ort: Pjotr, Jakov
lut: Anja, Anita, Anniina
Sotahistoriallinen rekonstruktio järjestettiin eilen Petroskoin Peski-lentokentän vieressä. Tapahtuma omistettiin Karjalan tasavallan vapautuksen 73-vuotispäivälle. Sen lisäksi 1. lokakuuta 1941 Petroskoin puolustus päättyi ja kaupunki oli kokonaan suomalaisten miehittämä.
Ensi vuonna Petroskoissa aloitetaan uuden Karelia-Areena-urheilukohteen rakennustyöt. Suunnitelmien mukaan se avaa ovensa kolmen vuoden kuluttua.
Urheilukeskukseen rakennetaan jääkiekkokaukalo, mutta tarvittaessa tiloissa voidaan järjestää myös lento- ja koripallokilpailuja.
Karjalan Kudaman kylän lähelle Säämäjärven rannalle rakennetaan kyläkappeli veneonnettomuudessa vuosi sitten hukkuneiden lasten muistoksi. Rakennuspaikka on jo valittu.
— Kappeli pystytetään järven rannalle, kumarrusristin lähelle. Risti pystytettiin 40. päivänä pahasta turmasta. Juuri tältä paikalta paikalliset asukkaat löysivät ensimmäiset ruumiit, Karjalan päämiehen lehdistösihteeri Marina Kabatjuk kertoo.
Säämäjärven ranta on hyvin suosittu lomanviettoalue. Kesällä siellä lomailee aina paljon turisteja.
Yli 430 yhteistyökumppania Venäjältä ja Suomesta kokoontui venäläis-suomalaiseen kulttuurifoorumiin Pietariin. Heidän joukossaan oli muun muassa Petroskoin musiikki- ja kuorokoulun johtaja Svetlana Šestakova. Neuvotteluissa hän sai ennakkotiedon siitä, että foorumin budjetista myönnetään rahoitusta musiikkikoulun kansainväliselle hankkeelle.
Yksi Petroskoin vanhimmista puistoista, niin sanottu Jamka-puisto, joka sijaitsee Lohijoen varrella Junost-stadionin vieressä, saa uudet kasvot syyskuun loppuun saakka. Nyt puisto on kunnostettavana.
Puistosta on jo poistettu kaikki vanhat vaaralliset puut ja vanhat lyhtypylväät. Kävelytiet on peitetty soralla ja vahvistettu puureunuksella. Puiston laitaan on rakennettu salaojitus.
640 kävijää kuukaudessa on jollekin suurkaupungin museolle pieni määrä. Pienissä paikkakunnissa asia on toisin. Huhtikuun lopussa avautunut Suojärven museo on ollut suosiossa. Tähän saakka 1 140 ihmistä on käynyt katsomassa museon näyttelyjä. Museossa on käynyt turisteja Suomesta ja Murmanskista. Suurin osa kävijöistä on kuitenkin Suojärven asukkaita.
Viime viikon tärkeimpiä kielipoliittisia tapahtumia Karjalassa oli kansainvälinen seminaari, joka käsitteli karjalan ja suomen kielen asemaa globalisoituvassa maailmassa. Kauniit ja rikassisältöiset puheenvuorot toivat esille monia ongelmia vähemmistökielten saralta Venäjällä, Suomessa ja jopa Pohjois-Irlannissa.
Karjalan televisiokanava Nika teki tällä viikolla historiaa. Maanantaina tuli ulos ensimmäinen ohjelma Olemme kansa, jossa puhuttiin suomea ja venäjää. Keskustelua höysti petroskoilaisen folkbändin Sattuman reipas musiikki. Tähän mennessä suomen kieltä kuuli pelkästään Karjalan valtiontelevisio- ja radioyhtiön lähetyksissä.
Karjalan ja suomen kielten säilyttäminen nykyoloissa on erittäin päivänpolttava ja vakava aihe. Sillä on historiallinen ja poliittinen tausta.
Voitonpäivän iltana tuntemattoman sotilaan hauta ja ikuinen tuli Petroskoin keskustassa muistuttivat jättiläismäistä kukkapenkkiä. Virallisten seppeleiden rinnalla oli tulen ympärillä valtavasti vaatimattomampia neilikoita, juhlan pääsymboleita, joita kaupunkilaiset kantoivat muistomerkille aamusta alkaen. Oli hellyttävää nähdä esikouluikäisiä ja alakoululaisia onnittelemassa vastaantulevia tuntemattomia veteraaneja, jotka 66 vuotta sitten olivat vieneet voittoon neljä vuotta kestäneen isänmaallisen sodan.
Suomen ruotsinkielisen vähemmistön asemasta on tullut kuin huomaamatta elämää suurempi kysymys Suomessa. Pakollista ruotsin opiskelua vastustavat ovat ahdasmielisiä rasisteja, sen kannattajat liberaaleja älykköjä.
Aihe on herkullinen ja siitä riittää populistista lypsettävää molempien laitojen edustajille. Harva kuitenkin pystyy katsomaan tilannetta viileästi ja etäältä. Jokaisella on asiasta mielipide.
Monet Suomen puolueet tekivät eduskuntavaaleissa palmusunnuntaina historiaa. Kokoomuksesta tuli ensimmäistä kertaa eduskunnan suurin puolue. Nykyinen pääministeripuolue keskusta kärsi suurimman tappion sitten sotien. Perussuomalaisten murskavoitto on puolestaan suurin Suomen historiassa.
Populistiseksi ja sivusta haukkuvaksi leimatun perussuomalaisten nousu eduskunnan kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi on tuloksista yllättävin. Puolueen kannatusta selitetään muun muassa yleisellä pettymyksellä, joka on syntynyt finanssikriisin ja EU:n talouskriisin takia.
Veikko Leväniemi pohti 20.10.2010 ilmestyneessä lehdessä, oliko inkeriläisten paluumuutto Suomeen inkeriläisyyden pelastus vai virhe. Hän toi esille paluumuuton ns. elintasosiirtolaisuussyyt ja totesi, että osalla paluumuuttajista kotoutuminen ei ole sujunut ongelmitta. Kumpaakaan väitettä ei voi pitää täysin vääränä, vaikka valtaosa tuntemistani paluumuuttajista onkin sopeutunut jopa erittäin hyvin.
Karjalan Sanomat on siirtynyt Skype-aikaan. Toistaiseksi lehdellä on käytössä kaksi skype-osoitetta, jotka ovat ks_editor ja ks_news. Omat skype-nimensä saavat lähipäivinä myös lehden toimitussihteeri sekä talous- ja kulttuuritoimitukset. Sähköpostin ja internetin lisäksi on ilmestynyt uusi kanava, jonka avulla voidaan tavoittaa toimittajia.
Jos haluat suuhusi herkullista evästä, paista sultsinoita. Ne ovatkin karjalaisen herkkupöydän aatelistoa, joiden oikeaoppinen valmistaminen ei jokaiselta onnistukaan.
Olen valitettavasti liian usein joutunut syömään sultsinan nimellä kulkevaa roskaruokaa etenkin suurissa juhlatilaisuuksissa. Eipä siis ihme, jos jotkut ruoan ystävät eivät sultsinoita pidäkään minään.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: