ort: Trofim, Aleksandr
lut: Jouni, Joni, Joonas, Jonne
Suurlahden kulttuuritalon johtaja Olga Osipova mainitsee paikkakunnan ensimmäiseksi ongelmaksi tankkauspisteiden puutteen. Paikalliset asukkaat tankkaavat kulkuneuvojaan Karhumäessä eli yli sadan kilometrin päässä kylästä. Tämän takia kyydissä täytyy olla aina mukana polttoainesäiliöitä.
— Turistit eivät voi tankata autojaan kylässä. Myöskään matkailijat eivät majoitu kylään, jos majoituspaikkaa ei ole varattu. Kylässä on vain muutama vierasmaja, Osipova kertoo.
Karjalan kieli menneisyydestä tulevaisuuteen -hanke on alkanut Karjalassa.
Projektiin hakeutuneita on yli 40. He ovat Prääsän, Kalevalan, Aunuksen ja Karhumäen piireistä sekä Petroskoista ja Kostamuksesta. Hankkeen tarkoitus on edistää kielen oppimista ja sen käyttöä verkkosivujen avulla.
Karjalan Periodika-kustantamo julkaisi viime vuonna ennätysmäärän kirjoja.
— Kirjojen osalta vuosi 2019 oli hedelmällinen. Periodikasta lähti yhteensä 33 kirjanimikettä. Vuosittain kasvun vauhti on vaihdellut, mutta tämä on suurin määrä kirjoja verrattuna aikaisempiin vuosiin, Periodika-kustantamon johtaja Natalia Sinitskaja sanoo.
Periodika esitteli kirjauutuuksiaan kansallis- ja venäjän kielillä Kansallisessa kirjastossa viime torstaina. Saliin mahtuivat hädin tuskin kaikki halukkaat tutustumaan kustantamon tuotteisiin.
Venäjän designpääkaupungiksi valitaan hakemusten perusteella kaupunki, jonka katsotaan poikkeuksellisen ansiokkaasti edistävän muotoilun käyttöä kaupungin kehittämisessä. Valinnasta vastaa Venäjän suunnittelijoiden liitto.
Karjalan suunnittelijoiden liitto lähetti hakemuksen kilpailuun kolme vuotta sitten. Karjalan tasavallan 100-vuotisjuhlavuonna Petroskoi on vihdoinkin saanut Venäjän designpääkaupungin tittelin.
Inkerin kirkon Petroskoin evankelis-luterilainen seurakunta vietti viime viikolla 50 vuotta seurakunnan ensimmäisen jumalanpalveluksen pitämisestä. Juhlinta kesti 31. tammikuuta—2. helmikuuta ja keräsi luterilaisia niin Karjalan ja Pietarin sekä Suomen Kalajoen, Tikkurilan, Varkauden, Espoon ja Espoonlahden seurakunnista.
Vepsän kielen opetus on alkanut Karjalan karjalaisten, vepsäläisten ja suomalaisten resurssi- ja mediakeskuksessa. Monet odottivat kielikurssien avaamista malttamattomasti.
— Olen iloinen, että kielikurssit on järjestetty vihdoinkin. Osaan suomea ja karjalaa. Haluan nyt opiskella vepsää pitkänä kielenä. Minulla on vepsäläisiä juuria. Vaarini oli kotoisin Kalajoesta, kurssilainen Elina Potapova kertoo.
Periodika-kustantamon Kirjamylly-messut viime viikolla oli todellinen silmänilo. Mylly jauhoi viime vuonna taukoamatta ja auliisti. 33 kirjanimikettä on suurin sato Periodika-kustantamon lähes 30-vuotisen historian ajalta. Osittain se selittyy Karjalan kansallisuuspolitiikan jakamalla tukirahalla.
Toukokuun 2020 alkupuoliskolla alkavat lennot Petroskoin Helsingin välillä. Lentoja hoitaa venäläinen Severstal-lentoyhtiö. Lippujen myynti alkaa suunnilleen maalis—huhtikuussa.
— Lentovuorot ovat kaksi kertaa viikossa, maanantaisin ja perjantaisin, ja jatkuvat suunnitelman mukaan tämän vuoden loppuun saakka. Lennot kestävät tunnin. Menolippu maksaa alustavasti 5500 ruplaa, Karjalan päämies Artur Parfentšikov kirjoitti Vkontakte-tilillään.
Karjalan liikenneministeriö hankkii Petroskoin joukkoliikenteeseen 40 uutta johdinautoa, joista osa on ajoakulla varustettuja. Ladattu johdinauto pystyy liikkumaan ajolangattomilla reitin osuuksilla.
Ystävyyskaupunkitoiminnalla on Petroskoissa pitkä historia. Se alkoi 55 vuotta sitten, kun vuonna 1965 solmittiin Petroskoin ja Varkauden välillä ensimmäinen ystävyyssopimus. Siitä ajasta alkoi perinteinen ystävyyskaupunkitoiminta: erilaiset viralliset vierailut sekä kulttuuri-, urheilu- ja nuorisoyhteisöjen yhteistyö.
Viime viikolla Petroskoissa avattiin uusi yhteistyökenttä. Se on Ystävyyskaupunkitoiminnan museo Petroskoin Deržavinin lyseossa.
Neuvostoliiton kukoistusvuosina syntyneenä muistan hyvin neuvostoaikaisen syntymätodistuksen ja passin, joissa tiedot oli tuplana eli venäjäksi ja suomeksi. 1990-luvun alussa kahden kielen käyttö virallisissa dokumenteissa jäi Neuvostoliiton jälkiä historiaan. Vaikka historian omana se pysyykin, voi toinen kieli tehdä paluuta ”pienemmän” tason lomakkeisiin ja leimoihin.
Pari vuotta sitten kirjoitin siitä, että Karjalasta puuttuu kansalaisjärjestö, joka ajaisi suomen kielen ja kielenopetuksen etuja tasavallassa. Siihen mennessä Karjalan suomalaisten Inkeri-liiton toiminta kuihtui melkein olemattomiin, ja sitä mukaa aktiivisesti toimivan järjestön tarve oli vastaavasti vain lisääntymässä.
Joukkoliikenteeseen ja matkailuun on tulossa entistä enemmän mukavuutta ja joustavuutta, kun eräs latvialainen linja-autoyhtiö avaa marraskuussa suoran yövuoron Petroskoista Pietariin. Uusi vuoro on jo sellaisenaan tervetullut, mutta sen merkitys korostuu entisestään, jos ottaa huomion bussiyhtiön laajan reittikartan.
Ne ovat työvuoden antoisimpia päiviä, jolloin tapaa toiminnastasi kiinnostuneita ihmisiä ja yhdessä saa paljon aikaan. Niin oli tälläkin kertaa, kun lehtemme täytti 98 vuotta viime viikon lopulla. Perjantaina meillä kävi kymmeniä vieraita.
Karjalan Sanomat täyttää tämän viikon perjantaina 98 vuotta. Kulunut vuosi on ollut meille uusien haasteiden ja kokeilujen aikaa. Toki sitä ovat olleet meille muutkin menneet vuodet.
Kahden viikon kuluttua alkaa kansalliskielisiä lehtiä julkaisevan Periodika-kustantamon projekti nimeltä Venäjän suomalaiset: 100 vuotta Karjalan hyväksi. Aloituskohta on valittu tarkoituksella. Silloin Petroskoissa alkaa ensimmäinen Karjala-Suomi-ystävyysseuran isännöimä festivaali Suomalainen syksy.
Kouluvuosi alkoi Venäjällä maanantaina. Siitä on tullut ikimuistoinen Mujejärven piirissä sijaitsevan Lietmajärven taajaman 210 oppilaalle, jotka ovat aloittaneet uuden lukuvuoden uudessa koulussa. He saivat käyttöönsä kolmikerroksisen ajanmukaisen rakennuksen vanhan puisen hökkelin tilalle.
Karjalan hallitus palkitsi kiitoskirjeillä Petroskoin Besovets-lentoaseman työntekijöitä Venäjän siviili-ilmailun päivän kunniaksi. Kunniamaininnat menivät ansioituneille henkilöille. Todellakin, parin viime vuoden aikana lentokenttä ja sitä kautta lentoliikenne ovat kokeneet näkyviä muutoksia.
Venäjän kulttuuriperintökohteiden valtionrekisterissä on yli 92 000 rakennusta, joista lähes 9 000 puuarkkitehtuurin muistomerkkiä. Ei vähän. Siitä huolimatta jokaisen puurakennuksen kuolema on menetys. Kontupohjan Uspenskin kirkon kohdalla menetys on korvaamaton.
Karjala ja Kiina ovat tekemässä läpimurtoa. Viime viikolla tasavallassa vieraili koko Karjalan historiassa suurin kiinalainen valtuuskunta. Tuulivoimalan ja hotellien rakentaminen, tuotteiden toimitukset miljoonien dollarien arvosta, uusien tuotantojen perustaminen, festivaalien järjestäminen, teattereiden vaihto ja kiinan kielen opetus.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: