pääkirjoitus / huhtikuu 21, 2015 - 16:24

Ennakoitu vaalitulos

Mikko Nesvitski

Suomen eduskuntavaalit eivät tuoneet yllätystä sikäli, että niiden tulokset olivat jokseenkin odotettuja. Ennusteet povasivat voittoa Keskustalle ja näin viime sunnuntaina kävikin. Entisen hallituksen sosiaali- ja talouspolitiikkaan tyytymättömät äänestäjät toivat Keskustalle 49 kansanedustajapaikkaa eduskunnan 200 paikasta.

Perussuomalaiset on nyt toiseksi suurin puolue 38 paikalla. Puolue on nousemassa tavallaan uudeksi työväen puolueeksi, sillä se näyttää kamppailevan äänestäjistä sosiaalidemokraattien kanssa. SDP on 34 paikallaan suurista puolueista suurin häviäjä: miinus kahdeksan paikkaa. Entinen valtapuolue Kokoomus putosi vaaleissa kolmanneksi ja sai 37 paikkaa.

 

Keskustan keulahahmolla Juha Sipilällä on nyt edessä täysi urakka. Hallitusneuvotteluissa on muodostettava hallitus, joka toteuttaa ohjelmaa julkisen talouden saamiseksi tasapainoon.

Suomalaiset vaaliasiantuntijat olettavat, että monenlaiset kokoonpanot ovat mahdollisia, mutta pitävät Perussuomalaisia keskustan todennäköisimpänä kumppanina. Perussuomalaisten suosikkikumppani on vuorostaan SDP.

Uuden hallitusohjelman tärkeimpiä uudistuksia ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen eli sote-uudistus ja eläkeuudistus. Sote-menot ovat maan suurimpia: neljäsosa tämän vuoden budjetista eli noin 13 miljardia euroa.

Koska säästöpäätökset ja niiden myötä huomattavat leikkaukset ovat kuitenkin tulossa, hallitus muodostuu nähtävästi sen mukaan, miten eri puolueet arvioivat leikkausten tarpeita ja aikatauluja. Mielenkiintoista on, että Suomen Ylen vaalikoneen mukaan vain neljäsosa valituista kansanedustajista näkee, ettei Suomella ”ole varaa miljardeja euroja joka vuosi nielevään nykymenoon sote-menoissa”.

 

Venäjän kannalta tarkasteltuna Suomen uusi parlamentti ja hallitus lienevät tavallaan Venäjän-myönteisempiä kuin Kokoomuksen luotsaamina. Ensinnäkin Nato-keskustelu ei käy yhtä kiivaasti kuin ennen. Kokoomus kannattaa Natoon liittymistä. Urho Kekkosen puolueena ja siten tietyn ulkopoliittisen linjan takaajana Keskusta suhtautuu siihen varovaisemmin. SDP:n mielestä nykyisessä jännitteisessä tilanteessa Nato-jäsenyys olisi virhe.

Toisaalta kortensa kekoon tuovat Perussuomalaiset, joka on tunnetusti EU-kriittinen puolue etenkin eurokriisin hoidossa. Se vastustaa esimerkiksi tukipaketteja talouskriisin kahleisiin joutuneille Kreikalle ja muille EU-maille.

Joka tapauksessa tulevan hallituksen selkeä turvallisuuspoliittinen viesti Venäjälle on se, että seuraavassa hallitusohjelmassa Nato-jäsenyyden hakemisen mahdollisuutta ei vielä suljeta pois.

0 kommentit