kulttuuri / kesäkuu 21, 2018 16:32 / päivitetty kesäkuu 21, 2018 16:32
Ilona Veikkolainen
KUVA: Lidija Konovalova
Lüüditalon ensimmäisessä kerroksessa on kaksi huonetta, joihin on kerätty lyydiläisten käyttöesineitä. Toisessa kerroksessa toimii tulilintujen näyttely.
Lüüditalon ensimmäisessä kerroksessa on kaksi huonetta, joihin on kerätty lyydiläisten käyttöesineitä. Toisessa kerroksessa toimii tulilintujen näyttely.

Lüüditalo aloittaa toimintansa Petroskoissa Solomannin lähiössä kesäkuun lopussa. Talon perustaja ja emäntä Lidija Konovalova on rakentanut sen omalla rahallaan.

— En ole löytänyt sponsoreita. Minun läheiseni ja ystäväni auttoivat minua toteuttamaan haaveeni. Vävyni laudoitti sisätilojen seinät, Konovalova kertoo.

Lüüditalo toimii kaksikerroksessa puurakennuksessa. Idea talon perustamisesta syntyi viitisen vuotta sitten.

— Vuonna 2013 perustin Karjalan lyydiläiset -kansalaisjärjestön. Myöhemmin syntyi idea lyydiläisten etnokulttuurikeskuksen perustamisesta.

pääkirjoitus / kesäkuu 19, 2018 16:21 / päivitetty kesäkuu 19, 2018 16:21
Mikko Nesvitski

Kesäkuun alkupuolella avattiin uusi lentoreitti Petroskoista Arkangeliin Kotlasin kautta. Erinomainen uusi avaus. Paitsi lipun hinta. Menopaluumatkasta neljän hengen keskivertoperhe joutuu maksamaan molemman vanhemman keskivertokuukausipalkan.

piirit / kesäkuu 19, 2018 16:09 / päivitetty kesäkuu 19, 2018 16:09
Sergei Karpov
KUVA: Nuori Karjala
Segežan seminaarissa kerrottiin suomalais-ugrilaisen liikkeen nykypäivästä, Venäjän ja Karjalan lainsäädännöstä kansallisuuspolitiikassa, opetus- ja kulttuurialalla sekä kansainvälisistä mekanismeista alkuperäiskansojen oikeuksien suojelemiseksi.

Karjalan tasavallan suomalais-ugrilaisten kansalaisjärjestöjen järjestely- ja asiantuntijapotentiaalia edistetään Nuori Karjala –järjestön uudessa hankkeessa. Hanke toteutuu kesä—marraskuussa.

Tavoitteena on kouluttaa alkuperäiskansoja edustavia eli karjalaisia, vepsäläisiä ja suomalaisia kansalaisaktivisteja merkittäviin tapahtumiin: kansainväliseen alkuperäiskielten vuoteen 2019, Karjalan tasavallan karjalaisten kerähmöön 2020 ja Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressiin 2020.

pääkirjoitus / kesäkuu 12, 2018 17:45 / päivitetty kesäkuu 13, 2018 11:25
Mikko Nesvitski

Suomen kielen asema voi saada vahvistusta Venäjällä. Viime viikolla kielestä puhuttiin Luoteis-Venäjän parlamenttiyhdistyksen konferenssissa Pietarissa. Karjalan lainsäädäntökokouksen edustajat ehdottivat, että suomen kielelle annettaisiin pitkän virallisen kielen status maan kouluissa.

yhteiskunta / kesäkuu 9, 2018 16:35 / päivitetty kesäkuu 9, 2018 16:35
Sergei Karpov
KUVA: Matti Porre/Suomen tasavallan presidentin kanslia
Suomen presidentti Sauli Niinistö tapasi Karjalan päämiehen Artur Parfentšikovin 7. kesäkuuta. He keskustelivat Suomen ja Karjalan alueellisesta ja taloudellisesta yhteistyöstä. Erityisesti esillä olivat pyrkimykset vähentää mustan hiilen päästöjä.

Karjalan tasavalta on avoin yhteistyölle Suomen kanssa ja valmis tukemaan suomalaisia yrittäjiä, jotka ovat kiinnostuneita yhteistyöstä karjalaisten kumppaneiden kanssa. Karjalan päämies Artur Parfentšikov totesi sen tapaamisessa Suomen presidentti Sauli Niinistön kanssa Helsingissä viime torstaina.

— Karjalassa on luotu suotuisat olot investoinneille ja niitä parannetaan edelleenkin. Muiden muassa sijoittajille annetaan edullisin ehdoin maa-alueita vuokralle ja veronalennuksia, Parfentšikov kertoi.

piirit / kesäkuu 5, 2018 14:53 / päivitetty kesäkuu 5, 2018 15:07
Sergei Karpov
KUVA: Petroskoin valtionyliopisto
Linnakkeen paikalle halutaan rakentaa uusi infrastruktuuri: paikoitusalue, kävelytiet ja -sillat, portaat, huvimajat, penkit, telttaleiri, venelaituri, infotaulut, lyhtypylväät, roskalaatikot ja WC:t.

Karhumäessä niin sanotussa Kaljussa mäessä (ven. gora Lysuha) sijaitseva linnake on aikomus kunnostaa lähivuosina. Linnake on osa Karhumäen linnoitusta, jonka suomalaiset rakensivat kaupungin miehityksen aikana 1942—1944.

Hankkeen aloitteentekijänä on ollut Karjalan etsintäryhmien liitto. Hanke toteutetaan Karhumäen piirihallinnon ja Petroskoin valtionyliopiston maaliskuussa allekirjoittaman yhteistyösopimuksen mukaan.

pääkirjoitus / huhtikuu 24, 2018 17:23 / päivitetty kesäkuu 13, 2018 12:13
Mikko Nesvitski

Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden jälkeen tänä vuonna muistetaan toista, tosin paljon synkempää, rajapaalua. Suomen sisällissodasta tulee kuluneeksi sata vuotta. Varmasti uusia historiallisia tutkimuksia tulee vuoden varrella julkisuuteen etenkin Suomessa, mutta ehkä myös tällä puolen rajaa esimerkiksi siitä, kuinka sadan vuoden takaiset tapahtumat vaikuttivat Venäjän historiaan.

kulttuuri / huhtikuu 20, 2018 10:41 / päivitetty huhtikuu 20, 2018 10:41
Kansallisen teatterin ohjaaja Vjatšeslav Poljakov ehdottaa teini-ikäisille seikkailupeliä teatterilavalla klassisen teoksen pohjalta.
Jelena Maloduševa
KUVA: Jelena Maloduševa
Uusi näytelmä syntyi kolmessa kuukaudessa.
Satu papista ja hänen rengistään Baldasta -esityksen ensi-ilta oli menestys. Katsojat elivät näyttelijöiden mukana seikkailupelissä, jonka aiheena oli venäläinen klassikko Aleksandr Puškin ja hänen tuotantonsa.
— Näytelmä on tarkoitettu yli 12-vuotiaille. Tavoitteena on esittää Puškinin tuotantoa teini-ikäisille niin, että he kiinnostuisivat siitä. Teini-ikä on aika, kun nuori alkaa tuntea itsensä aikuiseksi. On joskus vaikeaa määritellä, missä tämä ikäraja kulkee, näytelmän ohjaaja Vjatšeslav Poljakov sanoo.
pääkirjoitus / huhtikuu 17, 2018 16:54 / päivitetty huhtikuu 17, 2018 16:54
Mikko Nesvitski

Jaakko Rugojev. Nimi, joka tarkoittaa karjalaisille itselleen ja karjalaisten asioilla oleville muiden kansallisuuksien edustajille yhä paljon, vaikka hänen kuolemastaan tulee kesäkuussa kuluneeksi 25 vuotta. Eläessään Karjalan kansankirjailijaa Jaakko Rugojevia kutsuttiin Karjalan omaksitunnoksi.

kulttuuri / huhtikuu 12, 2018 09:47 / päivitetty huhtikuu 12, 2018 09:47
Petroskoissa avatussa venäläis-suomalaisessa näyttelyssä on esillä puutöitä Porvoosta, Oulusta ja Joensuusta.
Jelena Maloduševa
KUVA: Jelena Maloduševa
Puusta -näyttely tarjoaa mukavaa ajanvietettä sekä aikuisille että nuorille.
Puusta-näyttelyn yksinkertainen nimi selittää, mistä materiaalista kaikki taideteokset on tehty.
— Ennen näyttelyyn tutustumista tuntuu siltä, että puu on niin perinteinen materiaali, eikä siitä voi tehdä mitään uutta. Taiteilija Viktoria Zorina on osoittanut, että puussa on vielä mystiikkaa ja salaisuutta, Petroskoin näyttelysalin johtaja Maria Jufa kertoo.