ort: Aleksandr, Fjodor
lut: Leena, Matleena, Leeni, Lenita
Muistopatsas pystytetään tunnetulle kultasepälle Mihail Perhinille vuoden 2020 toukokuussa, jolloin hänen syntymästään tulee kuluneeksi 160 vuotta. Venäjältä ei löydy sellaisia kultasepän muistolle omistettuja muistomerkkejä. Maailmassa niitä on yhteensä kolme.
Ehdotuksen teki Venäjän kultaseppien liitto. Idea muistopatsaasta syntyi vielä toukokuussa 2017. Nyt idea on jalostunut jo niin pitkälle, että sille on vahvistettu tekijä ja aloitettu rahankeräys. Hanke toteutetaan lahjoitusten avulla.
Karjalainen kylä Kinnermäki on houkutellut venäläisen elokuvayhtiön filmaamaan sen tienoilla Tuli-nimisen elokuvan. Elokuvayhtiö TRITE:n suunnitelmat herättivät vastustusta paikallisten asukkaiden keskuudessa. Syynä on se, että kylän tienoilla aiotaan kuvata tulipalokohtauksia.
— Elokuvayhtiön edustajat aloittivat kylän rakentamisen 50 metrissä Kinnermäki-kyltistä sovhoozin pellolla ilman ainuttakaan lupaa. Elokuvan aikana kuvataan palomiesten sankarillista toimintaa, Kinnermäen asukas Olga Gokkojeva sanoo.
Karjalan tasavallan etnokulttuurikeskusten EHO-yhdistyksen johtaja Svetlana Koltšurina korosti suomalais-ugrilaisten kieliaktivistien foorumissa Petroskoissa, että on tärkeä olla oman kansan kulttuurin osana ja välittäjänä.
— Hankkeen vuoden aikana olemme perustaneet kieliaktivistien verkoston Itämeren alueella. Kansainvälinen SANA-hanke on tukenut itämerensuomalaisten kansalaisjärjestöjen yhteistyötä ja omalaatuisia kielialoitteita, Koltšurina sanoo.
Yleisvenäläinen metsänistutuksen päivä -kampanjaan osallistuu tänä vuonna 2000 asukasta Karjalasta. Tasavallassa istutetaan yli sata tuhatta puuta.
Viime viikonloppuna alkoi Yleisvenäläinen metsänistutuksen päivä -kampanja. Sen aikana Karjalan asukkaat istuttavat yhteensä 130 000 puuntaimia eri tasavallan piireissä. Tänä vuonna tilaisuuden keskeisenä kenttänä oli Prääsän piirin metsänhoitoalue. Siihen kokoontui 500 aktiivia, opiskelijaa ja paikallisasukasta, jotka istuttivat yhdessä yli 10 000 puuntainta viiden hehtaarin alueelle.
Tietyöt alkoivat Karjalassa toukokuun toisella viikolla ja viimeiset tiet päällystetään lokakuussa. Isoimmat päällystystyöt tehdään Äänisenrannan, Kontupohjan ja Suojärven piireissä. Lisäksi teitä päällystetään Segežan, Karhumäen ja Pitkärannan piireissä.
Suuret urakat 2019 ovat päällystystyöt Šuiskaja—Hirvas- ja Petroskoi—Suojärvi-tieosuuksilla.
Viime vuonna Karjalassa kävi noin 780 000 turistia, ja tänä vuonna lukumäärä voi kasvaa noin kolmella prosentilla.
— Karjalan matkailualan infrastruktuuri kehittyy, majoituskohteiden määrä lisääntyy ja tapahtumatarjonta monipuolistuu, Karjalan matkailuhallinnon johtaja Jekaterina Biktimirova kommentoi.
Venäläiset turistit tekevät matkojaan useimmiten Pohjois-Laatokan alueelle eli Lahdenpohjan, Sortavalan ja Pitkärannan piireihin. Suurin osa heistä lähtee Leningradin alueelta ja Pietarista yhden päivän bussimatkoille.
Ensi vuonna karjalaiset merenkulkijat lähtevät tutkimusmatkalle Pohjoismaiden ympäri. Samalla norjalaiset lähtevät viikinkilaivalla Venäjälle. Petroskoin Poljarnyi Odissei -merikeskuksen toteuttama Pohjoismaiden rengas -hanke yhdistää norjalaisia ja karjalaisia merenkulkijoita.
— Olemme kiinnostuneet hankkeesta, koska meillä on samanlaiset tavoitteet kuin karjalaisilla. Ensi vuonna haluamme matkustaa perinteisellä viikinkilaivalla Pohjos-Norjan Kuolan niemimaalle. Vastaavan laivamatkan viikingit tekivät vuonna 890, Norjan Lofotrin viikinkimuseon asiantuntija Tarjo Bjo sanoo.
Ihmisethän ovat väsyneet naapurin vierastamiseen, kahdenkeskisen keskustelun puutteeseen ja aina vain yltyvään pakotepolitiikkaan. Sellaisen vaikutuksen teki Suomi-Venäjä-Seuran Pohjois-Suomen piirijärjestön vuosikokous, jossa lähes sata seuran jäsentä keskusteli Euroopan Unionin ja Venäjän yhteistyönäkymistä.
Viime vuonna Venäjän presidentti Vladimir Putin allekirjoitti lain hotellien tähtiluokituksesta. Kesäkuun 2019 alusta alkaa hotellien ja muiden majoituspaikkojen pakollinen tähtiluokitus. Siihen saakka tähtiluokitus on vapaaehtoinen.
— Tähtiluokitus nostaa majoituspalvelujen laatua ja auttaa turisteja löytämään heidän vaatimuksiaan vastaavan majoituspaikan, Karjalan sertifiointiyrityksen asiantuntija Ljubov Sytšjova kertoo.
Kirkkoniemen julistuksen allekirjoittamisesta tulee kuluneeksi ensi vuoden alussa 25 vuotta. Samalla Kirkkoniemeen perustettu Kansainvälinen Barents-sihteeristö täyttää tammikuussa 10 vuotta. Mennyt aikaväli antaa hyvän tilaisuuden tämän yhteistyöfoorumin ja monitasoisen rakenteen toimivuuden arvioinnille.
Karjalan kielen opetus nousi esille kielenopetusta tukevan koordinointineuvoston istunnossa Kotkatjärvellä Aunuksen piirissä viime viikolla. Istunnossa esiteltiin karjalan kielen opetuksen monitoroinnin tuloksia. Niiden mukaan kielenopetuksessa on viime aikoina lisääntynyt koulutuntien ulkopuolisen opetuksen osuus.
Jo muutaman vuosikymmenen aikana Karjalan tasavalta on ollut etsimässä omaa brändiään. Matkailua on käsitelty heikon talouden voimavarana.
Tietysti turistit matkustavat Karjalaan. He käyvät tasavallassa etupäässä kesällä. Matkailijat ovat usein järjestäytymättömiä, he eivät osta valmismatkoja Karjalaan, vaan tulevat itse autoillaan lepäämään jonkin järven rannalla. Karjalan kaunis luonto on itsestään brändi.
Karjalan kansallinen teatteri juhli viime lauantaina kunnioitettavat 85 vuotta sympaattisella konsertilla. Onnittelusanoja herui konsertin jälkeen niin viranomaisilta kuin teatterin ystäviltä, ja erityisesti oli ilo nähdä, että juhlaan ehti paljon teatterialan ihmisiä myös Suomesta.
Karjalan Sanomat ja Karjala-Suomi-seura järjestivät viime viikolla lukijoilleen ja jäsenilleen tapaamisen Suomen Pietarin-pääkonsulaatin Petroskoin toimipisteen uuden hoitajan Tarvo Niemisen kanssa. Sellainen tapaaminen oli ensimmäinen lehtemme historiassa.
Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi viime loppuviikolla Pietarissa oli poikkeuksellinen, sillä Suomen 100-vuotisjuhlavuosi antoi sille väriä. Foorumi lienee ollut historiansa korkeatasoisin, kun avajaisiin ehtivät myös kahden maan pääministerit.
Sunnuntaina valitsimme Karjalan tasavallan päämiehen. Teimme tavallaan historiaa, kun valitsimme suorissa vaaleissa ensimmäistä kertaa viidentoista viime vuoden aikana. Viimeksi suorat vaalit olivat vuonna 2002, jolloin päämieheksi äänestettiin toiseen virkakauteen silloinen päämies Sergei Katanandov.
Matkailu ja matkustus ovat aloja, jotka ovat viime vuosina kehittyneet Karjalan tasavallassa todella rajusti. Ura uusi urkenevi viime viikolla, kun Petroskoista lähti ensimmäinen suora junavuoro Novgorodiin.
Viime perjantaina Turun keskustassa puukotettiin kymmentä ihmistä, joista kaksi on menehtynyt. Maan median mukaan epäilty on 18-vuotias marokkolainen, joka tuli vuonna 2016 turvapaikanhakijana Suomeen ja tänä vuonna sai kielteisen turvapaikkapäätöksen.
Suomessa koulut alkavat tällä viikolla. Kesän aikana Joensuussa tehtiin erään koulumatkan varrelle uusi 30 kilometrin nopeusrajoitus. Venäjällä koulut alkavat vasta 1. syyskuuta. En ole toistaiseksi kuullut, että koulumatkojen turvaamiseksi olisi Petroskoissa tulossa joihinkin paikkoihin uusia nopeusrajoituksia.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: