ort:
lut: Juhani, Jukka, Johannes, Janne, Juho
Viime viikolla Petroskoissa järjestetyillä työmarkkinoilla kävi yli 1200 työnhakijaa, mikä on noin kymmenen prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kävijöistä suurin osa oli opiskelijoita ja nuoria ihmisiä. Työmarkkinoiden päätarkoituksena oli tarjota työtä ammattikoulujen ja ammattiopistojen opiskelijoille, jotka valmistuvat tänä kesänä.
Karjalan ei-kaupalliset kansalaisjärjestöt ovat saaneet uusille hankkeilleen kolme miljoonaa ruplaa budjettirahoja tasavallan kansallisuuspolitiikan ministeriöltä. Hankkeet toimivat puolen vuoden aikana eri paikoissa Karjalaa. Tukea annettiin 17 hankkeelle.
— Saimme järjestöiltä melko paljon hankkeita ja ne todella kilpailivat keskenään, Karjalan alkuperäiskansojen asioita hoitava Jevgenia Šustova sanoo.
Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlaan liittyen Nurmeksen höyryveturiyrittäjä Tapani Laaksomies on miettinyt museojunaliikennettä koko Karjalan radalle. Laaksomiehen hankkeen tavoitteena on ajaa höyryveturilla pitkin vanhaa Karjalan rataa, joka jatkuu pisimmillään Pietarista Ouluun.
Petroskoissa hankkeelle on jo väläytetty vihreää valoa. Toteutumisaika höyryjunaretkelle saattaisi hyvinkin olla vuosi 2018.
— Sortavalan museon johtaja kävi Nurmeksessa ihailemassa veturia ja toivotti sen tervetulleeksi vanhalle kotivarikolleen. Olen ollut yhteydessä Helsingin Matka-messujen
Kalevala-eepos on aina ollut tärkeänä kirjana Karjalan tasavallassa. Helmikuun lopussa vietetään perinteisesti Kalevalan päivää. Kalevalaa pidetään pohjoisen seudun mahtavana runoelmana ja kansan tietosanakirjana. Sen merkitys on todella suuri.
Kaksitoista vammaista ryhtyi opiskelemaan puutarhureiksi. Puolivuotinen kurssi sisältää viikoittain kolme harjoitusta. Kurssin ohjelman laatimiseen osallistui kaksi yrittäjää.
— He kaipaavat puutarhureita. Kurssin jälkeen yrittäjät ovat valmiita palkkaamaan ihmisiä töihin, Karjalan työllisyys- ja työvoimaministeriön työllisyysosaston päällikkö Juri Borisov sanoo.
— Vammaisten ammattikoulutus on vaikea homma. Aluksi psykologi keskustelee vammaisen kanssa ja selvittää hänen motiivejaan työhön. Vammaisen on myös käytävä lääkärintarkastuksessa ennen koulutusta.
Perinteiset karjalaiset keramiikkalautaset, visakoivukupit ja räsymatot valloittavat nyt pariisilaisia. Venäläinen matkamuisto -näyttely houkuttelee joka päivä Venäjän ortodoksiseen hengelliseen kulttuurikeskukseen yli sata kävijää.
Pariisissa on esillä monipuolisia venäläisiä elinkeinoja.
Suomen mestari -oppikirjasarjan neljäs osa on tarkoitettu nuorille ja aikuisille suomen oppijoille. Kirjassa käsitellään aiheita kuten työ ja työnhaku, tekniikka, tiede ja keksinnöt, Suomen maantiede, lapsiperheen arki sekä ihmisen elämänkulku. Kieliopin osalta Suomen mestari 4:ssä on keskitytty pääosin partisiippien ja lauseenvastikkeiden käsittelyyn.
Karhumäen meijeri, Petroskoin suurkanala, Karjalan lihanjalostamo, Kontupohjan sikala, Prääsän turkistila ja Petroskoin likööri- ja viinatehdas olivat vielä pari vuotta sitten Karjalan suurimpia tuotantolaitoksia. Prääsän turkistila on kärsinyt vuosien kehittämisvajeesta, Karhumäen meijeri on nyt konkurssimenettelyssä ja muut tehtaat ovat seisokissa. Laitokset eivät pääse ulos talousvaikeuksista ilman valtion apua. Suuret velat haittaavat avustusten hakemista.
1990—2000-luvuilla Karjalan tasavallassa on vaihtelevalla menestyksellä toteutettu lukuisia kotimaisia ja kansainvälisiä projekteja. Niiden joukossa projekti nimeltä Kinnermäki on omaa luokkaansa. Se on paljon puhuva esimerkki siitä, kuinka eri voimin ja eri tasolla toteutetut pienemmät projektit ovat kasvaneet suuremmaksi yhtenäiseksi prosessiksi.
Kiinnostava paneelikeskustelu järjestettiin Petroskoissa viime perjantaina. Siinä käsiteltiin suomen kielen ja Karjalan tasavallan kansallisen kulttuurin rajat ylittävää merkitystä.
Syyskuussa meitä odottaa suuri luottamuselinten uudistus. 18. syyskuuta valitsemme Venäjän duuman ja Karjalan parlamentin jäsenet, Petroskoin ja Kostamuksen valtuustot ja lisäksi muutamat paikalliset kunnanvaltuustot. Yhtenäinen Venäjä -puolue tunnusteli maaperää tulevia vaaleja silmällä pitäen viime sunnuntaina.
Kesäloman lähestyessä ajatukset jo karkaavat Karjalan tasavallassa sijaitsevaan pieneen karjalaiskylään, missä olen viettänyt kaikki kesälomat viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajan. Kinnermäestä on ahkerasti kirjoitettu rajan molemmin puolin. Viimeisimpänä tunnustuksena se on saanut koko Venäjän kauneimman kylän nimityksen.
En ole Euroviisujen fani. On toki aina välillä mielenkiintoista seurata, kuinka naapurit jakelevat toisilleen pisteitä maantieteellisen läheisyyden ja poliittisen samanhenkisyyden perusteella. Tämän vuoden viisujen äänestys oli omaa luokkaansa, koska asiantuntijaraadin ja yleisön pisteet laskettiin ja julkistettiin erikseen.
Tuhannet eri-ikäiset petroskoilaiset liittyivät Voitonpäivänä 9. toukokuuta Kuolematon rykmentti -tempaukseen. He kantoivat marssissa Suuressa isänmaallisessa sodassa kaatuneiden ja kuolleiden sukulaistensa kuvia.
Arvoisa lukija, käsissä nyt oleva Karjalan Sanomat on viimeinen sellainen. Uusi yli 95-vuotisen historiankirjamme sivu kääntyy toukokuussa, kun siirrymme vihdoin värilliseen painatukseen ja vihreällä höystetty mustavalkolehti jää historiaan.
Kansainväliset lähialuematkat korostuvat entistä enemmän synkistyvän poliittisen ilmapiirin ja molemminpuolisten talouspakotteiden oloissa. Sellainen ajatus kaikui Suomi-Venäjä-seuran Pohjois-Suomen piirijärjestön seminaarissa ja kokouksessa viime viikolla Kajaanissa.
Sykäyksen tämän jutun kirjottamiselle antoi tapaaminen Karjalan korkeakouluedustajan kanssa, joka vakuutti, että Venäjällä ja erityisesti Karjalan tasavallassa odotetaan innolla uuden EU:n ja Venäjän välisen rajanylittävän yhteistyön Karelia CBC -ohjelman käynnistämistä.
Mitä enemmän propagoimme kielen osaamista ja kielellä puhumista väestön keskuudessa, sitä parempi. Niin totesi Karjalan päämies Aleksandr Hudilainen tavatessaan tasavallan kansalliskielisten lehtien päätoimittajat viime viikolla. Kansalliskielisellä medialla on hänen mielestään riittävän painava asema Karjalassa.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: