pääkirjoitus / huhtikuu 2, 2019 - 15:45 / päivitetty huhtikuu 9, 2019 - 17:03

Enemmän vai vähemmän?

Mikko Nesvitski

Kansallisten kielten opetuksen tilanne Petroskoin valtionyliopistossa nousi esille Karjalan karjalaisten, vepsäläisten ja suomalaisten neuvoston istunnossa viime viikolla. Kävi ilmi, että ilmaisten opiskelupaikkojen määrä vähenee tuntuvasti itämerensuomalaisten kielten ja kulttuurin laitoksella ensi lukuvuonna.

Tilastollisesti kaikki näyttää ruusuiselta. Ensi syksystä opiskelupaikkojen määrä lisääntyy viidellä eli paikkoja on täydet 30. Syynä on itämerensuomalaisen laitoksen suosio, minkä vuoksi kilpailu on parin viime vuoden aikana ollut todella kova. Sitä vastoin ilmaisten paikkojen osuus putoaa peräti kolmanneksella 20:stä 14:ään.

Kivuttomimmin käy vepsän ja suomen kielen linjan, joka säilyttää neljä ilmaista paikkaa ja yhden maksullisen paikan päälle saa neljä lisää. Suomen ja englannin kielen linjalla määrä pysyy entisellään, kolme ilmaista paikkaa vain muuttuu maksulliseksi. Pahimman kolauksen saa karjalan ja suomen kielen linja, jonka seitsemästä ilmaisesta paikasta jää vain neljä, mutta maksullisten paikkojen määrä kasvaa yhdestä viiteen.

Ilmaiset paikat houkuttelevat tietysti yliopistoon paremmin. Tänä lukuvuonna kaikki maksulliset paikat on täytetty. Niitä oli toki vain viisi. Täyttyvätkö ne yhtä hyvin ensi lukuvuonna, kun määrä kasvaa kolminkertaiseksi eli 16:een? Tekisi mieli vastata kyllä jo nyt, mutta parasta on odottaa ensi heinäkuuhun, kun yliopistohaun ensimmäinen vaihe avautuu.

 

Meidän kaikkien intresseissä on, että kaikki opiskelupaikat olisi kysytty ja täytetty. Vielä parempaa olisi, jos yliopistoon hakeutuisi entistä enemmän nuoria, jotka ovat lukeneet kieltä kouluissa. Alemman tason korkeakoulututkinto kestää neljä vuotta ja sinä aikana kielen tuskin oppii nollasta, ellei vaan ole tarpeeksi motivoitunut tai ei omaa luontaista kielitajua. Suomen kielen maisteriohjelmaan saavat jatkaa vain neljä viisi parasta, ja tämä määrä on pieni verrattuna siihen, miten paljon hyvin koulutettuja suomen kielen tuntijoita tarvitaan eri puolilla Karjalaa.

Tätä taustaa vasten taas nousee ajankohtaiseksi suomen kielen hyväksyminen ylioppilaskokeen vieraiden kielten joukkoon. Asia on toistaiseksi yhä käsittelyssä. Sillä aikaa kiinan kieli on jo saanut sellaisen statuksen, ja vuoden kuluttua koululaiset voivat suorittaa ylioppilaskokeen kiinan kielessä englannin, saksan, ranskan ja espanjan rinnalla. Vuodesta 2020 vieraan kielen koe tulee kouluissa pakolliseksi, ja Karjalan tasavallan täytyy nyt tehdä kaikkensa, että myös suomen kieli ennättäisi niiden joukkoon.

0 kommentit