ort: Sofja, Rostislav
lut: Siiri
Kuopiolainen Maria Westerberg auttoi Karjalan Sanomien toimittajia puhuttamaan suomen kieltä harrastavia petroskoilaisia toimituksen kielikahvilassa. Hanke kesti lokakuusta 2017 viime viikkoon ja jää nyt vetäjän puutteesta kesken epämääräiseksi ajaksi.
— Oli kiva tavata ihmisiä, keskustella heidän kanssaan, kertoa Suomesta ja saada tietää heidän näkemyksiään Suomesta. On hyvin positiivista, että venäläiset ovat kiinnostuneita suomen kielestä, kielikahvilan vetäjä sanoo.
Petroskoissa kuvataan elokuva suomalaisten keskitysleirien uhrista. Elokuvan tuottajana on tunnettu venäläinen näyttelijä Aleksandr Tjutrjumov. Ohjaajat ovat Aleksandr Jakimtšuk ja Vjatšeslav Lagunov.
Karjalankieliset mainostekstit ja asiakaspalvelut edistävät livvin oppimista Aunuksen piirissä. Aunuksessa kahden kaupan omistajat ovat kääntäneet ulkomainokset livviksi. Mäkriän taajamassa eräässä kaupassa elintarvikkeiden nimilaput on käännetty livviksi. Myös piirin majataloissa ja Aunuksen meijerissä näkyy karjala.
Sortavalan historialliset rakennukset kaipaavat kipeästi korjausta. 1800—1900-lukujen rakennuksista jotkut ovat kärsineet mittavia vahinkoja tulipalossa tai ovat päässeet ränsistymään peruskorjauksen puutteesta.
Karjalan ansioitunut toimittaja ja kotiseuduntutkija Juri Šleikin esitteli Petroskoissa 71-vuotissyntymäpäivänään uuden kirjansa. Teos kertoo petroskoilaisesta naisesta Jekaterina Maksimovasta ja hänen miehestään Richard Sorgesta. Sorge tunnetaan ympäri maailmaa Neuvostoliiton tiedustelupalvelun vakoojana, joka työskenteli Kiinassa ja Japanissa 1929—1941.
Belomorskin piirisairaalan ylilääkärillä Marina Anisimovalla ei ole paljon aikaa puhelinhaastatteluun, koska sairaalassa on paljon tekemistä. Viime viikolla piirissä kävi uudestaan työmatkalla Karjalan tasavallan päämies Artur Parfentšikov ja tällä viikolla piirisairaalassa on työmatkalla Karjalan terveysministeriön asiantuntijoita.
Lyydin kielen kurssit alkoivat Petroskoissa viime viikolla. Ensimmäiselle harjoitustunnille kerääntyi 14 petroskoilaista.
— Haluan oppia lyydiд. Mummoni oli lyydiläinen. Hдn asui Munjärven lahden kylässä Kontupohjan piirissä ja osasi lyydiд äidinkielenään, kurssilainen Jekaterina Lobastova sanoo.
Ljudmila Ševtsova on tullut karjalan kielen kursseille ensi kertaa.
Viime viikolla Suomi ja Karjala tekivät molemmat historiaa, toki kukin omaansa. Suomessa istuva presidentti Sauli Niinistö valittiin toiselle kaudelle murskavoitolla, lähes 63 ääniprosentilla. Historiaa tehtiin sikäli, että suomalaisen median mukaan maa sai presidentin ensimmäistä kertaa heti ensimmäisellä äänestyskierroksella.
Karjalan luonnonkiven louhintaa ja käsittelyä harjoittavien yritysten johtajia on vieraillut viidessä kiinalaisessa koriste- ja rakennuskiven tuotantoon erikoistuneessa yhtiössä. Kiinalaiset yhtiöt ovat esittäneet vieraille täydellisen kivenkäsittelyn tuotantojakson blokkikiven toimituksesta tuotteen valmistukseen.
Suojärvellä puolitoista vuotta sitten perustettu yritys laajentaa tuotantoaan. Teen lisäksi se valmistaa makeisia ja hilloja.
— Olemme vuokranneet uudet tilat, korjanneet ne ja asentaneet uudet laitteet. Nyt suurin osa tuotantolinjoista on automatisoitu, mikä säästää työaikaa ja -voimaa, yrityksen johtaja Grigori Štšegolev kertoo.
Uuden laitteiston myötä tuotanto kasvaa viisinkertaiseksi. Työntekijöiden määrä kasvaa määrä.
Kielipolitiikan kysymykset eivät edistäneet tietenkään Karjalan kansallisen kirjallisuuden nopeata kehitystä. Kirjallisuus kehittyi etupäässä suomen kielellä niiden suomalaisten avulla, jotka tulivat Neuvostoliittoon rakentamaan uutta valtiota. Amerikansuomalaiset vahvistivat suomen kielen kansallisen aseman.
Karjalan poliittisessa johdossa 1930-luvun puolivälissä tapahtuneet muutokset koskivat tietysti kielipolitiikkaa. Vuonna 1937 11. yleiskarjalaisessa edustajainkokouksessa hyväksyttiin tasavallan ensimmäinen perustuslaki.
Tietokonetekniikan ja sosiaalisen median aikana olemme jo oppineet pärjäämään sähköisesti monilla elämänalueilla. Moni meistä osaa jo olla internetin tavoin avoin ja tavoitettavissa tyyliin 24/7. Ja kun on vielä tottunut asioimaan digitaalisesti yhä useamman liittovaltion viraston ja palveluntarjoajan kanssa, niin välillä ihmettelee, että miksei samaa avoimuutta ja tavoitettavuutta koe paikallisten virastojen ja viranomaisten taholta.
Viime aikoina kyseinen kohderyhmä on ollut paljon otsikoissa Suomessa. En voi sanoa, että se olisi minun lempiaihe, mutta keskustelua siitä, ovatko Suomeen muuttaneet ja Suomessa syntyneet venäläiset riski vai mahdollisuus, on ollut vaikea olla huomaamatta. Ja siihen reagoimattakin.
Kalevala-eepos on aina ollut tärkeänä kirjana Karjalan tasavallassa. Helmikuun lopussa vietetään perinteisesti Kalevalan päivää. Kalevalaa pidetään pohjoisen seudun mahtavana runoelmana ja kansan tietosanakirjana. Sen merkitys on todella suuri.
Karjala on tekemässä matkustuksen kehityksessä pientä läpimurtoa, kun Venäjän toiseksi suurin lentoyhtiö alkaa huhtikuussa lentää Moskovasta Petroskoihin kolmesti viikossa.
Venäjä haluaa korottaa äänensä pienten kansojen etujen puolesta ja kieltää suurten investointiprojektien toteutuksen ilman kansatieteellistä asiantuntijatarkastusta. Asiantuntijanlausunnosta tulee pakollinen niillä alueilla, jotka ovat maan vähälukuisten alkuperäiskansojen perinteisesti asuttamia alueita.
Suomessa puhutaan suomea, mutta kirjoitetaan sitä aika huonosti. Jopa eri lehtien toimituksissa. Se ei vielä haittaa mitään tai ketään, mutta muu kielitaito on pahasti ruostumassa.
Harmittaa, että viimeinen Spartak-urheiluseuran hiihtokeskus Suolusmäen huipuilla ei ole välttänyt täydellistä rappeutumista.
Riittävä ravinto on yksi ihmisen perustarpeista. Turistille syöminen on liikkumisen ja majoituksen ohella yksi matkustamiseen liittyvistä välttämättömistä perusasioista. Vaikka ruoka ja syöminen eivät olisikaan matkan tärkein motiivi, mainitaan se usein toiseksi tai kolmanneksi tärkeimpänä asiana matkustamisessa.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: