ort: Uljana
lut: Solja
Petroskoihin on perustettu Luoteis-Venäjän vapaaehtoistentukikeskus. Se rekrytoi halukkaita maailmanmestaruuskilpailuihin ja suuriin tempauksiin.
Viime vuonna Karjalan tasavallan vapaaehtoistyökeskus voitti Venäjän vapaaehtoistyökeskusten kilpailun. Sen ansiosta Karjalaan on avattu Luoteis-Venäjän tukikeskus. Tänä vuonna tukikeskukset perustetaan myös muihin seitsemään Venäjän federaatiopiiriin.
3. helmikuuta Suomi alkoi myöntää matkailijoille muun muassa viiden vuoden viisumeja.
Suomen Schengen-viisumin voimassaoloaika voi olla jopa viisi vuotta, mikäli hakijalla on edeltävien kolmen vuoden aikana ollut kaksi vuotta voimassa oleva monikertaviisumi.
— Schengen-säännöt ovat samat kaikille Schengen-sopimuksen maille, mutta viiden vuoden viisumi Suomeen on kuitenkin käytännössä helpompi saada, jos hakijalla on ollut vähintään yksi kahden vuoden viisumi nimenomaan Suomeen, Suomen-Pietarin pääkonsulaatin lehdistövirkamies Jussi Palmén kertoo.
Extreme-urheilulajien suosio on kasvanut nuorten keskuudessa muun muassa Karjalan piireissä. Tänä vuonna liittovaltion paikallisten aloitteiden tukiohjelman mukaan Belomorskiin rakennetaan skeittipuisto. Segežassa ja Petroskoissa kunnostetaan skeittipuiston infrastruktuuria.
Matrjonan talo on kirjailija Aleksandr Solženitsynin kertomukseen pohjautuva draama, joka sai ensi-iltansa marraskuussa 2019. Esitys sai erityisen hyvän vastaanoton ja Aleksandr Solženitsynin leski Natalja Solženitsyna kutsui näyttelijät esiintymään näytelmän Moskovaan Aleksandr Solženitsynille nimettyyn taloon Venäläiset ulkomailla.
Näytelmässä esiintyvät Ljudmila ja Valeri Baulin.
Matkailu on tärkeimpiä aloja, joita on syytä kehittää Aunuksen piirissä. Sitä korosti Karjalan tasavallan päämies Artur Parfentšikov sivullaan sosiaalisessa mediassa palattuaan Aunuksen työmatkalta. Hän kannattaa paikallisten asukkaiden aloitetta linnoituksen rakentamisesta kaupungin keskustaan.
— Aunuksen piirin edullinen sijainti ja rikas kulttuuri luovat edellytyksiä matkailun kehittämiselle. Aunukseen voidaan rakentaa historiallinen ja kulttuurialue, josta tulee suosittu matkailukohde, Parfentšikov kirjoittaa.
Helmikuussa järjestetään perinteisesti Kalevala-aiheisia tapahtumia. Karjalan kansallinen museo on kutsunut Taidemuseon amanuenssin Anita Dunkersin luennoimaan Kalevalasta, sillä Dunkers on järjestänyt useita Kalevala-aiheisia näyttelyjä ja on tutkinut aihetta pitkin ja poikin.
Luentosarja koostuu kolmesta luennosta. Ensimmäisellä luennolla keskusteltiin Kalevalan mieshahmoista ja toisella naisten hahmoista.
Ensi lauantaina, 15. helmikuuta Anita Dunkers kutsuu kaikkia kuuntelemaan ja keskusteleman Kullervon traagisesta kohtalosta.
Poikkeuksellisen leuto talvi aiheutti hankaluuksia lumen- ja jäänveistokilpailulle. Lumen puutteen takia jouduttiin käyttämään keinotekoista lunta. Helmikuun pakkaset kuitenkin tulivat, ja Petroskoin rantakadulle syntyi viime lauantaina 30 lumi- ja jääveistosta.
Tänä vuonna lumen- ja jäänveistokilpailu houkutteli Petroskoihin kuvanveistäjiä Valko-Venäjältä, Suomesta, Uzbekistanista, Kazakstanista, Moskovasta, Murmanskista sekä Kontupohjasta ja Kostamuksesta. Monet ovat osallistuneet useita kertoja kilpailuun.
Grand Deda-Fest -folktapahtuma kerää yhteen folkmuusikkoja, jotka ovat tunteneet Karjalan folk-vaarin eli Dedan, opiskelleet ja soittaneet hänen kanssaan sekä kasvaneet hänen musiikkinsa mukana.
Alexander Bykadorovin kunniaksi omistettu konsertti järjestetään 14. ja 15. helmikuuta Karjalan filharmoniassa.
Suurlahden kulttuuritalon johtaja Olga Osipova mainitsee paikkakunnan ensimmäiseksi ongelmaksi tankkauspisteiden puutteen. Paikalliset asukkaat tankkaavat kulkuneuvojaan Karhumäessä eli yli sadan kilometrin päässä kylästä. Tämän takia kyydissä täytyy olla aina mukana polttoainesäiliöitä.
— Turistit eivät voi tankata autojaan kylässä. Myöskään matkailijat eivät majoitu kylään, jos majoituspaikkaa ei ole varattu. Kylässä on vain muutama vierasmaja, Osipova kertoo.
Karjalan kieli menneisyydestä tulevaisuuteen -hanke on alkanut Karjalassa.
Projektiin hakeutuneita on yli 40. He ovat Prääsän, Kalevalan, Aunuksen ja Karhumäen piireistä sekä Petroskoista ja Kostamuksesta. Hankkeen tarkoitus on edistää kielen oppimista ja sen käyttöä verkkosivujen avulla.
Karjalan kesä on nyt kesää kauneimmillaan. Eikä yksistään ilmastollisesti, vaan myös ja ennen kaikkea kulttuurisesti. Siis runsaan kulttuuritarjonnan ja lukuisten perinteisten ja uusien juhlien ja tapahtumien suhteen. Tämän vuoden kesätarjonnan koimme todella rikkaaksi, kun toimitus valmisti Karjalan kesämenoja painettavaksi lehteen.
Kesäkuun alkupuolella avattiin uusi lentoreitti Petroskoista Arkangeliin Kotlasin kautta. Erinomainen uusi avaus. Paitsi lipun hinta. Menopaluumatkasta neljän hengen keskivertoperhe joutuu maksamaan molemman vanhemman keskivertokuukausipalkan.
Suomen kielen asema voi saada vahvistusta Venäjällä. Viime viikolla kielestä puhuttiin Luoteis-Venäjän parlamenttiyhdistyksen konferenssissa Pietarissa. Karjalan lainsäädäntökokouksen edustajat ehdottivat, että suomen kielelle annettaisiin pitkän virallisen kielen status maan kouluissa.
Pietarin kansainvälisessä talousfoorumissa viime viikolla Karjalan tasavalta pääsi muutamaan tärkeään sopimukseen. Foorumissa käytiin lisäksi lukuisia neuvotteluja, jotka saattavat ajan myötä poikia uusia sopimuksia.
Viime viikolla Karjalan kansallisuuspolitiikan ministeriö päätti tasavallan kanta- ja vähemmistökansojen järjestöjen sekä sosiaalisesti orientoituneiden kansalaisjärjestöjen projektien rahoituksesta. Eksperttineuvosto teki valintansa lähes 50 projektin joukosta, niistä toistakymmentä hylättiin.
Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden jälkeen tänä vuonna muistetaan toista, tosin paljon synkempää, rajapaalua. Suomen sisällissodasta tulee kuluneeksi sata vuotta. Varmasti uusia historiallisia tutkimuksia tulee vuoden varrella julkisuuteen etenkin Suomessa, mutta ehkä myös tällä puolen rajaa esimerkiksi siitä, kuinka sadan vuoden takaiset tapahtumat vaikuttivat Venäjän historiaan.
Jaakko Rugojev. Nimi, joka tarkoittaa karjalaisille itselleen ja karjalaisten asioilla oleville muiden kansallisuuksien edustajille yhä paljon, vaikka hänen kuolemastaan tulee kesäkuussa kuluneeksi 25 vuotta. Eläessään Karjalan kansankirjailijaa Jaakko Rugojevia kutsuttiin Karjalan omaksitunnoksi.
Presidentinvaalien jälkeen kotimainen media ja keskustelufoorumit ovat olleet täynnä odotuksia, olettamuksia ja arvioita mahdollisista muutoksista ja uudistuksista lainsäädännössä eri aloilla ja sektoreilla.
Viime sunnuntaina äänestyspaikassani olin melkoisesti yllättynyt. En muista yksissäkään viime vuosien vaaleissa nähneeni vaalihuoneistossa niin paljon äänestäjiä, että melkein jonoksi asti oli mennyt. Paljon kävi perheitä lastensa kanssa ja paljon oli nuoria joukossa.
Itämerensuomalaisuus korostuu Karjalan tasavallassa perinteisesti helmikuussa laajasti vietettävien äidinkielen päivän ja Kalevalan päivän vuoksi. Tänä vuonna lisää väriä antaa kulttuurilehti Carelian 90-vuotisjuhla 2. maaliskuuta.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: