ort: Anton, Vasilisa, Georgi
lut: Aune, Oona, Netta, Auni
— Venäjän arktiseen alueeseen kuuluu yhdeksän liittovaltion aluetta. Nyt meidän täytyy laatia Venäjän arktisen kehittämisstrategia ja ymmärtää, miten voimme toteuttaa suunnitelmat. On tärkeä ottaa huomioon arktisella alueella työskentelevien asiantuntijoiden mielipiteitä, Venäjän Kaukoidän ja arktisen alueen ministeri Aleksandr Kozlov sanoo.
Vuodesta 2017 Venäjän arktiseen alueeseen on kuulunut kolme Karjalan piiriä. Viime viikolla arktisen alueen kehittämisstrategiaa käsiteltiin tasavallan pääkaupungissa Petroskoissa.
EU:n Venäjän-suurlähettiläs Markus Ederer vakuuttaa, että yhteistyö EU:n ja Venäjän välillä ja Venäjän Karjalan kanssa jatketaan edelleen vuoden 2020 jälkeen Pohjoisen ulottuvuuden ja raja-alueyhteistyöohjelmien puitteissa.
— Nyt Brysselissä käsitellään yhteistyön budjettia Venäjän kanssa seuraavaksi seitsemäksi vuodeksi 2021 alkaen, Ederer sanoo.
EU:n suurlähettiläs johti EU:n maiden suurlähettiläiden valtuuskuntaa Karjalan-matkalla. Vieraat tutustuivat yhteistyöhankkeisiin osallistuvien laitoksiin ja henkilöihin Petroskoissa ja Kontupohjassa.
Kullattu ikonostaasi palasi kunnostettuna Kižin saarelle Kristuksen kirkastumisen kirkkoon. Entisöinti vei vuosia.
Kirkkosalin ja alttarin erottava ikonostaasi on niin iso, että joutui purkamaan ovenpielen. Toisin se ei mahtuisi ovesta.
Kristuksen kirkastumisen kirkon ikonostaasi on Venäjän Pohjolan suurimpia kullattuja ikonostaaseja. Se koostuu kuninkaanovien ohella kymmenestä paneelista ja 53 ikonikehyksestä.
Kuvaseinä sisältää 105 ikonia. Nyt kaikki ikonit on jo restauroitu.
Alkuviikosta 20 EU-maan Venäjän-lähettiläät kävivät Petroskoissa keskustelemassa Karjalan hallituksessa rajat ylittävistä yhteistyöohjelmista, investointipolitiikasta ja infrastruktuurikehityksestä. Neuvotteluissa kosketeltiin myös sähköisten viisumien tuomaa kansainvälistä hyötyä.
Mama—dom-kriisikeskuksen johtajan Ljudmila Nabirenkovan mukaan elämä voi järkkyä monista syistä — parisuhteiden päättyessä, läheisen sairastuessa, väkivallan tai sen uhkan takia.
— Mielestäni ennen kaikkea raskaana olevien naisten tai yksinhuoltajaätien on vaikea selviytyä stressistä. Yksin jääminen lapsen kanssa herättää äideissä usein rankkoja tunteita, Nabirenkova kertoo.
Mama—dom-kriisikeskus tarjoaa apua äideille ja heidän lapsilleen. Keskuksesta naiset voivat saada elintarvikkeita, vaatteita, oikeudellista sekä psykologista tukea ja jopa katon pään päälle.
Käynnissä olevan Karelia CBC –ohjelman hankkeisiin voi tutustua Petroskoissa Eurooppalaisen yhteistyön päivänä viime lauantaina. Tapahtuma pidettiin Karjalan kansalliskirjastossa.
Ympäristöhankkeille oli annettu kokonainen sali. Ruotsalais-karjalainen liiketoiminnan infokeskus esitteli vedenkäyttöä koskevan hankkeen. Hanke kestää kaksi vuotta ja siinä on mukana noin 40 koulua ja päiväkotia Petroskoista.
”Pyydän kaikkia katsomaan taivaaseen. Alhaalta tähdet näkyvät hyvin pieniltä. Kun otamme kaukoputken ja katsomme sen avulla ylös, niin näemme kaksi, kolme tai neljä tähteä, mutta parasta on nähdä viisi tähteä”, näin kertoi mieslehtori Marsista neuvostoaikaisessa elokuvassa Karnevaaliyö. Haluan kuitenkin kertoa teille Venuksesta.
Museoissa säilyy merkillisiä, historiaa täynnä olevia esineitä, jotka herättävät kiinnostusta kaikissa. Juuri sellainen esine on piiloutunut näyteikkunan taakse Karjalan kansallisen museon Kuvernementin pääkaupunki -salissa.
Karjalan Sanomat järjesti keväällä ensimmäisen kerran historiassaan verkkokilpailun suomen kieltä opiskeleville ja kieltä osaaville. Itse kilpailussa ei tentitty pelkästään kieli- tai lauseoppia. Se oli lähinnä kansatieteellinen tietovisa, koska sisälsi kysymyksiä laajalta skaalalta.
Vieno Zlobinan elämään on mahtunut monenlaista vaihetta. Viipurin maalaiskunnasta Kanadaan muuttaneiden vanhempiensa mukana Vienon tie vei Cobaltin kaivoskaupungista Neuvosto-Karjalaan jo 1920-luvun puolivälissä. Vieno eli mukana suomalaisen Neuvosto-Karjalan kukoistuksen ajan ja näki myös sen ajanjakson väkivaltaisen lopun.
Monta pätevää Venäjä-tutkijaveteraania on siirtynyt viime aikoina eläkkeelle Suomessa, varsinkin Helsingin seudulla. Tarkoitan sellaisia nimiä kuten Natalia Baschmakoff, Ben Hellman, Elena Hirn, Arto Mustajoki, Pekka Pesonen, Kristina Rotkirch ja Timo Vihavainen.
Elämme terrorismin vuosia, kun vallalla on ISIS-joukkojen (järjestö on kielletty Venäjällä) ja sen liittolaisten, yksittäisten henkilöiden ja irrallisten ryhmien harjoittama väkivalta. Kristityt ovat tällä hetkellä maailman suurin vainottu ihmisryhmä.
Kansalliskieliset viestimet ovat se perusta, jonka pohjalta voimme kehittää meidän kieliämme ja kulttuurejamme. Niin sanoi Karjalan vt. päämies Artur Parfentšikov tavatessaan Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisten lehtien päätoimittajia. Hän tuli toukokuussa käymään paikan päällä Periodika-kustantamossa tutustumassa lehtiimme.
Kielipolitiikan kysymykset eivät edistäneet tietenkään Karjalan kansallisen kirjallisuuden nopeata kehitystä. Kirjallisuus kehittyi etupäässä suomen kielellä niiden suomalaisten avulla, jotka tulivat Neuvostoliittoon rakentamaan uutta valtiota. Amerikansuomalaiset vahvistivat suomen kielen kansallisen aseman.
Karjalan poliittisessa johdossa 1930-luvun puolivälissä tapahtuneet muutokset koskivat tietysti kielipolitiikkaa. Vuonna 1937 11. yleiskarjalaisessa edustajainkokouksessa hyväksyttiin tasavallan ensimmäinen perustuslaki.
Tietokonetekniikan ja sosiaalisen median aikana olemme jo oppineet pärjäämään sähköisesti monilla elämänalueilla. Moni meistä osaa jo olla internetin tavoin avoin ja tavoitettavissa tyyliin 24/7. Ja kun on vielä tottunut asioimaan digitaalisesti yhä useamman liittovaltion viraston ja palveluntarjoajan kanssa, niin välillä ihmettelee, että miksei samaa avoimuutta ja tavoitettavuutta koe paikallisten virastojen ja viranomaisten taholta.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: