ort: Sofja, Rostislav
lut: Siiri
Marraskuun puolivälissä Vodlajärven kansallispuiston tieteilijät palasivat kolmannelta retkeltään, jolla he tutkivat peurojen liikkeitä ja määrää. Retken huomattavin saavutus oli se, että tiedemiehet aloittivat metsäpeurojen pannoittamisen.
GPS-pannalla tiedemiehet keräävät tietoja muun muassa metsäpeurojen vaelluskäyttäytymisestä, laidunalueista, kuolleisuudesta ja vasatuotannosta. He käyttävät tietoja tutkimuksessa ja suojelussa.
Sortavalalainen yleisö kuunteli uudelleen Karjalan tasavallan filharmonian esiintyjien soittamaa musiikkia viime torstaina. Kronid Gogolevin hyväntekeväisyyssäätiö ja filharmonia ovat tehneet sopimuksen konserttimatkoista Sortavalaan. Yhteistyö on kestänyt jo yli viisi vuotta ja näiden vuosien aikana konsertit on järjestetty niin kaupungin taidekoulussa kun viime vuodesta alkaen myös entisen raatihuoneen tuloissa.
Kostamukselaisten ja suomalaisten nuorten valokuvat kotiseutunsa luonnosta, perhelemmikeistä, harrastuksista ja vapaa-ajanvietosta ovat esillä nyt kansainvälisessä näyttelyssä 1. koulussa marraskuun loppuun.
Maailma, jossa minä asun -nimiseen valokuvakilpailuun on saatu yhteensä 80 valokuvaa, joista eniten otettiin Kostamuksessa ja muut Suomen Pohjois-Pohjanmaan alueella. Siitä kilpailusta alkoivat suomen kielen ja kulttuurin päivät koulussa ja Kostamuksen Suomen ystävien 40-vuotisjuhlan ohjelma.
Vuodesta 2013 vuosittain Petroskoissa on pidetty Karjalan satavuotispäivän valmistelua valvovan valtionkomission istunnot, joihin osallistuvat muun muassa liittovaltion viranomaisia. Viime viikolla virkamiehet kävivät taas Petroskoissa valvomassa strategisesti tärkeiden kohteiden rakennustöitä.
Liittovaltion virkamiehet kävivät katsomassa Gogolinkadun ylikulkusillan rakennusta. Työt ovat jo loppusuoralla.
Suomen marsalkasta Gustaf Mannerheimista on tehty lukuisia tutkimuksia niin Suomessa kuin muissa maissa. Hänestä kertova dokumentti on ilmestynyt myös Karjalan tasavallassa tänä vuonna. Elokuvan on tuottanut ja rahoittanut tv-yhtiö Nika Plus.
— Tehtävänä oli luoda Mannerheimista realistinen kuva. Häntä on ihannoitu ja ylistetty paljon Suomessa ja muuallakin. Neuvostoliitossa hänestä vaiettiin monia tosiasioita tietyistä syistä. Mehän halusimme kertoa hänestä vain totuuden, dokumentin tuottaja Andrei Mazurovski sanoo.
Sadan vuoden takaiset, vuoden 1917 tapahtumat menivät aika rauhallisesti ja demokraattisesti Petroskoissa ja koko Aunuksen kuvernementissa.
Tieto helmikuun vallankumouksesta saapui Petroskoihin illalla 3. maaliskuuta. Aunuksen aamu –lehti uutisoi kiireesti Pietarin viimeisistä tapahtumista. Vallankumouksen johdosta soitettiin Marseljeesi nykyisen Kansallisteatterin paikalla olleessa Triumf-teatterissa konsertin aikana.
Kielet ja rautatiet ovat olleet Karjalan Sanomien päätoimittajan Mikko Nesvitskin intohimona lapsuudesta asti.
— Jos en olisi nyt suomenkielisen lehden päätoimittaja, olisin Lokakuun radan päällikkö ja tekisin kaikkeni suoran ja nopean junavuoron avaamiseksi Petroskoin ja vähintään Joensuun välille ellei nyt ihan Helsinkiin asti, Nesvitski unelmoi.
Suomi, Ruotsi, Tanska, Hollanti, Belgia, Ranska, Espanja, Latvia, Tšekki, Italia… Tämä ei ole tyhjentävä luettelo maista, joissa päätoimittaja on käynyt. Minne seuraavaksi?
Suomen Pietarin-pääkonsulaatin Petroskoin-toimipisteen konsulin Tarvo Niemisen mukaan Venäjän ja Suomen talous kasvavat nyt aikamoista vauhtia. Siksi nyt on hyvä aika etsiä uusia bisnesmahdollisuuksia ja investointikohteita molemmin puolin rajaa.
— Myöntämiemme viisumien määrä on tänä vuonna kasvanut 70 prosenttia verrattuna viime vuoteen. Niin kuin ennenkin meillä on tarkoitus joustavasti ja nopeasti myöntää viisemeita Petroskoissa. Tällä käytännöllisellä toimella voimme edesauttaa sitä, että bisnes kehittyy suotuisasti, Nieminen sanoi.
Suomalais-ugrilaisten kansojen Lahdessa 15.–17. kesäkuuta järjestettävä maailmankongressi järjestetään tänä vuonna seitsemättä kertaa ja Suomessa toista kertaa. Maailmankongressissa käsitellään laajalti suomalais-ugrilaisten kansojen kannalta tärkeitä asioita, mikä antaa mahdollisuuden vaikuttaa kielten ja kulttuurien tilaan.
1990—2000-luvuilla Karjalan tasavallassa on vaihtelevalla menestyksellä toteutettu lukuisia kotimaisia ja kansainvälisiä projekteja. Niiden joukossa projekti nimeltä Kinnermäki on omaa luokkaansa. Se on paljon puhuva esimerkki siitä, kuinka eri voimin ja eri tasolla toteutetut pienemmät projektit ovat kasvaneet suuremmaksi yhtenäiseksi prosessiksi.
Kiinnostava paneelikeskustelu järjestettiin Petroskoissa viime perjantaina. Siinä käsiteltiin suomen kielen ja Karjalan tasavallan kansallisen kulttuurin rajat ylittävää merkitystä.
Syyskuussa meitä odottaa suuri luottamuselinten uudistus. 18. syyskuuta valitsemme Venäjän duuman ja Karjalan parlamentin jäsenet, Petroskoin ja Kostamuksen valtuustot ja lisäksi muutamat paikalliset kunnanvaltuustot. Yhtenäinen Venäjä -puolue tunnusteli maaperää tulevia vaaleja silmällä pitäen viime sunnuntaina.
Kesäloman lähestyessä ajatukset jo karkaavat Karjalan tasavallassa sijaitsevaan pieneen karjalaiskylään, missä olen viettänyt kaikki kesälomat viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajan. Kinnermäestä on ahkerasti kirjoitettu rajan molemmin puolin. Viimeisimpänä tunnustuksena se on saanut koko Venäjän kauneimman kylän nimityksen.
En ole Euroviisujen fani. On toki aina välillä mielenkiintoista seurata, kuinka naapurit jakelevat toisilleen pisteitä maantieteellisen läheisyyden ja poliittisen samanhenkisyyden perusteella. Tämän vuoden viisujen äänestys oli omaa luokkaansa, koska asiantuntijaraadin ja yleisön pisteet laskettiin ja julkistettiin erikseen.
Tuhannet eri-ikäiset petroskoilaiset liittyivät Voitonpäivänä 9. toukokuuta Kuolematon rykmentti -tempaukseen. He kantoivat marssissa Suuressa isänmaallisessa sodassa kaatuneiden ja kuolleiden sukulaistensa kuvia.
Arvoisa lukija, käsissä nyt oleva Karjalan Sanomat on viimeinen sellainen. Uusi yli 95-vuotisen historiankirjamme sivu kääntyy toukokuussa, kun siirrymme vihdoin värilliseen painatukseen ja vihreällä höystetty mustavalkolehti jää historiaan.
Kansainväliset lähialuematkat korostuvat entistä enemmän synkistyvän poliittisen ilmapiirin ja molemminpuolisten talouspakotteiden oloissa. Sellainen ajatus kaikui Suomi-Venäjä-seuran Pohjois-Suomen piirijärjestön seminaarissa ja kokouksessa viime viikolla Kajaanissa.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: