiin Karjalan tasavallan satavuotispäivän valmistelua valvovan valtionkomission päätöksestä. Aloite on saanut Venäjän presidentin kannatuksen.
— Tämän museon perustaminen on tärkeää tasavallalle historiallisen muistin säilyttämiseksi. Kirjalan rintama oli kaikkein pisin puna-armeijan rintama toisen maailmansodan aikana. Sen avulla onnistuttiin pysäyttämään vihollisen eteneminen maamme sisään, Karjalan tasavallan varakulttuuriministeri Varvara Lebedeva sanoo.
Kepan taajaman koulunjohtaja Marina Vdovina suhtautuu pienten kyläkoulujen lakkauttamiseen hyvin kielteisesti. Hänestä kylissä asuvilla lapsilla pitää olla mahdollisuus käydä koulua asumispaikassaan. Kepa sijaitsee noin 54 kilometrin päässä Kalevalasta ja 65 kilometriä Jyskyjärveltä. Pitkän välimatkan ansiosta lakkauttaminen ei Kepan koulua toistaiseksi uhkaa.
Tammikuun aikana petroskoilaiset keräsivät noin 250 kiloa käytettyjä paristoja ja akkuja jätteenkäsittelyyn. Kerätyt paristot lähetetään Tšeljabinskin kaupunkiin, jossa niitä kierrätetään. Venäjällä Tšeljabinsk on ainut kaupunki, jossa paristojen kierrätyslaitos toimii.
Paristojen kierrätys on maksullinen. Käytettyjen paristojen ja akkujen keräys alkoi Petroskoissa 2012.
Vuoden lopussa Petroskoin kaupunginhallitus ja venäläinen Ergo-vakuutusyhtiö solmivat sopimuksen yhteistyöstä. Sen mukaan vakuutusyhtiö kerää paristoja ja kuljettaa niitä kierrätyslaitokseen.
Kuopiolainen Maria Westerberg auttoi Karjalan Sanomien toimittajia puhuttamaan suomen kieltä harrastavia petroskoilaisia toimituksen kielikahvilassa. Hanke kesti lokakuusta 2017 viime viikkoon ja jää nyt vetäjän puutteesta kesken epämääräiseksi ajaksi.
— Oli kiva tavata ihmisiä, keskustella heidän kanssaan, kertoa Suomesta ja saada tietää heidän näkemyksiään Suomesta. On hyvin positiivista, että venäläiset ovat kiinnostuneita suomen kielestä, kielikahvilan vetäjä sanoo.
Petroskoissa kuvataan elokuva suomalaisten keskitysleirien uhrista. Elokuvan tuottajana on tunnettu venäläinen näyttelijä Aleksandr Tjutrjumov. Ohjaajat ovat Aleksandr Jakimtšuk ja Vjatšeslav Lagunov.
Karjalankieliset mainostekstit ja asiakaspalvelut edistävät livvin oppimista Aunuksen piirissä. Aunuksessa kahden kaupan omistajat ovat kääntäneet ulkomainokset livviksi. Mäkriän taajamassa eräässä kaupassa elintarvikkeiden nimilaput on käännetty livviksi. Myös piirin majataloissa ja Aunuksen meijerissä näkyy karjala.
Sortavalan historialliset rakennukset kaipaavat kipeästi korjausta. 1800—1900-lukujen rakennuksista jotkut ovat kärsineet mittavia vahinkoja tulipalossa tai ovat päässeet ränsistymään peruskorjauksen puutteesta.
Karjalan ansioitunut toimittaja ja kotiseuduntutkija Juri Šleikin esitteli Petroskoissa 71-vuotissyntymäpäivänään uuden kirjansa. Teos kertoo petroskoilaisesta naisesta Jekaterina Maksimovasta ja hänen miehestään Richard Sorgesta. Sorge tunnetaan ympäri maailmaa Neuvostoliiton tiedustelupalvelun vakoojana, joka työskenteli Kiinassa ja Japanissa 1929—1941.
Museoissa säilyy merkillisiä, historiaa täynnä olevia esineitä, jotka herättävät kiinnostusta kaikissa. Juuri sellainen esine on piiloutunut näyteikkunan taakse Karjalan kansallisen museon Kuvernementin pääkaupunki -salissa.
Karjalan Sanomat järjesti keväällä ensimmäisen kerran historiassaan verkkokilpailun suomen kieltä opiskeleville ja kieltä osaaville. Itse kilpailussa ei tentitty pelkästään kieli- tai lauseoppia. Se oli lähinnä kansatieteellinen tietovisa, koska sisälsi kysymyksiä laajalta skaalalta.
Vieno Zlobinan elämään on mahtunut monenlaista vaihetta. Viipurin maalaiskunnasta Kanadaan muuttaneiden vanhempiensa mukana Vienon tie vei Cobaltin kaivoskaupungista Neuvosto-Karjalaan jo 1920-luvun puolivälissä. Vieno eli mukana suomalaisen Neuvosto-Karjalan kukoistuksen ajan ja näki myös sen ajanjakson väkivaltaisen lopun.
Monta pätevää Venäjä-tutkijaveteraania on siirtynyt viime aikoina eläkkeelle Suomessa, varsinkin Helsingin seudulla. Tarkoitan sellaisia nimiä kuten Natalia Baschmakoff, Ben Hellman, Elena Hirn, Arto Mustajoki, Pekka Pesonen, Kristina Rotkirch ja Timo Vihavainen.
Elämme terrorismin vuosia, kun vallalla on ISIS-joukkojen (järjestö on kielletty Venäjällä) ja sen liittolaisten, yksittäisten henkilöiden ja irrallisten ryhmien harjoittama väkivalta. Kristityt ovat tällä hetkellä maailman suurin vainottu ihmisryhmä.
Kansalliskieliset viestimet ovat se perusta, jonka pohjalta voimme kehittää meidän kieliämme ja kulttuurejamme. Niin sanoi Karjalan vt. päämies Artur Parfentšikov tavatessaan Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisten lehtien päätoimittajia. Hän tuli toukokuussa käymään paikan päällä Periodika-kustantamossa tutustumassa lehtiimme.
Kielipolitiikan kysymykset eivät edistäneet tietenkään Karjalan kansallisen kirjallisuuden nopeata kehitystä. Kirjallisuus kehittyi etupäässä suomen kielellä niiden suomalaisten avulla, jotka tulivat Neuvostoliittoon rakentamaan uutta valtiota. Amerikansuomalaiset vahvistivat suomen kielen kansallisen aseman.
Karjalan poliittisessa johdossa 1930-luvun puolivälissä tapahtuneet muutokset koskivat tietysti kielipolitiikkaa. Vuonna 1937 11. yleiskarjalaisessa edustajainkokouksessa hyväksyttiin tasavallan ensimmäinen perustuslaki.
Tietokonetekniikan ja sosiaalisen median aikana olemme jo oppineet pärjäämään sähköisesti monilla elämänalueilla. Moni meistä osaa jo olla internetin tavoin avoin ja tavoitettavissa tyyliin 24/7. Ja kun on vielä tottunut asioimaan digitaalisesti yhä useamman liittovaltion viraston ja palveluntarjoajan kanssa, niin välillä ihmettelee, että miksei samaa avoimuutta ja tavoitettavuutta koe paikallisten virastojen ja viranomaisten taholta.
Viime aikoina kyseinen kohderyhmä on ollut paljon otsikoissa Suomessa. En voi sanoa, että se olisi minun lempiaihe, mutta keskustelua siitä, ovatko Suomeen muuttaneet ja Suomessa syntyneet venäläiset riski vai mahdollisuus, on ollut vaikea olla huomaamatta. Ja siihen reagoimattakin.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: