ort: Maksim, Pjotr
lut: Valtteri
Karjalan kansalliskirjaton kilpailu yhdisti 17 kirjastoa tasavallan eri piireistä. Kirjasto on lasten lukemisen alue -kilpailu pidettiin tasavallassa ensimmäisen kerran. Voittajiksi on valittu Kemin, Belomorskin ja Kalevalan piirin kirjastot. Kilpailussa ne esittelivät omia hankkeitaan ja kertoivat viime vuonna pitämistään lastenfestivaaleista. Kontupohjan piirin kirjaston hanke on saanut kilpailun erikoispalkinnon.
Vuosi 1989 tarkoitti pienille kansoille oikeata buumia kansallisen itsetunnon ja identiteetin kehityksen kannalta. Silloin, 30 vuotta sitten perustettiin Karjalan tasavallan kolmen suurimman itämerensuomalaisen väestöryhmän etujärjestöt eli Karjalan Rahvahan liitto, Vepsäläinen kulttuuriseura ja Karjalan suomalaisten Inkeri-liitto.
Viime viikolla rahaston kotisivuilla julkaistiin tämän vuoden toisen kilpailun tulokset.
Voittajaluettelossa on 20 hanketta. Parhaiden joukossa on etupäässä nuorille tarkoitettuja projekteja.
— Lähetimme kilpailuun neljä hakemusta, joista kolme on saanut tukea. Tämä on erinomainen tulos. Tilastojen mukaan tässä kilpailussa voittaa joka viides hakemus, mutta tällä kertaa apurahaa on saanut 75 prosenttia hankkeistamme, Petroskoin lasten ja nuorten keskuksen johtaja Denis Rogatkin sanoo.
Karjalan tullimiehet käyttävät työssään suomen kieltä lähes joka päivä. Karjalan tullissa on kiinnitetty suurta huomiota tullimiesten kielikoulutukseen. Vuodesta 2009 suomen kieltä tullimiehelle on opetettu Petroskoin valtionyliopistossa.
Vuosittain kielikursseilla käyneet tullin viranomaiset osallistuvat suomen kielen kilpailuun. Viime viikolla kilpailu järjestettiin jo seitsemännen kerran.
Tapahtumapaikkana Karjala –niminen näyttely on avautunut Karjalan kansallismuseossa. Näyttely liittyy Karjalan tasavallan satavuotispäivään 2020 ja kertoo tasavallan historiasta sen perustamisesta nykypäivään.
— Näyttely on tasapuolinen katsaus Karjalan tasavaltaan. Se kertoo tasavallan saavutuksista sadan vuoden aikana, mutta myös sen omaperäisyydestä raja-alueena. Näyttelyllä haluamme saada ihmisiä pohtimaan sitä, mitä tällä alueella on tapahtunut, Kansallismuseon johtaja Mihail Goldenberg kertoo.
Periodika-kustantamon resurssimediakeskuksessa viime perjantaina pidetty Inkeri-ilta oli ehkä viime vuosien kiehtovin inkerinsuomalainen tapahtuma Petroskoissa. Sali oli täpötäynnä kiinnostuneita katsojia, yhtyeiden laulajia ja muita vieraita. Monet sanoivat kulttuuri-iltaa juhlaksi.
Sortavala-säveltäjien taidetalo on odottamassa uudistusta. Siitä tulee Sortavalan piirin suurin matkailukeskus.
— Taidetalossa käy muusikkoja Venäjän eri alueilta. Se on myös suuressa suosiossa turistien keskuudessa. Kuitenkin taidetalolla ei ole mahdollisuuksia vastaanottaa turisteja ja muusikkoja samaan aikaan, säveltäjien taidetalon johtaja Marina Bratyševa kertoo.
— Taidetalon alue jaetaan kahteen osaan. Toiseen rakennetaan matkailuinfrastruktuurin kohteita ja toiseen lisätään palveluja säveltäjille, hän täsmentää.
Venäjän suunnittelijaliiton jäsen petroskoilainen Jegor Permjakov on varmaa, että seuraava vuosi edistää Karjalan suunnittelualan kehitystä. Syynä on se, että Petroskoi on valittu vuoden 2020 venäläisen suunnittelun pääkaupungiksi.
— Suunnittelufestivaali pidetään vuosittain eri Venäjän kaupungeissa. Kaupunki valitaan kilpailussa. Meille on tärkeä, että festivaali järjestetään Petroskoissa nimenomaan ensi vuonna, koska se on Karjalan satavuotisjuhlavuosi, Permjakov selittää.
Suomen kielestä ja kulttuurista kiinnostuneet sortavalalaiset ovat kokoontuneet kielikahvilaan tänä syksynä jo toisen kerran. Mukaan on liittynyt osallistujia Lahdenpohjasta.
— Näemme, että tällaista kielipalvelua tarvitaan Sortavalassa, ja kielitapahtumat ovat asukkaille mielenkiintoisia, kielikahvilan järjestäjä Marija Odegova sanoo.
Kielikahvila kerää aikuisia Study Space -kielikoulussa kerran kuukaudessa. Vetäjinä ovat eläkeläisvapaaehtoiset Marja-Riitta Juntunen ja Pirjo Kurki Joensuusta.
Olen aina halunnut tehdä tämän kysymyksen alkuperäisen intiaanikansan edustajalle. Vastauksen sain hiljattain, kun lensin Yhdysvaltoihin Atlantin valtameren yli vaihtaen lentokoneita.
Suomen tasavalta täyttää tänään sata vuotta itsenäistymisestään. Maailmanlaajuisesti Suomi on harvinainen maa, joka on saanut itsenäisyytensä rauhanomaisesti, allekirjoituksella paperiin ja eduskunnan hyväksymisellä. Ilman laukauksenvaihtoa.
Sandarmoh. Neuvostoliiton surkeimpaan historian sivuun liittyvä paikannimi Karjalan tasavallan kartassa. Siellä Karhumäen piirissä teloitettiin vuosina 1937—1938 eri lähteiden mukaan 7 000—9 500 ihmistä. Sandarmoh on kuuluisin teloituspaikka Karjalassa, mutta ei ainoa.
Kirkkoniemen julistuksen allekirjoittamisesta tulee kuluneeksi ensi vuoden alussa 25 vuotta. Samalla Kirkkoniemeen perustettu Kansainvälinen Barents-sihteeristö täyttää tammikuussa 10 vuotta. Mennyt aikaväli antaa hyvän tilaisuuden tämän yhteistyöfoorumin ja monitasoisen rakenteen toimivuuden arvioinnille.
Karjalan kielen opetus nousi esille kielenopetusta tukevan koordinointineuvoston istunnossa Kotkatjärvellä Aunuksen piirissä viime viikolla. Istunnossa esiteltiin karjalan kielen opetuksen monitoroinnin tuloksia. Niiden mukaan kielenopetuksessa on viime aikoina lisääntynyt koulutuntien ulkopuolisen opetuksen osuus.
Jo muutaman vuosikymmenen aikana Karjalan tasavalta on ollut etsimässä omaa brändiään. Matkailua on käsitelty heikon talouden voimavarana.
Tietysti turistit matkustavat Karjalaan. He käyvät tasavallassa etupäässä kesällä. Matkailijat ovat usein järjestäytymättömiä, he eivät osta valmismatkoja Karjalaan, vaan tulevat itse autoillaan lepäämään jonkin järven rannalla. Karjalan kaunis luonto on itsestään brändi.
Karjalan kansallinen teatteri juhli viime lauantaina kunnioitettavat 85 vuotta sympaattisella konsertilla. Onnittelusanoja herui konsertin jälkeen niin viranomaisilta kuin teatterin ystäviltä, ja erityisesti oli ilo nähdä, että juhlaan ehti paljon teatterialan ihmisiä myös Suomesta.
Karjalan Sanomat ja Karjala-Suomi-seura järjestivät viime viikolla lukijoilleen ja jäsenilleen tapaamisen Suomen Pietarin-pääkonsulaatin Petroskoin toimipisteen uuden hoitajan Tarvo Niemisen kanssa. Sellainen tapaaminen oli ensimmäinen lehtemme historiassa.
Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi viime loppuviikolla Pietarissa oli poikkeuksellinen, sillä Suomen 100-vuotisjuhlavuosi antoi sille väriä. Foorumi lienee ollut historiansa korkeatasoisin, kun avajaisiin ehtivät myös kahden maan pääministerit.
Sunnuntaina valitsimme Karjalan tasavallan päämiehen. Teimme tavallaan historiaa, kun valitsimme suorissa vaaleissa ensimmäistä kertaa viidentoista viime vuoden aikana. Viimeksi suorat vaalit olivat vuonna 2002, jolloin päämieheksi äänestettiin toiseen virkakauteen silloinen päämies Sergei Katanandov.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: