piirit / helmikuu 20, 2018 12:24 / päivitetty helmikuu 20, 2018 12:24
Ilona Veikkolainen
KUVA: Olga Stepanova
Kurssilaiset kirjovat kuvioita kultalangalla lippaisiin.
Kurssilaiset kirjovat kuvioita kultalangalla lippaisiin.

Belomorskin pomorien kulttuurin keskus edistää perinteellisiä käsitöitä järjestämällä koulutusta ja kerhotoimintaa piirin taajamissa. Belomorskin, Kutokin taajaman, Kesäjoen ja Sumskij posadin asukkaat oppivat kirjomaan kultalangalla ja kutomaan kodin tekstiilejä.

Paikallisten asukkaiden koulutus alkoi kaksi vuotta sitten, kun pomorien kulttuurin keskuksen työntekijät rupesivat toteuttamaan uuden hankkeen. Moskovalainen hyväntekeväisyyssäätiö myönsi rahaa hankkeelle.

piirit / helmikuu 20, 2018 10:47 / päivitetty helmikuu 20, 2018 10:47
Sergei Karpov
KUVA: Karjalan päämiehen lehdistöpalvelu
Karjalan rintaman esikuntarakennus rakennettiin arkistodokumenttien mukaan vuonna 1930 keskikoululle. Belomorskin asukkaiden muistojen mukaan rakennus valmistui vuonna 1939 ja siinä toimi jatkosodan alkuun asti NKVD:n hallinto.

Karjalan rintaman museo perustetaan Belomorskiin Karjalan tasavallan satavuotispäivän valmistelua valvovan valtionkomission päätöksestä. Aloite on saanut Venäjän presidentin kannatuksen.

— Tämän museon perustaminen on tärkeää tasavallalle historiallisen muistin säilyttämiseksi. Kirjalan rintama oli kaikkein pisin puna-armeijan rintama toisen maailmansodan aikana. Sen avulla onnistuttiin pysäyttämään vihollisen eteneminen maamme sisään, Karjalan tasavallan varakulttuuriministeri Varvara Lebedeva sanoo.

piirit / helmikuu 19, 2018 13:43 / päivitetty helmikuu 19, 2018 13:43
Marina Tolstyh
KUVA: Maria Golubeva
Kepan peruskoulun johtaja Marina Vdovina on hyvin iloinen, että Tungjärven koulun lakkauttamisen ja vuoden kestäneen työttömyyden jälkeen hän on löytänyt taas töitä koulusta.

Kepan taajaman koulunjohtaja Marina Vdovina suhtautuu pienten kyläkoulujen lakkauttamiseen hyvin kielteisesti. Hänestä kylissä asuvilla lapsilla pitää olla mahdollisuus käydä koulua asumispaikassaan. Kepa sijaitsee noin 54 kilometrin päässä Kalevalasta ja 65 kilometriä Jyskyjärveltä. Pitkän välimatkan ansiosta lakkauttaminen ei Kepan koulua toistaiseksi uhkaa.

yhteiskunta / helmikuu 16, 2018 16:38 / päivitetty helmikuu 16, 2018 16:38
Ilona Veikkolainen
KUVA: Ilona Veikkolainen
Useissa petroskoilaisissa toimistoissa paristoja kerätään ja sitten viedään kaupunginhallitukseen.
Useissa petroskoilaisissa toimistoissa paristoja kerätään ja sitten viedään kaupunginhallitukseen.

Tammikuun aikana petroskoilaiset keräsivät noin 250 kiloa käytettyjä paristoja ja akkuja jätteenkäsittelyyn. Kerätyt paristot lähetetään Tšeljabinskin kaupunkiin, jossa niitä kierrätetään. Venäjällä Tšeljabinsk on ainut kaupunki, jossa paristojen kierrätyslaitos toimii.

Paristojen kierrätys on maksullinen. Käytettyjen paristojen ja akkujen keräys alkoi Petroskoissa 2012.

Vuoden lopussa Petroskoin kaupunginhallitus ja venäläinen Ergo-vakuutusyhtiö solmivat sopimuksen yhteistyöstä. Sen mukaan vakuutusyhtiö kerää paristoja ja kuljettaa niitä kierrätyslaitokseen.

kulttuuri / helmikuu 15, 2018 12:54 / päivitetty helmikuu 15, 2018 12:54
12. helmikuuta tuli kuluneeksi 120 vuotta näyttelijän ja Kansallisen teatterin ensimmäisen johtajan Kuuno Sevanderin syntymästä. Kansallinen teatteri avasi tiloissaan näyttelyn hänen kunniakseen.
Jelena Maloduševa
KUVA: Jelena Maloduševa
Kansallisen teatterin entinen näyttelijä Jelena Kornilova oli Kuuno Sevanderin oppilas. Hän kertoo mielellään työstään lahjakkaan näyttelijän ja opettajan kanssa.
Kuuno Sevander syntyi Oulussa vuonna 1898. Jo lapsena hän harrasti teatteria ja lauloi kuorossa. Vuonna 1918 hän lähti Kanadaan ja sitten muutti Yhdysvaltoihin. Hän opiskeli laulua Bostonin konservatoriossa, näytteli teatterissa ja ohjasi näytelmiä. Hän oli suosittu laulaja, ja musiikkiliikkeet julkaisivat hänen äänilevyjään.
yhteiskunta / helmikuu 15, 2018 09:28 / päivitetty helmikuu 15, 2018 09:28
Marina Tolstyh
Suomen Pietarin-pääkonsulaatin Petroskoin toimipisteen virkamies Maria Westerberg pitää venäjän kielestä ja Venäjästä.

Kuopiolainen Maria Westerberg auttoi Karjalan Sanomien toimittajia puhuttamaan suomen kieltä harrastavia petroskoilaisia toimituksen kielikahvilassa. Hanke kesti lokakuusta 2017 viime viikkoon ja jää nyt vetäjän puutteesta kesken epämääräiseksi ajaksi.

— Oli kiva tavata ihmisiä, keskustella heidän kanssaan, kertoa Suomesta ja saada tietää heidän näkemyksiään Suomesta. On hyvin positiivista, että venäläiset ovat kiinnostuneita suomen kielestä, kielikahvilan vetäjä sanoo.

kulttuuri / helmikuu 13, 2018 14:11 / päivitetty helmikuu 13, 2018 14:11
Kuvaukset suomalaisten keskitysleirien uhrista alkavat Karjalassa keväällä 2018. Elokuva saa ensi-iltansa vuoden 2019 alussa. Karjalan maisemat pääsevät taas isolle kankaalle.
Jelena Maloduševa
KUVA: petkafilm.com
Karjalan alueella vuosina 1941—1944 toimi 17 keskitysleiriä. Petroskoissa niitä oli seitsemän. Lapsivankien mukaan keskitysleirissä nälkä oli kauhein koettelemus.

Petroskoissa kuvataan elokuva suomalaisten keskitysleirien uhrista. Elokuvan tuottajana on tunnettu venäläinen näyttelijä Aleksandr Tjutrjumov. Ohjaajat ovat Aleksandr Jakimtšuk ja Vjatšeslav Lagunov.

piirit / helmikuu 12, 2018 14:59 / päivitetty helmikuu 12, 2018 14:59
Ilona Veikkolainen
KUVA: KS
Karjalankielinen mainos motivoi Aunuksen asukkaita ostamaan paikallisia tuotteita.
Karjalankielinen mainos motivoi Aunuksen asukkaita ostamaan paikallisia tuotteita.

Karjalankieliset mainostekstit ja asiakaspalvelut edistävät livvin oppimista Aunuksen piirissä. Aunuksessa kahden kaupan omistajat ovat kääntäneet ulkomainokset livviksi. Mäkriän taajamassa eräässä kaupassa elintarvikkeiden nimilaput on käännetty livviksi. Myös piirin majataloissa ja Aunuksen meijerissä näkyy karjala.

piirit / helmikuu 8, 2018 14:54 / päivitetty helmikuu 8, 2018 14:54
Ilona Veikkolainen
KUVA: Marina Tolstyh
Suomalaisten rakentamat rakennukset kaipaavat korjausta.
Suomalaisten rakentamat rakennukset kaipaavat korjausta.

Sortavalan historialliset rakennukset kaipaavat kipeästi korjausta. 1800—1900-lukujen rakennuksista jotkut ovat kärsineet mittavia vahinkoja tulipalossa tai ovat päässeet ränsistymään peruskorjauksen puutteesta.

kulttuuri / helmikuu 8, 2018 09:19 / päivitetty helmikuu 8, 2018 09:19
Sergei Karpov
KUVA: Igor Georgijevski
Petroskoilaisen toimittajan ja kotiseuduntutkijan Juri Šleikinin mukaan kaikki tuntevat vakooja Richard Sorgen, mutteivät hänen vaimoaan Jekaterina Maksimovaa, joka syntyi ja asui Petroskoissa. Uudella kirjallaan Šleikin on tehnyt kunniaa Maksimovalle.

Karjalan ansioitunut toimittaja ja kotiseuduntutkija Juri Šleikin esitteli Petroskoissa 71-vuotissyntymäpäivänään uuden kirjansa. Teos kertoo petroskoilaisesta naisesta Jekaterina Maksimovasta ja hänen miehestään Richard Sorgesta. Sorge tunnetaan ympäri maailmaa Neuvostoliiton tiedustelupalvelun vakoojana, joka työskenteli Kiinassa ja Japanissa 1929—1941.