ort: Juri
lut: Väinö, Karita, Rita
Kokkolan Marian hautausmaan kupeessa olevaan venäläisten sotavankien hautaan haudatun Jegor Pokutinin nimivirhe korjattiin kuluvan vuoden syksyllä. Nimen vaihtoprojekti alkoi jo vuonna 2013.
Vuoden 2013 toukokuussa hautapaikalla käynyt mies huomasi, että hänen isänsä nimi oli muistotauluun väärin kirjoitettu. Tästä lukee Suomen Kokkola-lehdessä viime elokuussa julkaistussa jutussa.
Karjalan Sanomien ensi kertaa järjestämään kielikilpailuun liittyi 15 suomea opiskelevaa nuorta ja aikuista. Minä puhun suomea -kielikilpailun osallistujat kilpailivat kolmessa ikäryhmässä.
Koululaisten keskuudessa paras oli Petroskoin 17. kymnaasin 10.-luokkalainen Julia Dikareva.
— Keskustelu oli minulle vaikein tehtävä. En ole harjoitellut riittävästi kielen puhumista. Kuullun tekstin ymmärtäminen oli vuorostaan helpoin, Dikareva sanoo.
17. kymnaasin lisäksi kilpailussa mukana oli myös Lönnrot-koulun ja 34. koulun oppilaita.
Muutaman viime vuoden aikana Karjala on tehnyt vakuuttavan läpimurron kotimaisilla matkailumarkkinoilla. Yhä useampi venäläinen on löytänyt Karjalan miellyttäväksi lomapaikakseen, ja itse tasavalta löytyy nyt eri matkailurankingeistä ja -barometreista aina kärkisijoilta.
Nuoret osallistuvat yhä aktiivisemmin poliittiseen elämään Karjalan tasavallassa. Se korostui Karjalan nuorten poliitikoiden foorumilla, joka pidettiin Petroskoissa jo neljättä kertaa.
Nuoret voivat toimia nyt neljässä poliittisessa elimessä: Karjalan nuorisoparlamentissa, –hallituksessa ja –vaalilautakunnassa sekä piirien nuorisovaltuustoissa.
Karjalaisten noitien galleriassa patvaskalla oli merkittävä rooli. Patvaska oli Karjalassa häämenojen tärkeimpiä hahmoja. Karjalaiset sanoivat: ”Miehellä männä da naija, kuin toiz’ičči šyndyö”, mikä tarkoittaa, että kun mies ja nainen menevät naimisiin, he niin kuin syntyvät uudelleen. Vastanainut pari lakkasi olemasta entisinä ihmisinä ja muuttui uusiksi ihmisiksi. Morsian jätti kotinsa ja lähti uuteen perheeseen. Taikauskoisten karjalaisten mukaan morsiamen ja sulhasen henkilökohtainen suojelu oli aika heikko.
Karjalan radion siirtymiskausi digitaaliseen lähetykseen on pitkittynyt. Radio ei toimi nyt kaikkialla kuin ennen, eikä nettiyhteyttä ole vielä saatavissa kaikissa Karjalan paikkakunnissa.
Kiitän paljon kuulijoitamme, jotka kuuntelevat radiota ja ilmaisevat mielipiteitään lähetyksistä. Haluaisin nykyistä tiiviimpiä kontakteja kuulijakuntaan ja uusia teemoja lähetyksiin. Radiolähetykset voivat auttaa paljon kielten opiskelussa.
Aleksandr Jeremejev, Karjalan televisio- ja radioyhtiön kansalliskielisen toimituksen johtaja
Tiffanytekniikka miellyttää petroskoilaisia naisia. Hienot ikkunakoristeet,
lautasliinatelineet tai lamput koristavat epäilemättä minkä tahansa kodin. Suomalaisen lasitaiteilijan Marjatta Joensalon Petroskoissa pitämä mestariluokka keräsi todella paljon kiinnostuneita. Joensalo valmistaa lasiteoksia tiffanylasitekniikalla.
— Tiffanytekniikka on uusi tapa valmistaa hienoja lasimaalauksia. Tekniikka tekee mahdolliseksi pienten ja sirojen palojen liittämisen toisiinsa. Lasinpalojen reunoille kierretään kuparifolionauhaa ja juotetaan sitten tinalla, Joensalo selittää.
Suomen Enon ja Uimaharjun koulut ja Petroskoin suomalais-ugrilainen koulu haluavat kehittää yhteistyötä. Opettaja- ja oppilasryhmävaihtoa, oppimateriaalien tuottamista sekä muita yhteistyömuotoja käsiteltiin suomalaisten koulujen edustajien vierailun aikana Petroskoissa.
Enon ja Uimaharjun koulujen rehtorin Timo Alangon mukaan yhteistyömahdollisuuksia on erittäin paljon. Alustavasti yhteistyöstä keskusteltiin viime syksynä suomalais-venäläisessä kulttuurifoorumissa Tampereella.
Yhdysvaltain presidentinvaaleista on kulunut pari viikkoa. Tunteet ovat alkumyrskyn jälkeen hieman tyyntyneet, ja selityksiä Trumpin voitolle etsitään nyt terhakasti. Kannattivatko yhdysvaltalaiset nimenomaan Trumpia tai äänestivätkö he johtavaa eliittiä ja Clintonia vastaan, se jätetään politiikan tutkijoiden purtavaksi.
Karjalaiset uskoivat, että ihmisessä itsessään ja hänen ympärillään on paljon haltijoita. Haltija on yleisnimitys metsän-, pellon-, maan ja vedenhaltijoille. Haltijat asuivat ihmisen vieressä navetassa, riihessä, saunassa tai myllyssä. Toiset olivat mies- ja toiset naispuolisia. On muistettava kalevalaiset haltijat: Tapio, metsän kuningas, ja Vellamo, veden emäntä.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: