ort:
lut: Uljas
Suomalainen kuvataiteilija Ninni Korkalo ja hänen kansainvälinen tiiminsä alkoivat toteuttaa Karjalassa Karelia road trip -projektin.
— Karelia Road Trip -projekti on Open source –dokumentti: esittävää taidetta, valokuvia ja mediataidetta yhdistävä teoskokonaisuus, joka syntyy tien päällä Karjalassa sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalassa Suomessa vuoden 2017 syksyllä, Korkalo kertoo.
Projekti on vielä alussa.
— Teemme työsuunnitelmaa ja kuvaamme lyhyen demo-videon projektistamme, hän sanoo.
Lasten kuvalehti Kipinä todettiin parhaaksi toisella Venäjän lasten joukkoviestinten festivaalilla. Tapahtuma pidettiin Krasnodarin alueella Orljonok-leirillä, jolle kokoontui 66 lasten joukkoviestinten toimittajaa.
Pian Prääsän kaupoissa elintarvikkeiden, vaatteiden ja esineiden nimilaput ovat kaksikielisiä: venäjän ja karjalan kielellä. Idea syntyi paikallisessa etnokulttuurisessa keskuksessa. Sen työntekijät ovat laatineet projektin Kerran näit - iäkse mustat.
— Kaikki käyvät ostoksilla. Kaupassa jokainen lukee kaksikielisiä nimilappuja. Ihmiset omaksuvat informaatiota yksilöllisesti. Toiset oppivat sanoja kuulemalla ja ääntämällä, toiset näkemällä ja lukemalla, projektin laatijat kertovat.
Prääsän muutaman kaupan johtajat suostuivat vaihtamaan etiketit.
Varsinaiskarjalan opettajan Jevgeni Karakinin mukaan kurssien kasvava suosio liittyy muun muassa siihen, että nyt on entistä enemmän mahdollisuuksia saada tietää niistä.
— Kursseista tiedottavat joukkoviestimet sekä erilaiset sosiaalisen median ryhmät. Myös kiinnostus kulttuuria kohtaan kasvaa. Ilman kieltä ei ole kulttuuria, kieltä kursseilla kuusi vuotta opettanut Karakin korostaa.
Kivatsun luonnonpuistossa työskentelevä Olga Fomina on sitä mieltä, että viime vuosina tuntemattomuudesta näkyvyyteen nousseet muut Karjalan kosket eivät pilaa Kivatsjun vesiputouksen mainetta.
— Vesiputous tunnettiin jo Aunuksen kuvernöörin Gavrila Deržavinin ajoilta, vesiputousta kävi katsomassa keisari Aleksanteri II. Suunujoessa oleva koski on Euroopan toiseksi korkein tasankovesiputous Reinin putousten jälkeen, Fomina toteaa.
Vaikka museon syntymäpäivä on 16. kesäkuuta, monivuotisen perinteen mukaan vuosijuhlatilaisuus järjestetään lokakuussa.
Museon ensisijainen tarkoitus on säilyttää aikaa. Juhlanäyttelyn nimi on Museo ja aika. Se esittelee museon toimintaa eri vaiheissa. Näyttely kertoo museon historiasta ja ihmisistä, jotka olivat yhteistyössä museon kanssa.
Tänä vuonna museon esineistö täydentyi uniikkimateriaaleilla. Suomalainen tutkija Pirjo Uino lahjoitti museolle valokuvia museon arjista Suomen miehityksen aikana.
Pitkärannan evankelis-luterilainen seurakunta rekisteröitiin vuonna 1991. Seurakunnan kirkkoherran Oleg Menakerin mukaan sen historia koostuu kolmesta vaiheesta.
Ensimmäisen vaiheen aikana seurakuntalaiset kokoontuivat muutamien perheiden koteihin, esimerkiksi Kajavien luokse. Toisessa vaiheessa seurakunta toimi vanhassa rakennuksessa Pitkärannan Lenininkadulla.
Seurakunnan historian kolmas vaihe alkoi vuonna 1998, jolloin kaupunkiin rakennettiin uusi puukirkko. Rahatukea kirkon rakentamiseen saatiin muun muassa Kuopion seurakunnilta.
Kansallisperinteeseen nojautuvan Lembi-näytelmän paluu näyttämölle viime kevätkesästä. Joensuun teattereiden Taiga-Maton ja Sirkus Supiaisen vierailut syyskuussa. Aleksis Kiveen ja Maria Jotuniin pohjautuvan esityksen ensi-ilta lokakuussa. Kulttuuridesantti Suomesta Petroskoihin lokakuun lopussa, jolloin tuleva yhteistyö tulee neuvottelujen keskiöön.
Suomalaisesta ruuasta kiinnostuneelle tarjotaan tutkimusmatkaa perinteiseen suomalaiseen keittiöön interaktiivisen kartan avulla. Makuja Suomesta -perinneruokakartalta löytyy sekä tuttuja reikäleipiä, karjalanpiirakoita ja muurinpohjalettuja että erikoisia rönttösiä ja lapskousseja.
Kymmenen petroskoilaisen elämä on muuttunut myönteiseen suuntaan, kun he olivat alkaneet voimistella ja kävellä. Viikoittain liikuntaa harrastavat naiset kokoontuvat Karjalan lääketieteelliseen sairauksien ehkäisykeskukseen. Sen työntekijät toteuttavat projektia, jonka tavoitteena on parantaa sydänpotilaiden terveydentilaa harrastamalla liikuntaa. Harjoituksissa keskuksen työntekijät opettavat sydänpotilaita kävelemään ja liikkumaan.
Suomen ulkoministeri Alexander Stubb tapasi viime torstaina paikallisia suomen kielen ja suomalaisuuden parissa uurastavia henkilöitä. Mukana olivat Karjalan Inkeri-liiton puheenjohtaja Vadim Byrkland, paluumuuttokoulutuksen koordinaattori Olga Gorshkova Petroskoin valtionyliopistosta, Karjalan radion toimittaja Arto Rinne ja allekirjoittanut. Puhuimme paluumuutosta ja kielenopetuksesta. Keskustelu oli asiallinen, ja kukin osapuoli kuuli toistensa huolet ja toiveet.
Tammikuussa Venäjä kavahti. Jääpuikot tekivät verityönsä eri kaupungeissa ja vaativat uhreikseen pieniäkin lapsia. Hirvittävät uutiset jäivät toki nopeasti varjoon: Domodedovossa räjähti ja maa suuntasi kaikki voimansa terrorisminvastaiseen taisteluun. Jääpuikkosota jäi sikseen.
Joka vuosi talvi tulee Karjalaan odottamatta. Kuulemme usein reippaita raportteja lumitöistä, mutta todellisuus on kaukana raporteista. Yli metrin pituiset, monta kiloa painavat jääterroristit kurkistavat vesikatoista alas huoletonta jalankulkijaa vaanien.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: