pääkirjoitus / joulukuu 24, 2019 - 17:10

Etusijalle kielten visualisointi

Mikko Nesvitski

Pian päättyvä vuosi on kansalliskielten saralla saanut paljon hyvää aikaan. Erityisesti mieleen on se, että suomen kielen näkyvyys on korostunut. Keskusteluklubi aloitti Sortavalassa, Kielikeittiö-hanke löysi yleisönsä, marraskuinen suomen kielen viikko niitti mainetta ja kunniaa, viime viikolla esiteltiin Petroskoissa uusi, itseopiskeluun tarkoitettu suomen oppikirja. Lähipäivinä saamme painosta Kamilla-kirjan, johon on koottu Karjalan Sanomien lastensivujen aineistoa lasten käyttöön. Kieli on suosiossa, mistä esimerkkinä on eräs Petroskoin koulu, jossa alettiin syksyllä opettaa suomea ensiluokkalaisille vanhempien pyynnöstä.

 

Tämä ei vielä riitä. Suomen kielen status kouluissa opittavana vieraana kielenä on yhä vailla hyväksyntää, minkä takia yläluokkalaiset lukevat mieluummin englantia suorittaakseen vieraan kielen ylioppilaskokeen. Tuoreita oppikirjoja keski- ja yläluokille yhä puuttuu, vaikka suurin osa niistä on valmis.

Kysyntä suomen oppimiselle on suurempi kuin tarjonta. Tilanteen korjaamisesta on tarkoitus keskustella ensi vuonna Karjalan karjalaisten, vepsäläisten ja suomalaisten edustajien istunnossa. Haaste on vaativa: olisiko mahdollista palauttaa suomen opetus edes osaan niistä kouluista, joissa se oli viime vuosina lakkautettu?

 

Sentään sähköisessä maailmassa suomen, karjalan ja vepsän läsnäolo kohenee huomattavasti ensi vuonna, kun saamme avatuksi yhteisvoimin räätälöidyn monikielisen Oma Media -portaalin.

Kielten visualisoinnissa on kuitenkin vielä parantamisen varaa. Karjalaisten, vepsäläisten ja suomalaisten edustajien istunnossa viime viikolla puhuttiin kielten käytöstä nimi- ja katukylteissä. Karjalan päämies korosti aiheellisesti, että Petroskoi tarvitsee kaksikielisiä kylttejä yhtä paljon kuin tasavallan kansalliset piirit, varsinkin kun ensi vuonna elämme Karjalan tasavallan satavuotisjuhlavuotta.

Piireissä tilanne on selkeämpi: Prääsän ja Aunuksen piireissä käytetään livviä, Kalevalan piirissä vienaa ja Äänisenrannan piirissä vepsää. Petroskoissa valinta ja päätös ovat mutkan takana. Mitä kieltä käyttäisi: suomea, vepsää, karjalaa? Jos jälkimmäistä, niin mitä karjalaa nimittäin? Livviä, vienaa, lyydiä?

Itse kannatan tietysti suomea, mutta lopulta ei minusta ole niinkään tärkeää, mikä kieli olisi kulloinkin kyseessä, kunhan vaan niitä kaksikielisiä kylttejä olisi. Se ei olisi paluuta menneeseen, vaan historiamme ja perinteiden vaalimista ja kieltemme säilyttämistä. Se olisi sataprosenttinen valtti, joka tekisi Petroskoista ja tasavallasta entistä houkuttelevamman myös turisteille ja korostaisi itämerensuomalaisten kansojen ja niiden kielten läsnäoloa.

0 kommentit