pääkirjoitus / helmikuu 7, 2017 - 16:49 / päivitetty helmikuu 16, 2017 - 08:40

Askel eteenpäin

Mikko Nesvitski

Karjalan kansallisten kielten opetus on ottanut loikan eteenpäin. Petroskoissa laaditut alakoululle tarkoitetut karjalan, suomen ja vepsän kielen opetusohjelmat hyväksyttiin hiljattain Moskovassa Venäjän perusopetusohjelmien luetteloon.

Mitä se tarkoittaa? Sitä, että 1.—4. luokkien kielten opetusohjelmat on tunnustettu Venäjän valtiollisia opetusstandardeja vastaaviksi eli niitä voi käyttää missä tahansa koulussa missä tahansa Venäjällä. Käytännöllisesti katsoen olisi kyllä kohtuutonta olettaa, että Karjalan kansallisten kielten ohjelmia hyödynnettäisiin jossain Kaukoidässä, mutta esimerkiksi vepsän kielen opetusohjelmaa voidaan hyvinkin käyttää Leningradin ja Vologdan alueen kouluissa. Vuorostaan karjalan opetusohjelmasta olisi hyötyä Tverin alueella asuville tverinkarjalaisille.

Ohjelmaluetteloon kuuluminen ei tietysti tarkoita, että ohjelmasta tulee pakollinen. Jokainen koulu tekee itsenäisesti päätökset kieltenopetuksesta. Mikäli kuitenkin julkisessa koulussa luetaan kieliä, niin lain mukaan opetuksen on pohjauduttava viralliseen luetteloon kuuluviin opetusohjelmiin.

 

Edistys on tuntuva, mutta edessämme on vielä pitkä matka. Seuraavaksi olisi toivottavaa, että myös peruskoulun eli 5.–-9. luokkien ja yläkoulun eli 10.—11. luokkien opetusohjelmat kuuluisivat samaan luetteloon ja saisivat valtiollisen standardin leiman. Kuinka pian se tapahtuu, riippuu siitä, kuinka nopeasti saadaan kasaan tuhti oppikirjapaketti kullekin luokalle. Viides- ja kuudesluokan oppikirjat olisivat tietojemme mukaan viittä vaille valmiit, mutta Moskova kuulemma mieluummin arvioisi ja hyväksyisi samalla koko peruskoulun opetuspaketin.

 

Mikä olisi määränpää? Sen jälkeen, kun kaikkien koululuokkien opetusohjelmat kuuluvat perusopetusohjelmien luetteloon, voimme odottaa, että suomen kieli hyväksyttäisiin koulun päätteeksi suoritettavaan yleiseen päättö- ja sisäänpääsytutkintoon. Nyt suomi ei kuulu tentittävien kielten joukkoon. Eikä siis ole harvinaista, kun suomea opiskeleva oppilas valitsee yläkoulussa jonkin muun kielen, josta voi suorittaa ylioppilastutkintoa vastaavan tentin.

Karjalan tasavallan kouluissa lukee suomen kieltä nykyään 4300 oppilasta. Tenttimismahdollisuus tuo varmasti lisää kysyntää suomen kielelle ja lisää oppilaiden motivaatiota kielen opiskeluun.

0 kommentit