ort: Vladimir
lut: Toivo
Petroskoin 43. koulun johtaja Aleksandr Hantsevitš, 31, on vakuuttunut siitä, että rajan läheisyys on suuri motivaatio suomen kielen opetukseen ja opiskeluun. Hänet valittiin koulunjohtajaksi puolitoista vuotta sitten.
— Tuntuu, että kiinnostus suomen kieltä kohtaan on koulussamme kasvussa. Rajayhteistyöohjelmien mukaan voi toteuttaa erilaisia hankkeita, muun muassa yhteistyötä koulujen välillä, koulunjohtaja sanoo.
Petroskoin puulaivatelakan johtaja Pavel Martjukov on valittu tämän vuoden henkilöksi Karjalassa. Arvonimi on myönnetty puulaivojen rakentamisen perinteiden säilyttämisestä.
Puulaivanrakentaja Pavel Martjukov sanoo, ettei hänen työnsä ole rutiinia, siihen ei kyllästy. Melkein 30 vuotta sitten hän on perustanut puulaivatelakan Petroskoihin. Telakassa rakennetut purjealukset kulkevat nyt Vienan-, Väli- ja Mustallamerellä.
Pian päättyvä vuosi on kansalliskielten saralla saanut paljon hyvää aikaan. Erityisesti mieleen on se, että suomen kielen näkyvyys on korostunut. Keskusteluklubi aloitti Sortavalassa, Kielikeittiö-hanke löysi yleisönsä, marraskuinen suomen kielen viikko niitti mainetta ja kunniaa, viime viikolla esiteltiin Petroskoissa uusi suomen oppikirja.
Aleksandr Vampilovin teoksia on käännetty usealle kielelle, muun muassa englanniksi, espanjaksi, serbiaksi, kiinaksi, ranskaksi, saksaksi, puolaksi ja norjaksi. Tänä vuonna hänen teoksensa on käännetty vepsäksikin.
Vepsänkielinen ensi-ilta nähtiin Kansallisen teatterin pienellä näyttämöllä viime viikonloppuna. Kyseessä on lyyrinen komedia Kodi iknoil pöudolepäi.
Ohjaaja Snežana Saveljeva on siirtänyt Vampilovin näytelmän tapahtumat vepsäläiseen kylään. Kun ohjaaja sai käsiinsä käsikirjoituksen, hän ei voinut enää kieltäytyä toteuttamasta sitä.
Talvella turistit käyvät Karjalassa vain uudenvuoden jälkeisellä lomaviikolla, totesi matkailuhallinnon johtaja matkailufoorumissa Petroskoissa viime viikolla. Vaikka viime vuosien tilastot osoittavat varmaa kasvua, sitä on siivittänyt lähinnä kotimainen matkailu tammikuun alussa.
Puolitoista vuotta sitten Karjalassa aloitti toimintansa Respublika-uutistoimistoon kuuluva Sampo 360°-televisiokanava, mutta eivät kaikki Karjalan asukkaat voineet katsoa paikallisia ohjelmia televisiosta. Syynä oli se, että kanavaa voitiin katsoa vain Internetistä tai kaapelitelevisioverkosta. Silloin uutistoimiston johtaja Aleksei Makarov sanoi toivovansa, että lähiaikoina uuden kanavan ohjelmia seurataan kaikissa tasavallan asutuksissa.
Viime viikolla kanavan lähetysasetukset muuttuivat.
Lomamatkalle, jonka aikana tein myös jonkin verran töitä, lähdin Petroskoista junalla yhdessä tyttäreni kanssa. Väliaikainen lepo- ja työpaikka odotti minua Kostamuksen luonnonpuistossa, johon toivoisin jääväni puoleksitoista kuukaudeksi.
Karjalan kansallisten kielten eli karjalan, suomen ja vepsän kouluopetus on edelleen huomion keskiössä tasavallassa. Karjalan ja vepsän opetuksen tilasta ja tulevaisuudennäkymistä puhuttiin myös Karjalan karjalaisten, vepsäläisten ja suomalaisten edustajien neuvostossa viime viikolla tasavallan hallituksessa.
Kesäkuu on saamassa huonomaineisen kuukauden leiman Karjalassa. Maanantaina 19. kesäkuuta viisi teiniä lähti Impilahdelta Laatokalle pienellä veneellä, joka saaristossa keikahti nurin. Kaksi teiniä pelastui. Kolmea etsitään nyt helikopterien ja sukeltajien voimin, yhden jo arvellaan hukkuneen.
”Pyydän kaikkia katsomaan taivaaseen. Alhaalta tähdet näkyvät hyvin pieniltä. Kun otamme kaukoputken ja katsomme sen avulla ylös, niin näemme kaksi, kolme tai neljä tähteä, mutta parasta on nähdä viisi tähteä”, näin kertoi mieslehtori Marsista neuvostoaikaisessa elokuvassa Karnevaaliyö. Haluan kuitenkin kertoa teille Venuksesta.
Museoissa säilyy merkillisiä, historiaa täynnä olevia esineitä, jotka herättävät kiinnostusta kaikissa. Juuri sellainen esine on piiloutunut näyteikkunan taakse Karjalan kansallisen museon Kuvernementin pääkaupunki -salissa.
Karjalan Sanomat järjesti keväällä ensimmäisen kerran historiassaan verkkokilpailun suomen kieltä opiskeleville ja kieltä osaaville. Itse kilpailussa ei tentitty pelkästään kieli- tai lauseoppia. Se oli lähinnä kansatieteellinen tietovisa, koska sisälsi kysymyksiä laajalta skaalalta.
Vieno Zlobinan elämään on mahtunut monenlaista vaihetta. Viipurin maalaiskunnasta Kanadaan muuttaneiden vanhempiensa mukana Vienon tie vei Cobaltin kaivoskaupungista Neuvosto-Karjalaan jo 1920-luvun puolivälissä. Vieno eli mukana suomalaisen Neuvosto-Karjalan kukoistuksen ajan ja näki myös sen ajanjakson väkivaltaisen lopun.
Monta pätevää Venäjä-tutkijaveteraania on siirtynyt viime aikoina eläkkeelle Suomessa, varsinkin Helsingin seudulla. Tarkoitan sellaisia nimiä kuten Natalia Baschmakoff, Ben Hellman, Elena Hirn, Arto Mustajoki, Pekka Pesonen, Kristina Rotkirch ja Timo Vihavainen.
Elämme terrorismin vuosia, kun vallalla on ISIS-joukkojen (järjestö on kielletty Venäjällä) ja sen liittolaisten, yksittäisten henkilöiden ja irrallisten ryhmien harjoittama väkivalta. Kristityt ovat tällä hetkellä maailman suurin vainottu ihmisryhmä.
Kansalliskieliset viestimet ovat se perusta, jonka pohjalta voimme kehittää meidän kieliämme ja kulttuurejamme. Niin sanoi Karjalan vt. päämies Artur Parfentšikov tavatessaan Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisten lehtien päätoimittajia. Hän tuli toukokuussa käymään paikan päällä Periodika-kustantamossa tutustumassa lehtiimme.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: