ort: Anton, Denis
lut: Aulis
Aunuksen Karjala -matkailuklusterin alueella toteutetaan uusia hankkeita. Yksi niistä on Karjalan kosket, jossa pietarilainen ja pitkärantalainen yrittäjät haluavat verkottaa Pitkärannan piirin kosket uusien ainutlaatuisten matkailureittien kehittämiseksi.
— Yhteensä Pitkärannan piirissä on laskettu olevan 16 koskea. Ainoastaan viiden kosken lähistölle kehitetään matkailupalveluita ja rakennetaan infrastruktuuria, Karjalan kulttuuriministeriön matkailuhallinnon asiantuntija Gennadi Timohov sanoo.
Joulukuun lopussa 2017 Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev allekirjoitti asetuksen, jonka mukaan Laatokan Karjalaan perustettiin Laatokan luodot -kansallispuisto. Kymmeniä vuosia peräkkäin tämän kansallispuiston perustaminen oli vaakalaudalla. Syynä oli se, että asiantuntijoiden oli vaikea hyväksyä tulevan puiston rajat sekä ratkaista, onko kyseessä kansallispuisto vai luonnonsuojelualue.
Petroskoissa on hyvin kattava liikenneverkko. Bussireittien lisäksi kaupungissa on seitsemän johdinautoreittiä. Vuoden 2018 alusta voimassa on ollut muutama tärkeä johdinautoliikennettä koskeva muutos.
Johdinautolippu on kallistunut. Viime vuosina johdinautolipun hinta kasvoi säännöllisesti. Syy oli Petroskoin johdinautohallinnon rahatilanne. Viime vuonna lipun hinta nousi noin 18 prosenttia, ja tänä vuonna kyseessä on 25-prosenttinen kasvu. Nyt kertalipun hinta on 25 ruplaa.
Karjalaisten 8. kerähmön valtuuston puheenjohtaja Tatjana Klejerova on varma, että karjalan kielen ja kulttuurin kehityksen kannalta ensi vuoden päätehtävänä on jatkaa työtä karjalan kielen virallistamiseksi Karjalan tasavallassa.
— Ellemme tartu toimeen kielistatuksen parissa, karjalan kieli voi hävitä. Syitä kielen katoamiselle löytyy riittävästi. Karjalan ja vepsän kielet ovat joutuneet uhanalaisten kielten ryhmään. Kouluissa kieliä opiskellaan nykyään hyvin vähän, Klejerova havaitsee.
Petroskoilaisen matkatoimiston johtaja Vera Ustinova pitää Karjalan vuoden 2018 tapahtumakalenterin esittelyä ennen vuodenvaihdetta hyvin tärkeänä tapahtumana. Nyt hänen matkatoimistonsa valmistautuu Helsingin matkamessuihin, joissa matkatoimisto kertoo pakettimatkoistaan ja Karjalan merkittävistä tapahtumista nykyisille ja tuleville yhteistyökumppaneilleen.
— Olen hyvin tyytyväinen, että Karjalan tapahtumakalenteri on julkaistu ajoissa. Valitsen tapahtumista ne, jotka ovat mielestäni mielenkiintoisimpia suomalaisille turisteille, Ustinova sanoo.
Muovikorkkeja ei tarvitse enää heittää roskakoriin. Viime lokakuusta alkaen niitä on kerätty jätteenkäsittelyyn. Karjala on liittynyt kansainväliseen projektiin, jonka tavoitteena on myydä käytettyjä muovikorkkeja ja antaa ansaittua rahaa hyväntekeväisyyteen.
Karjalassa projektin koordinaattorina toimii hyväntekeväisyysjärjestö Äidin sydän. Järjestön työntekijät pohtivat kaikki projektin pikkuasiat. Nyt se etenee tasaista tahtia ja projektin uusien osallistujien määrä kasvaa säännöllisesti.
Tavallisesti se, mitä ihminen näkee kaupungin kaduilla, vaikuttaa hänen mielipiteeseensä tästä kaupungista. Siitä syystä monessa kaupungissa on voimassa ulkomainosten ja kauppojen kylttien suunnittelusäännöt.
Ensi vuonna Petroskoin kaupunginhallituksen viranomaiset haluavat myös hyväksyä ulkomainosten ja kauppakylttien suunnittelusäännöt..
Karelia ENI CBC -ohjelman Karjalan koordinaattori Dmitri Bazegski sanoo, että pian päättyvä vuosi omistettiin työskentelyyn hankkeiden parissa.
Hakukierroksen ensimmäisessä vaiheessa jätettiin vain lyhyitä hanke-esittelyjä ohjelman neljän aihepiirin mukaisesti. Niistä parhaat pääsivät jatkokehitykselle toiseen vaiheeseen. Toiseen hakukierrokseen osallistui 120 hanketta, joista 42 saa alkuvuonna rahaa.
Karjalan kansallinen teatteri ja Petroskoin Glazunoville nimetty valtionkonservatorio kutsuvat suomalaisia hakijoita opiskelemaan Karjalassa.
Konservatoriossa on mahdollista suorittaa teatterialan perustutkinto, josta valmistutaan draama- ja elokuvanäyttelijäksi.
Taikaa käyttivät tietäjien lisäksi myös paimenet. Miten uskoa lehmän tavalliselle ihmiselle, kun se on koko perheen elättäjä? Ihmiset uskoivat karjansa mieluimmin ”tietäville” paimenille.
Petroskoissa ja sen lähitienoilla vietetään loppusyksyä ja alkutalvea suomalaisissa tunnelmissa. Pohjoismaiden viikkojen lokakuun lopun runsassisältöisten avajaisten ja joulukuisen Suomen elokuvaviikon väliin on nyt sopivasti mahtunut Suomalaisen kulttuurin maraton.
Tämän viikon suurimmat odotukset kulttuurin saralla kohdistuvat Nordic Weeks -festivaaliin. Se alkaa Petroskoissa virallisesti perjantaina elokuvalla ja näyttelyllä, mutta vähemmän virallisesti jo keskiviikkona valtionyliopiston opiskelijoiden esittämällä, 1900-luvun äärifeminististä Valerie Solanasista kertovalla performanssilla.
Viime kesänä sain kokea monenlaista käytäntöä valtakunnanrajan ylittämisessä EU:n ja Venäjän välisellä rajalla. Suhteellisen harva suomalainen tietää, että Pohjois-Pohjanmaalla on toiminut jo kymmenen vuotta kansainvälinen rajanylityspaikka Venäjän vastaisella rajalla Kuusamossa.
Toiveita antavia uutisia ja tilastoja on viime päivinä kantautunut Suomesta. Loppuviikosta Tohmajärven kunnanjohtaja Olli Riikonen kirjoitti Facebook-tilillään, että Niiralan ja Imatran rajanylityspaikkojen aukiolorajoitussuunnitelmista on luovuttu.
Kansallisperinteeseen nojautuvan Lembi-näytelmän paluu näyttämölle viime kevätkesästä. Joensuun teattereiden Taiga-Maton ja Sirkus Supiaisen vierailut syyskuussa. Aleksis Kiveen ja Maria Jotuniin pohjautuvan esityksen ensi-ilta lokakuussa. Kulttuuridesantti Suomesta Petroskoihin lokakuun lopussa, jolloin tuleva yhteistyö tulee neuvottelujen keskiöön.
Tänään 5. lokakuuta on tullut kuluneeksi tasan 96 vuotta siitä, kun Karjalan Sanomien historiallinen edeltäjä, Karjalan Kommuuni -lehti, näki päivänvalon. Kulunut 96. elinvuosi on jäänyt tietysti viime vuonna laajasti juhlitun lehden 95-vuotisjuhlavuoden varjoon, mutta silti siinä ajassa on tullut paljon tehtyä.
Sahalinin saarella asuvan vähemmistökansan nivhin kielellä ilmestyy Nivh dif -lehti, jonka painos on 200 kappaletta. Erittäin vähän. Toki saarella asuvista 2000 nivhistä vain 600 henkilöä puhuu kieltään. Toisin sanoen lehti kattaa 30 prosenttia eli joka kolmannen kieltä puhuvan nivhin. Erittäin paljon.
Sunnuntain vaalit eivät tuoneet yllätystä. Tulos oli odotettu ja Karjalan tasavallan osalta hyvin ennustettavissa. Ei tarvinnut olla sen kummemmin perillä poliittisista kuvioista olettaakseen, että Yhtenäinen Venäjä voittaa ja Karjalassa sen kannatus jää maan keskilukuja pienemmäksi.
Lukija on varmasti huomannut, että viime lehdessä olemme antaneet melkoisesti palstatilaa puolueiden ja kansanedustajaehdokkaiden vaalimainoksille. Vastaava menettely jatkuu aina vaalipäivään 18. syyskuuta saakka. Koska olemme valtion kustantama lehti, vaalilaki velvoittaa meidät menettelemään niin.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: