ort:
lut: Mervi
Perinteiset karjalaiset keramiikkalautaset, visakoivukupit ja räsymatot valloittavat nyt pariisilaisia. Venäläinen matkamuisto -näyttely houkuttelee joka päivä Venäjän ortodoksiseen hengelliseen kulttuurikeskukseen yli sata kävijää.
Pariisissa on esillä monipuolisia venäläisiä elinkeinoja.
Suomen mestari -oppikirjasarjan neljäs osa on tarkoitettu nuorille ja aikuisille suomen oppijoille. Kirjassa käsitellään aiheita kuten työ ja työnhaku, tekniikka, tiede ja keksinnöt, Suomen maantiede, lapsiperheen arki sekä ihmisen elämänkulku. Kieliopin osalta Suomen mestari 4:ssä on keskitytty pääosin partisiippien ja lauseenvastikkeiden käsittelyyn.
Karhumäen meijeri, Petroskoin suurkanala, Karjalan lihanjalostamo, Kontupohjan sikala, Prääsän turkistila ja Petroskoin likööri- ja viinatehdas olivat vielä pari vuotta sitten Karjalan suurimpia tuotantolaitoksia. Prääsän turkistila on kärsinyt vuosien kehittämisvajeesta, Karhumäen meijeri on nyt konkurssimenettelyssä ja muut tehtaat ovat seisokissa. Laitokset eivät pääse ulos talousvaikeuksista ilman valtion apua. Suuret velat haittaavat avustusten hakemista.
Tunnettu venäläinen S7-lentoyhtiö aloittaa huhtikuussa liikennöinnin Karjalan tasvalataan. S7 käynnistää lennot Petroskoista Moskovan Domodedovon kentälle.
Lentovuorot ovat kolme kertaa viikossa: tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin. Kone lähtee Moskovasta kello 7.55, saapuu Petroskoihin kello 9.35 ja lähtee takaisin Moskovaan kello 10.15.
Hyvinkäältä kotoisin oleva suomalainen vaihto-opiskelija Tatu Sailaranta pitää venäjän kieltä mukavana. Hän on tullut Petroskoin valtionyliopistoon viideksi kuukaudeksi parantamaan venäjän taitoaan. Sailaranta on päättänyt lukea venäjää, koska hän opiskelee historiaa, mm. Venäjän historiaa, Oulun yliopistossa.
— Minua kiinnostaa Venäjän historia, siksi haluaisin päästä tutkimaan maan historiaa alkuperäislähteistä. Uskon, että venäjän kielen taito parantaa työmahdollisuuksiani.
Kalevalan hiihtoviikko starttasi viime sunnuntaina kansainvälisestä Karjalan Satanen -hiihtomaratonista. Sen osallistujat hiihtivät klassisella tyylillä sata kilometriä päivässä.
— Maratonin jälkeen noin puolet osallistujista on jatkanut hiihtoaan vielä viisi päivää noin 300 kilometrin pituisella reitillä. Ladalla on nyt kuusi naista ja neljätoista miestä. Päivässä he hiihtävät noin 60 kilometriä, hiihtoviikon ja -maratonin järjestäjä Edgar Ozolin kertoo.
Karjala on tekemässä matkustuksen kehityksessä pientä läpimurtoa, kun Venäjän toiseksi suurin lentoyhtiö alkaa huhtikuussa lentää Moskovasta Petroskoihin kolmesti viikossa.
Vienankarjalainen runolauluperinne on kiinnostanut suomalaisia tutkijoita 1800-luvulta alkaen. Sillä on kysyntää myös nykytutkijoiden joukossa.
Helsingin yliopiston jatko-opiskelija, folkloristi Tuukka Karlsson tutkii vienankarjalaisia runonlaulajia kolmatta vuotta. Nyt hän työskentelee tohtorintutkinnon ja väitöskirjan parissa aiheena Uhtuan kalevalamittainen runous.
Karjalassa sattuu vuosittain monta työtapaturmaa ja kymmenisen ammattitautia naistyöntekijöiden joukossa. Viime vuonna tasavallassa viisi naista kärsi työtapaturmissa.
— Kaksi tapausta johti työntekijöin kuolemaan. Kolmessa tapauksessa naiset saivat vakavat ruumiinvammat. Petroskoissa erään ruokalan työntekijän sormet amputoitiin, koska hän käytti rikkinäistä sähkölaitetta. Kuolemantapaukset sattuivat myös sydäntautien vuoksi, Karjalan työsuojelutarkastaja Mihail Petinov kertoo.
15. maaliskuuta alkoi suomen, karjalan ja vepsän kielen online-kielikilpailu. Karjala on Me -kielikilpailuun voi osallistua jokainen halukas tarkastaakseen, kuinka hyvin hän osaa kieltä.
Kielikilpailu sisältää kymmenen tehtävää jokaisella kielellä. Tehtävät koskevat Karjalan kansallisten kansojen kulttuuria, kirjallisuutta sekä kielten historiaa ja kielioppia. Osallistuja itse valitsee kielen. Mukana on suomi ja vepsän kieli sekä karjalan kielen kolme murretta.
Karjalan tasavalta ja sen päämies Aleksandr Hudilainen ovat suunnanneet katseensa ja toiveensa Kiinaan. Ukrainan tilanteen tulehduttamien länsisuhteiden vuoksi Venäjä on enenevässä määrin suuntautunut geopoliittisesti ja taloudellisesti lännen sijaan Euraasiaan ja Kiinaan. Venäjän uusi suuntaus muuttaa Karjalan asemaa, mutta avaa samalla täysin uusia mahdollisuuksia alueelle. Kiinan potentiaalin Karjalan kannalta ratkaisee, missä määrin Suomi ja muut Pohjoismaat ovat kiinnostuneet kytkeytymään logistisesti Karjalan kautta kohti Kiinan valtavia markkinoita.
Kirjailija Rosa Liksom on rautaa… …Niin on myös Pekka Pesonen.
En päässyt Helsingin kirjamessuille, missä oli viikonloppuna aiheena venäläinen kirjallisuus. Harmittaa.
Suomi valmistautuu käymään paitsi taloudellista pakotesotaa niin myös informaatiosotaa suurvaltanaapuriaan Venäjää kohtaan. Jännitys lisääntyy Itämerellä ja Suomi on täysillä mukana tässäkin sotaharjoitusten avulla luodussa kybersodassa.
Viimeviikkoinen uutinen Karjalan kulttuuriministerin Jelena Bogdanovan nimittämisestä Kižin museon johtajan virkaan tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta, mutta yllätti mieluisasti. Virkanimitystä tervehtivät niin kulttuurialan vaikuttajat kuin kansalaisjärjestöt ja viranomaiset.
Itä-Ukrainan tilanteen vuoksi Yhdysvallat ja Eurooppa pani voimaan pakotteet viennin osalta ja asetti huomattavan määrän venäläisiä vaikuttajia matkustuskieltoon. Tavoitteena oli Venäjän nöyryyttäminen. Tulos oli, että Venäjä asetti vastapakotteet asettamalla muun muassa Suomelle liha- ja maitotuotteiden tuontikiellon.
Parin viime viikon aikana toistakymmentä tuttavaani, mukana muutama toimittaja Karjalan ulkopuolelta, on udellut minulta Nelidov-tapauksen kuulumisia. ”Minkälainen poliittinen tausta mahtaa olla Karjalan entisen päämiehen ja Kižin museon johtajan pidättämisessä?” Suunnilleen näin kaikki utelut kuuluivat.
Lokakuun 5. päivänä lehtemme täyttää 95 vuotta. Suomenkielinen Karjalan Sanomat on Karjalan tasavallan ikäkumppani ja tasavallan vanhin lehti. Rinnan tasavallan kanssa lehtemme on elänyt nousuja ja laskuja, vainovuosia ja sodan raunioita, sosialismin rakentamista ja perestroikaa.
Tuoreiden sosiologisten kyselyjen mukaan 80 prosenttia vastanneista arvioi myönteisesti omien etnokulttuuristen oikeuksiensa toteuttamista Karjalan tasavallassa. Se ei kyllä tarkoita, että taivas on tähän mennessä ollut aina kirkas. Mahdollisten pilvien karkottamiseksi tulevaisuudessa Karjala saa pian vakuuttavan dokumentin, joka linjaa kansallisuuspolitiikan prioriteetit, tavoitteet ja keinot tasavallassa vähintään seuraaviksi kymmeneksi vuodeksi.
Karjalan Sanomat täyttää lokakuun alussa kunniakkaat 95 vuotta. Historian kehitys on 1900—2000-luvulla ollut sen verran myllertävä ja oikukas, että nyt suomenkielinen sanomalehti on Karjalan tasavallan vanhin lehti.
Kaikki ovat varmaan kuulleet tai lukeneet tarinan ruhtinas Potjomkinin kekseliäisyydestä kun hän onnistui miellyttämään Katariinaa Suurta lavastamalla kokonaisia kyliä ja antamalla maan kehityksestä ja kansan hyvinvoinnista todellisuutta parempi kuva.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: