ort: Vladimir
lut: Toivo
Koronavirus on parin viime viikon aikana myllertänyt säälimättä satoja aikatauluja ja suunnitelmia. Kansalaisten lomamatkoja se alkoi sekoittaa vielä aikaisemmin. Kuitenkin poikkeuksia on ollut laidasta laitaan. Toissa viikolla kahdeksanhenkinen turistiryhmä Karjalasta kerskaili sosiaalisessa mediassa kuvillaan, joissa he olivat ainoat matkustajat Italiaan lentävässä halpalentoyhtiön koneessa.
Noin 30 Petroskoin yliopiston ja Karjalan kulttuuriopiston sekä Oulun ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulujen opiskelijaa on tällä viikolla koulutusleirillä Oulussa. Nuoret luovat kreatiivisia startup-palveluita kansainvälisen CULTA-hankkeen tuella.
— Jokaisella opiskelijalla on oma hanke-ehdotuksensa. Ne ovat parhaita niistä ehdotuksista, jotka nuoret esittelivät aikaisemmissa tilaisuuksissa Petroskoissa. Suomalaisilla nuorilla on taas omia ideoitaan, hankkeen Petroskoin koordinaattori Denis Pyžikov kertoo.
Karjalan päämies Artur Parfentšikov teki toissa viikolla visiitin Periodika-kustantamoomme. Merkillistä se oli jo sikäli, että ainakin 2000-luvun Karjalan päämiehistä Parfentšikov on toistaiseksi ainoa, joka on vieraillut meillä jo kahdesti. Ensimmäisen kerran hän kävi Periodikassa lehdistön päivänä toukokuussa 2017.
Karjalan taidemuseossa pidetyssä seminaarissa moskovalaiset ja pietarilaiset matkailualan asiantuntijat kertoivat siitä, miten voi houkutella kiinalaisia Karjalaan. Seminaari pidettiin Museot fokuksessa -projektin mukaan, joka toteutuu ENI CBC -ohjelman tuella.
Maailma ilman rajoja -matkailuyhdistyksen varajohtajan Anna Sibirkinan mukaan kiinalaiset sosiaaliset mediat ovat tehokas ja halpa keino tehdä Karjalan matkailukohteita näkyviksi kiinalaisille.
Karjalassa influenssaan ja flunssaan sairastuneiden määrä on kasvussa.
— Tänä vuonna influenssan ja flunssan epidemia alkoi tammikuun kolmannella viikolla. Sairaustapausten määrä on laskenut vuoden 2019 tasosta. Syy on se, että tänä vuonna on rokotettu 47 prosenttia Karjalan väestöstä, Rospotrebnadzorin Karjalan yksikön vt. johtaja Ljudmila Kotovitš kertoo.
Laboratorioissa todetuista viruksista ovat B-influenssa ja rhinovirus. Uuden kiinalaisen COVID-19-koronaviruksen tapauksia ei ole paljastettu Karjalassa.
Helmikuun lopussa Venäjän presidentin rahaston verkkosivuilla julkaistiin kuluvan vuoden ensimmäisen hankekilpailun tulokset. Kilpailuun osallistui yli 9 000 Venäjän kansalaisjärjestöä, joista voittajien joukkoon pääsi 2 017. Voittajien listalla on muun muassa 30 Karjalan kansalaisjärjestöä, joiden hankkeiden toteuttamiseen myönnetään yli 50 miljoonaa ruplaa apurahaa. Neljännes hankkeista kannustaa ihmisiä terveellisiin elämäntapoihin.
Suurimman apurahasumman on saanut Karjalan tasavallan go-liitto. Hankkeen totuttamiseen on myönnetty 2,9 miljoonaa ruplaa.
Suomen Pietarin-pääkonsulaatin Petroskoin toimipisteen uusi konsuli Johannes Puukki perehtyy aktiivisesti paikallisiin yhteisöihin ja kulttuurilaitoksiin. Ensimmäisen matkansa Petroskoihin ja yleensä Karjalaan hän teki vasta viime vuoden joulukuussa.
— Aikaisemmin Venäjällä kävin vain Pietarissa ja Moskovassa. Venäjän Karjala on minulle aivan uusi alue. Tuntemukseni Karjalasta liittyy enemmän meidän yhteiseen historiaamme, Puukki myöntää.
Tiistain vastaisen yön jälkeen ei ainakaan Ranska, jos nyt ei koko maailmakaan, ole enää ikinä entisellään. Tulipalo tuhosi pahoin yli 850 vuotta vanhaa Notre Damen katedraalia, joka on ollut yksi maailman vierailluimmista turistikohteista. Kohtalon oikku vain oli siinä, että onnettomuus seurasi meidän läheisimmän EU-naapurimme Suomen eduskuntavaaleja.
Kansallisten kielten opetuksen tilanne Petroskoin valtionyliopistossa nousi esille Karjalan karjalaisten, vepsäläisten ja suomalaisten neuvoston istunnossa viime viikolla. Kävi ilmi, että ilmaisten opiskelupaikkojen määrä vähenee tuntuvasti itämerensuomalaisten kielten ja kulttuurin laitoksella ensi lukuvuonna.
Tämän viikon lehdessä, sivulla 13, olemme julkaisseet suomen kielen verkkokilpailumme tulokset. Osallistujien kiinnostus on yllättänyt meidät erittäin positiivisesti. Olemme saaneet kaikkiaan 72 vastausta seitsemästä paikkakunnasta Karjalan tasavallasta sekä myös Murmanskista, Moskovasta ja Suomen Nokialta.
Kuluvana vuonna vietetään Uuden Kalevalan 170-vuotispäivää. Tapahtumia on sen kunniaksi järjestetty eri puolille Karjalaa, ja vaikka aikataulullisesti fokuksessa on tietenkin helmikuun loppu, on tilaisuuksia ripoteltu niin kevään kuin koko vuoden varrelle.
Sotšissa viime viikolla pidetty Venäjän investointifoorumi toi hyvän sopimussadon Karjalalle. Yhdeksän sopimusta ei liene määrällisesti kovinkaan iso luku, mutta kukin niistä on omalla tavallaan tärkeä ja odotettu. Tasavallan mittasuhteessa tärkein saavutus on sosiaalis-taloudellisen kehitysalueen perustaminen Kostamukseen.
Kuvitelkaa koulu, jossa on yksi oppilas ja viisi alle kouluikäistä, mutta henkilöstössä 11 opettajaa ja kasvattajaa. Kyse ei ole tulevaisuuden ihannekoulusta tai mahdollisimman yksilölliseen opetukseen tähtäävästä yksityiskoulusta, vaan pienestä kyläkoulusta, joka sijaitsee Kontupohjan piirissä.
Uuteen vuoteen olemme perinteisesti astuneet toiveikkain mielin, mutta tänä vuonna myös huolestunein ilmein. Näin siksi, että vuosi on alkanut uudistusten taustalla. Suurin huolestuneisuus taitaa monen kansalaisen kohdalla kohdistua uudistettuun eläkelakiin, joka astui vuoden ensimmäisenä päivänä voimaan.
Noin 800 nuorta ja aikuista osallistui Karjalan Sanomien järjestämiin aktiviteetteihin syksyllä. Vuoden jälkipuolisko on ollut meille erittäin antoisaa. Paitsi että se on ollut lehden perinteisten tapaamisten ja kilpailujen aikaa, on tänä vuonna painavan kortensa kantanut kekoon projekti nimeltä Venäjän suomalaiset: 100 vuotta Karjalan hyväksi.
Neuvostoliiton kukoistusvuosina syntyneenä muistan hyvin neuvostoaikaisen syntymätodistuksen ja passin, joissa tiedot oli tuplana eli venäjäksi ja suomeksi. 1990-luvun alussa kahden kielen käyttö virallisissa dokumenteissa jäi Neuvostoliiton jälkiä historiaan. Vaikka historian omana se pysyykin, voi toinen kieli tehdä paluuta ”pienemmän” tason lomakkeisiin ja leimoihin.
Pari vuotta sitten kirjoitin siitä, että Karjalasta puuttuu kansalaisjärjestö, joka ajaisi suomen kielen ja kielenopetuksen etuja tasavallassa. Siihen mennessä Karjalan suomalaisten Inkeri-liiton toiminta kuihtui melkein olemattomiin, ja sitä mukaa aktiivisesti toimivan järjestön tarve oli vastaavasti vain lisääntymässä.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: