ort: Lev
lut: Kauko
Suomen kielen opettaja Olga Ivanova edusti Karjalaa ensimmäistä kertaa suuressa kilpailussa Moskovassa. Hänet valittiin parhaaksi sarjassa Päiväkodin kasvattaja, joka herättää lapsissa kiinnostusta äidinkieleen.
— Sitä ennen olin voittanut Vuoden kasvattaja -kilpailun, joka pidettiin Karjalassa, Ivanova sanoo.
Karjala ja Suomen Puolanka ovat hakemassa rahoitusta Karelia CBC-ohjelmasta hankkeeseen, jossa uudistetaan jätevesilietteen käsittelyä pienissä maaseutukaupungeissa. Tavoitteena on tuottaa biopolttoaineesta lämpöenergiaa.
Marraskuun tapaamisessa Kostamuksessa osapuolet käsittelivät hankkeen budjettia ja sisältöä.
Hankkeella on suuri merkitys ympäristön kannalta. Tieteellisiä tutkimuksia tekee Kajaanin ammattikorkeakoulu. Mukana on myös Petroskoin valtionyliopisto.
Kiitoradan korjauksen jälkeen ensimmäinen matkustajalentokone laskeutui Petroskoin lentokentälle maanantaina. Eilen tiistaina Petroskoi-Moskova-yöjuna teki historiaa romuttamalla kolmannen luokan avovaunut, kun Venäjän pääkaupunkiin lähti pelkästään hyttivaunuista koostuva kaksikerroksinen juna.
Kontupohjalainen Karelia Tur -matkatoimisto rakentaa Kontupohjaan ison matkailukeskuksen, jonka päänähtävyydeksi tulee etninen kylä. Sitä aletaan rakentaa ensi huhtikuussa.
— Kylä koostuu viidestä pihamaasta, jotka tekevät tunnetuiksi tiettyjen kansojen ominaisia piirteitä, esimerkiksi ruokaa, musiikkia ja käsitöitä, matkatoimiston ja hankkeen johtaja Aleksandr Koroljov sanoo.
Sattuma palasi innostuneena Bangladeshista, jossa se esiintyi menestyksekkäästi Dhaka International FolkFest -festivaalilla.
Sattuma esitti tunnin setin parhaita biisejään.
— Lauloimme suomeksi, karjalaksi ja venäjäksi. Laukunkantaja ja Varausloitsu upposivat hyvin yleisöön. Tietenkin niin kuin aina esitimme inkeriläisen Illa-Joo -kappaleen mahtava yleisön taustakuoro meidän tukenamme, Arto Rinne sanoo.
— Musiikkimme oli varmaan paikallisille aika eksoottista. Vastaanotto oli mahtava, hän jatkaa.
Meidän puolellamme -dokumentti kertoo Värtsilästä ja sen asukkaista. Petroskoilainen kuvausryhmä kävi ohjaaja Olga Zaikovan johdolla Värtsilässä ja sen ympäristössä haastattelemassa paikallisia asukkaita ja ottamassa selvää, onko rajan läheisyys etu vai haaste?
Dokumentin keskellä ovat Maria Boikova ja hänen vanhempansa. Perheellä on iso talo Värtsilässä. Isä Jegor Boikov on asunut siinä vuodesta 1975. Nelivuotiaana hän muutti Värtsilään Siperiasta vanhempiensa kanssa. Hänen vaimonsa Svetlana on syntynyt Värtsilässä.
Ei-kaupallisen RunKarjala-projektin vetäjät pitävät ensi vuonna Karjalassa seitsemän suurta juoksu- ja sauvakävelyfestivaalia.
Tapahtumakalenteri alkaa tammikuussa LumiKarjala-juoksufestivaalista Tšalnan taajamassa. Myöhemmin 8. helmikuuta sauvakävelijät kilpailevat Petroskoin Äänisen rantakadulla Hyperborea-lumifestivaalin yhteydessä.
— RunKarjala tukee kovasti myös sauvakävelyn kehitystä Karjalassa. Viime vuosina olemme kutsuneet juoksufestivaaleille myös sauvakävelijöitä, projektin vetäjä, Karjala-aluekehityssäätiön johtaja Liana Vaguzenkova sanoo.
Kostamuksen kaupunkipiirin kulttuuritalo toteuttaa uutta projektia, jonka tavoitteena on lisätä matkailupalveluja Vuokkiniemessä. Hankkeessa on mukana paikallisia asukkaita.
Kulttuuritalon varajohtaja Olga Šakleina on varma, että runokylällä on suuri matkailupotentiaali.
— Vuokkiniemessä pidettävät tapahtumat kiehtovat turisteja sekä Karjalasta, että Suomesta. Kulttuuritilaisuudet herättävät kiinnostusta karjalaisuuteen, Šakleina huomauttaa.
Tilastotietojen mukaan Karjalassa käy noin kaksi miljoonaa vierasta vuodessa. Heistä noin 850 000 turistia majoittuu vaikkapa yhdeksi yöksi. Turisteja, jotka matkustavat luonnonsuojelualueilla, on yhteensä noin 160 000—170 000 vuodessa.
— Viime vuonna Vodlajärven kansallispuistossa kävi kaikkiaan 5 475 matkailijaa. Puistoon vie vain yksi suhteellisen hyvässä kunnossa oleva soratie, joka kulkee Kuganavolokin kylän kautta, Vodlajärven kansallispuiston johtaja Alla Gudym sanoo.
Harmittaa, että viimeinen Spartak-urheiluseuran hiihtokeskus Suolusmäen huipuilla ei ole välttänyt täydellistä rappeutumista.
Riittävä ravinto on yksi ihmisen perustarpeista. Turistille syöminen on liikkumisen ja majoituksen ohella yksi matkustamiseen liittyvistä välttämättömistä perusasioista. Vaikka ruoka ja syöminen eivät olisikaan matkan tärkein motiivi, mainitaan se usein toiseksi tai kolmanneksi tärkeimpänä asiana matkustamisessa.
Suuri ryhmä Venäjän ihmisoikeusneuvoston jäseniä teki mittavan vierailun Karjalaan viime viikolla. Lukuisissa tapaamisissa esille nostettiin teemoja laajalta skaalalta ja myös Karjalan itämerensuomalaisten vähemmistökansojen edustajat pääsivät neuvoston juttusille.
Karjalan kansallisten kielten opetus on ottanut loikan eteenpäin. Petroskoissa laaditut alakoululle tarkoitetut karjalan, suomen ja vepsän kielen opetusohjelmat hyväksyttiin hiljattain Moskovassa Venäjän perusopetusohjelmien luetteloon.
Kun puhe on venäläisestä kirjallisuudesta, ei ole mitään epäilyä, millä kielellä se on kirjoitettu. Kirjallisuudessa voi olla tietysti vieraskielisiä lauseita ja kappaleita, kuten esimerkiksi Leo Tostoin Sota ja rauha -romaanissa. Venäjän kieli on kuitenkin teoksen pääkieli.
Pohjoiset kansat ovat pitkään käyttäneet rekeä kulkuvälineenä. Vene oli vesikulkuneuvo, mutta maalla ihmiset ajoivat reellä. 1900-luvun alussa alettiin käyttää vankkureita. Vankkurit olivat suosiossa etupäässä Karjalan eteläosassa. Vienan Karjalassa vankkurit olivat pitkään tuntematon kulkuneuvo, ja ihmiset ajoivat reellä talvella ja kesällä.
Etsin isoisääni Beg Suovasta. Hän oli syntynyt Sorokan (nykyisen Belomorskin) Suikujärvellä vuonna 1899.
Kaikki suunnitelmat eivät välttämättä käy toteen. Olemme lapsesta asti oppineet tämän yksinkertaisen elämänviisauden. Kuin myös sen, että joitakin toteutumattomiksi käyneitä projekteja ja suunnitelmia jää kaipaamaan koko eliniän.
Uudenvuoden jälkeisellä lomalla elettiin Karjalan tasavallassa oikea matkailubuumi. Trendi on pysynyt kasvun puolella toisena vuotena peräkkäin. Talvisesongin viralliset tilastot tulevat myöhemmin, mutta jo nyt olemassa olevat numerotiedot ilahduttavat.
Lupaavat tullitilastot tulivat esille viime viikolla, kun suomalainen Joulupukki ja venäläinen Pakkasukko kahden maan raja- ja tulliviranomaisten seurueessa tapasivat toisensa valtakunnanrajalla Värtsilässä. Ei, rajanylityksessä ei ole vielä lamaannus täydellisesti ohi, mutta tilastoista päätellen laskukauden pohja on saavutettu tai on jo takana.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: