ort: Juri
lut: Väinö, Karita, Rita
Lähettäessään hakemuksen Venäjän paras opas -kilpailuun Kižin museon työntekijä Marina Noženko ei kuvitellut, että hän voittaa tässä ammattikilpailussa.
— Sain tietoja kilpailusta ystäviltäni. Lähes kaikki sanoivat, että minun täytyi osallistua siihen. Minulla ei ollut varmuutta. Sitten Kižin museon johtaja Jelena Bogdanova lähetti minut kilpailuun, Noženko kertoo.
Kahden viikon kuluttua alkaa kansalliskielisiä lehtiä julkaisevan Periodika-kustantamon projekti nimeltä Venäjän suomalaiset: 100 vuotta Karjalan hyväksi. Aloituskohta on valittu tarkoituksella. Silloin Petroskoissa alkaa ensimmäinen Karjala-Suomi-ystävyysseuran isännöimä festivaali Suomalainen syksy.
Vuonna 2014 käynnistetyn rajat ylittävän Karelia ENI CBC -ohjelman toteuttaminen aloitetaan lokakuun alussa. Tällä kansainvälisellä yhteistyöohjelmalla on omia ominaisuuksia.
— Tärkeä ominaisuus on se, että Karelia ENI CBC on nimenomaan yhteistyöohjelma. Se tarkoittaa, että Venäjä ja Suomi eivät saa apurahaa, vaan ne toteuttavat strategisesti tärkeitä hankkeita yhteistyössä, Karjalan talousvaraministeri Dmitri Kislov korostaa.
Kouluvuosi alkoi Venäjällä maanantaina. Siitä on tullut ikimuistoinen Mujejärven piirissä sijaitsevan Lietmajärven taajaman 210 oppilaalle, jotka ovat aloittaneet uuden lukuvuoden uudessa koulussa. He saivat käyttöönsä kolmikerroksisen ajanmukaisen rakennuksen vanhan puisen hökkelin tilalle.
Pomorien laivanrakennus- ja merenkulkukoulu on tarkoitus perustaa Karjalaan lähiaikoina. Koulu toimii petroskoilaisen Poljarnyi Odissei –merikeskuksen pohjalla.
”Petroskoissa on kaikki tarvittavat olot koulun perustamiselle. Siellä on oppilaitokset, jotka kouluttavat meriammattien ja niihin liittyvien ammattien asiantuntijoita”, Karjalan päämies Artut Parfentšikov kirjoitti Vkontakte-tilillään.
Paikallisten aloitteiden tukiohjelma toteutuu Karjalan tasavallassa jo viidettä vuotta. Tänä vuonna ohjelmassa toteutetaan ennätykselliset 70 hanketta eri puolilla Karjalaa.
Kalevalaan on rakennettu ohjelman avulla uusi puinen kävelysilta Uhutjoen yli. Sillan pituus on 20 metriä. Silta avattiin juhlamenoin viime viikolla.
Karjalan hallitus palkitsi kiitoskirjeillä Petroskoin Besovets-lentoaseman työntekijöitä Venäjän siviili-ilmailun päivän kunniaksi. Kunniamaininnat menivät ansioituneille henkilöille. Todellakin, parin viime vuoden aikana lentokenttä ja sitä kautta lentoliikenne ovat kokeneet näkyviä muutoksia.
Kalevalan piirissä sijaitseva Jyskyjärven kylä on perinteisesti karjalaisten asuttama alue. Karjalan Rahvahan liiton aktivistit haluavat palauttaa karjalan kieltä kylän asukkaiden arkielämään ja tehdä sen näkyvimmäksi. Liiton toteuttaman hankkeen avulla Jyskyjärveä varten valmistettiin uusia osoitekylttejä. Kyseessä on kylttejä Dobryninankatua varten. Osoitteet näissä katukylteissä on esitetty sekä venäjäksi että karjalaksi.
Venäjän kulttuuriperintökohteiden valtionrekisterissä on yli 92 000 rakennusta, joista lähes 9 000 puuarkkitehtuurin muistomerkkiä. Ei vähän. Siitä huolimatta jokaisen puurakennuksen kuolema on menetys. Kontupohjan Uspenskin kirkon kohdalla menetys on korvaamaton.
" Voi kauhea, mikä menetys Kontupohjalle ja koko Karjalalle". Nämä ja muut katkerat sanat kuulevat nyt eri paikoissa Karjalaa ja sosiaalimediassa, kun puhe koskee Kontupohjan kirkkoa.
— Kirkon tuhoaminen on valtava menetys Karjalan matkailualalle. Kirkko oli hyvin merkittäviä matkailukohteita, joita Karjalassa ei ole paljon puutteellisen infrastruktuurin takia, petroskoilaisen matkatoimiston johtaja Olga Nazarova sanoo masentuneena.
Karjalan Sanomat järjesti keväällä ensimmäisen kerran historiassaan verkkokilpailun suomen kieltä opiskeleville ja kieltä osaaville. Itse kilpailussa ei tentitty pelkästään kieli- tai lauseoppia. Se oli lähinnä kansatieteellinen tietovisa, koska sisälsi kysymyksiä laajalta skaalalta.
Vieno Zlobinan elämään on mahtunut monenlaista vaihetta. Viipurin maalaiskunnasta Kanadaan muuttaneiden vanhempiensa mukana Vienon tie vei Cobaltin kaivoskaupungista Neuvosto-Karjalaan jo 1920-luvun puolivälissä. Vieno eli mukana suomalaisen Neuvosto-Karjalan kukoistuksen ajan ja näki myös sen ajanjakson väkivaltaisen lopun.
Monta pätevää Venäjä-tutkijaveteraania on siirtynyt viime aikoina eläkkeelle Suomessa, varsinkin Helsingin seudulla. Tarkoitan sellaisia nimiä kuten Natalia Baschmakoff, Ben Hellman, Elena Hirn, Arto Mustajoki, Pekka Pesonen, Kristina Rotkirch ja Timo Vihavainen.
Elämme terrorismin vuosia, kun vallalla on ISIS-joukkojen (järjestö on kielletty Venäjällä) ja sen liittolaisten, yksittäisten henkilöiden ja irrallisten ryhmien harjoittama väkivalta. Kristityt ovat tällä hetkellä maailman suurin vainottu ihmisryhmä.
Kansalliskieliset viestimet ovat se perusta, jonka pohjalta voimme kehittää meidän kieliämme ja kulttuurejamme. Niin sanoi Karjalan vt. päämies Artur Parfentšikov tavatessaan Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisten lehtien päätoimittajia. Hän tuli toukokuussa käymään paikan päällä Periodika-kustantamossa tutustumassa lehtiimme.
Kielipolitiikan kysymykset eivät edistäneet tietenkään Karjalan kansallisen kirjallisuuden nopeata kehitystä. Kirjallisuus kehittyi etupäässä suomen kielellä niiden suomalaisten avulla, jotka tulivat Neuvostoliittoon rakentamaan uutta valtiota. Amerikansuomalaiset vahvistivat suomen kielen kansallisen aseman.
Karjalan poliittisessa johdossa 1930-luvun puolivälissä tapahtuneet muutokset koskivat tietysti kielipolitiikkaa. Vuonna 1937 11. yleiskarjalaisessa edustajainkokouksessa hyväksyttiin tasavallan ensimmäinen perustuslaki.
Tietokonetekniikan ja sosiaalisen median aikana olemme jo oppineet pärjäämään sähköisesti monilla elämänalueilla. Moni meistä osaa jo olla internetin tavoin avoin ja tavoitettavissa tyyliin 24/7. Ja kun on vielä tottunut asioimaan digitaalisesti yhä useamman liittovaltion viraston ja palveluntarjoajan kanssa, niin välillä ihmettelee, että miksei samaa avoimuutta ja tavoitettavuutta koe paikallisten virastojen ja viranomaisten taholta.
Viime aikoina kyseinen kohderyhmä on ollut paljon otsikoissa Suomessa. En voi sanoa, että se olisi minun lempiaihe, mutta keskustelua siitä, ovatko Suomeen muuttaneet ja Suomessa syntyneet venäläiset riski vai mahdollisuus, on ollut vaikea olla huomaamatta. Ja siihen reagoimattakin.
Kalevala-eepos on aina ollut tärkeänä kirjana Karjalan tasavallassa. Helmikuun lopussa vietetään perinteisesti Kalevalan päivää. Kalevalaa pidetään pohjoisen seudun mahtavana runoelmana ja kansan tietosanakirjana. Sen merkitys on todella suuri.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: