mielipide / huhtikuu 12, 2016 - 16:17 / päivitetty toukokuu 24, 2016 - 16:20

CBC-ohjelmat yhteistyön mahdollistajana

Roman Gokkoev

Sykäyksen tämän jutun kirjottamiselle antoi tapaaminen Karjalan korkeakouluedustajan kanssa, joka vakuutti, että Venäjällä ja erityisesti Karjalan tasavallassa odotetaan innolla uuden EU:n ja Venäjän välisen rajanylittävän yhteistyön Karelia CBC -ohjelman käynnistämistä.

Edellisellä ohjelmakaudella Georgian sota jarrutti ENPI-ohjelmien käynnistämistä reilulla kahdella vuodella. Moskova ja Bryssel neuvottelivat pitkään rahoitussopimuksen yksityiskohdista ennen kuin pääsivät yksimielisyyteen.

Tällä kertaa uutta rahoitussopimusta koskevien neuvottelujen käynnistämistä on hidastanut Krimin liittämisestä aiheutunut kriisi EU:n ja Venäjän välisissä suhteissa. Koko ohjelmapaketti oli jopa ehdolla Euroopan parlamentin Venäjän vastaisten pakotteiden listalla. Viimeisten tietojen mukaan rahoitussopimusneuvottelut ovat vihdoin käynnistyneet Brysselissä.

 

Alueella, joka käsittää Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Pohjois-Karjalan maakunnat Suomessa ja Karjalan tasavallan Venäjän puolella, on potentiaalia ainakin metsäbiotaloudessa, matkailussa ja kulttuurissa.

Kehittämistoiminnan painopisteinä ovat edelleen sujuvat liikenneyhteydet rajan läheisyydessä, kulttuuri, ympäristö ja laajemmin yritysten toimintaympäristön parantaminen. Tästä rahoitusinstrumentista ovatkin olleet kiinnostuneita eniten korkeakoulut, kulttuuri-, sosiaali- ja ympäristöalan sekä muut pienet toimijat kuten paikalliset yhteisöt ja yhdistykset. Suoraan yritysten liiketoiminnan tukemiseen tätä rahoitusta ei ole tarkoitettukaan.

Karelia-ohjelman kaavailtu budjettikehys pysynee kutakuinkin samana kuin edellisellä ohjelmakaudella (n. 40 miljoonaa euroa) ja voi jopa kasvaa vuoden 2018 jälkeen noin 70 miljoonaan. Hyväksi koettu temaattinen hakumenettely myös säilyy. Osa rahoituksesta on edelleen korvamerkitty rajainfran parannusinvestointeihin.

Uutta voi olla lähinnä valmistelevien 50 tuhannen euron ns. mikrohankkeiden mahdollinen lanseeraus, mikä voi edesauttaa uusien hankeideoiden työstämistä ja isompien hankekonsortioiden rakentamista.

 

Nuoret yrittäjät saattavat tarttua mahdollisuuteen käyttää uutta ohjelmaa.

Rohkaisevana esimerkkinä on Pohjois-Karjalasta tullut aloite järjestää syksyllä ohjelman käynnistysseminaarin yhteydessä Slushin tapainen innovaatiofoorumi, jossa tarkasteltaisiin ennakkoluulottomasti uusin silmin rajanylittävää yhteistyötä juuri nuorten näkökulmasta. Merkille pantavaa on se, että yrittäjät ovat valinneet lähes samat aiheet, mitkä ovat etusijalla uudessa ohjelma-asiakirjassakin.

Tapahtumasarja jatkuisi vastavuoroisesti Venäjän puolella Petroskoissa ja jatkossa mahdollisesti Oulussakin.

Uskon, että Pohjois-Pohjanmaallakin on paljon Karjala-yhteistyöhön liittyvää asiantuntemusta ja sitä kautta potentiaalia, esimerkiksi ympäristötekniikan alalla. Maakuntaliitto on toiminut ohjelman hallintoviranomaisena ja vastaa jatkossakin uuden ohjelman valmistelusta, rahaliikenteestä ja raportoinnista.

Lisäksi meillä on rooli yhdessä muiden maakuntien ja Karjalan tasavallan edustajien kanssa hankevalintaprosessissa, johon kuuluvat lisäksi kansalliset ministeriöt Suomesta ja Venäjältä, mutta ennen kaikkea suunnannäyttäjänä ja tietyllä tavalla koko ohjelman ”tilaajana”. Etunamme ovat toimivat aluetason yhteistyörakenteet rajan yli kuten Euregio Karelia.

 

Viime aikoina suomalais-venäläisen yhteistyön ilmapiiri on ollut vaihtelevaa täydestä yhteisymmärryksestä syvään epäluuloon. Mielestäni ei pidä lannistua vallitsevien olosuhteiden edessä, vaan jatkaa suhteiden ylläpitoa rajan yli sekä ihmisten että organisaatiotasolla.

Uusista rajanylittävän yhteistyön ohjelmista voi tulla yksi pakotteiden purkamiskanava sekä poliittisten jännitteiden ”paineventtiili”.

Muuten jännittyneisyyden olotila voi käydä sietämättömäksi ja paine purkautua yllättävällä tavalla. Suomalaisilla ja venäläisillä on ollut tapana neuvottelujen lomassa käydä saunassa pesemässä toistensa selkää. En näe siinä mitään tuomittavaa niin kauan kun kyseessä ei ole ”selkäsauna”.

 

Kirjoittaja on Pohjois-Pohjanmaan liiton vs. kansainvälisten asioiden päällikkö.

 

Euregio Karelia on Kainuun, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan yhteistyöalue ja yhteistyöfoorumi, jonka tarkoituksena on syventää jäsenalueiden ohjelma- ja hankeperusteista rajanylittävää yhteistyötä sekä tuoda yhteistyöhön strateginen ja poliittinen ohjaus. Lisätietoja: http://www.euregiokarelia.com

Ohjelmakaudella 2014-2020 Euregio Karelian alueella toteutetaan Karelia CBC -ohjelma, joka jatkaa aiemmin Interreg II ja III A Karjala -ohjelmissa, Euregio Karelia naapuruusohjelmassa sekä Karelia ENPI CBC -ohjelmassa toteutettua yhteistyötä. Lisätietoja: http://www.kareliacbc.fi

0 kommentit