mielipide / lokakuu 25, 2017 - 10:12 / päivitetty lokakuu 31, 2017 - 16:27

Barents-yhteistyötä vaivaa näkyvyyden puute

Roman Gokkoev

Kirkkoniemen julistuksen allekirjoittamisesta tulee kuluneeksi ensi vuoden alussa 25 vuotta. Samalla Kirkkoniemeen perustettu Kansainvälinen Barents-sihteeristö täyttää tammikuussa 10 vuotta. Mennyt aikaväli antaa hyvän tilaisuuden tämän yhteistyöfoorumin ja monitasoisen rakenteen toimivuuden arvioinnille.

Barentsin alueiden ja hallitusten välisten yhteistyörakenteiden tehokkuutta on haluttu edistää laatimalla ja toteuttamalla viestintästrategioita ja -suunnitelmia. Barentsin alueneuvosto on lisäksi päivittänyt oman ”Barents-raamatuksi” sanotun Barents-ohjelmansa, jossa yhteistoiminnan tavoitteita on määritelty sektoreittain.

Viimeisin versio ohjelmaluonnoksesta seuraavalle viisivuotiskaudelle esiteltiin Arkangelissa lokakuun puolivälissä pidetyssä Ulkoministerikokouksessa. Kansallisella tasolla toiminnan eteenpäin viemisestä nyt vastaa Ruotsi ja aluetasolla Norjan Finnmarkin maakunta.

 

Yhteistyötä on haluttu esitellä laajemmin yleisölle ja perinteisten muodollisten verkkosivujen lisäksi on perustettu tilit sosiaaliseen mediaan.

Aktiivinen tiedottaminen onkin avainkysymys Barents-yhteistyön tunnetuksi tekemisessä, vaikkei itse toiminnasta olisi puutetta. Verrattuna Arktiseen yhteistyöhön, joka on ollut enemmän visionääristä tulevaisuuden hahmottamista, Barents-yhteistyö on ollut enemmän arkisempaa ja toiminnallista monine käytännönläheisine hankkeineen tierakentamisesta kulttuurivaihtoon.

Haasteeksi viime aikoina on muodostunut se, miten Barents-yhteistyöstä syntyvä lisäarvo voitaisiin tuoda paremmin esille ja erottua Arktisesta yhteistyöstä, jonka varjoon nyt on jäänyt lähes kaikki alueellinen yhteistoiminta Pohjoisessa.

 

”Onko Barents-yhteistyö ollut kannattava sijoitus?” on yksi kysymys, johon Barentsin neuvoston ulkoministerit neljästä maasta ovat joutuneet vastaamaan haastatteluissaan. Kysymys ”Kannattaako sitä jatkaa?” ei ollut enää kyseenalainen, koska rajojen yli tapahtuvan dialogin tarpeellisuuden ja merkityksen ovat tunnustaneet kaikki osapuolet.

Mitä kehittämistoimenpiteitä on tarjolla tulevaisuudessa? Osaksi virallista Barents-yhteistyötä olisi otettava epämuodolliset ja toimivat yhteistyörakenteet kuten nuorten, urheilijoiden ja toimittajien verkostot, jotka ovat jaksaneet touhuta yhdessä vuodesta toiseen.

Esimerkiksi, nuorten keskuudessa sosiaalisesta mediasta on tullut merkittävä tekijä heidän elämässään, ja Barents-toimijoiden olisi hyvä olla läsnä siellä, missä suuret joukot viettävät aikaansa ja kokoontuvat. Uusi Barentsin neuvoston puheenjohtajamaa Ruotsi onkin korkealle nostanut nuorisoyhteistyön omassa puheenjohtajuusohjelmassaan.

 

Hyvänä esimerkkinä koko Barentsin alueen monipuolisen luonnon ja kulttuurin esille tuomisessa matkailutoimijoiden keskuudessa on ollut Discover Barents -valokuvakilpailu, johon kuka tahansa kännykkäkameran käyttäjä on voinut ladata kuvansa lokakuun loppuun mennessä. Kilpailusta on tullut menestys — yli 1200 valokuvaa on ladattu tietopankkiin edistämään alueen markkinointia sekä eri luonto- ja kulttuurikohteet saivat lisää näkyvyyttä kilpailun aikana.

Liikenneyhteyksien kehittämisessä Barentsin alueella on myös tapahtunut positiivista kehitystä. Joillakin infrastruktuurihankkeilla voi olla saavutettavuuden parantamisen lisäksi myös iso symbolinen merkitys.

Näin on käynyt Norjan ja Venäjän välisen rajan läheisyydessä syyskuun lopussa avatun tunnelin, sillan ja rajan toisella puolella vastaavan uuden tieosuuden avaamisen kohdalla. Valtiosihteeritasolla pidetyn avajaisseremonian yhteydessä paikalla kävivät jopa molempien maiden kirkkojen edustajat siunaamassa uutta siltaa, joka nyt yhdistää kirjaimellisesti ja henkisestikin kahta maata ja kahta kansaa.

 

Ulkoministeritasolla Arkangelissa hyväksytyn julkilausuman viimeisenä kohtana on Venäjän puheenjohtajuuskaudella tullut aloite pitää korkean tason Barents Davos -tyyppinen kokous elinkeinoelämän edustajille. Asiakohdan sanamuodosta väännettiin kättä viimeiseen asti, kunnes se hyväksyttiin yksimielisesti. Tärkeintä tässä neuvotteluprosessissa on ollut hyvän ja rakentavan yhteistyön henki ja halu tukea toistensa näkemyksiä ja esityksiä tulevien tapahtumien suunnittelussa.

Barents-yhteistyön näkyvyyttä lisäävänä toimenpiteenä voisi hyvin toimia edellä mainittu huippukokous, jonka toteuttamisen mahdollisuutta tulisi nyt selvittää jokaisessa Barentsin alueen jäsenmaassa.

Suomen kohdalla isommat odotukset ja resurssit on keskitetty Arktisen neuvoston puheenjohtajuuteen. Ruotsi taas on omassa toimintaohjelmassa korostanut ympäristöarvoja ja tulee pitämään sarjan aiheeseen liittyviä juhlavuoden seminaareja. Tavoitteena olisi pitää kaikki tapahtumat yhdessä tuumin ja kutsua media paikalle. Tällä tavoin yhteistyölle haettaisiin parempaa koherenssia ja sitä kautta hyväksyttävyyttä ja näkyvyyttä kaikilla tasoilla.

 

Kirjoittaja on johtava asiantuntija Kansainvälisessä Barents-sihteeristössä.

0 kommentit