lukijalta / toukokuu 25, 2017 - 10:15 / päivitetty toukokuu 25, 2017 - 16:01

Heidän ihanteensa murskattiin

Antti Kuisma

97-vuotiaan Vieno Zlobinan muistelmat elämästä amerikansuomalaisten yhteisössä Neuvosto-Karjalassa julkistettiin Suomen Kansallisarkistossa.97-vuotiaan Vieno Zlobinan muistelmat elämästä amerikansuomalaisten yhteisössä Neuvosto-Karjalassa julkistettiin Suomen Kansallisarkistossa. Petroskoissa komean kielitieteilijän uran tehnyt Vieno Zlobina on tehnyt kirjan eteen työtä viidentoista vuoden ajan. Hän on kirjoittanut ylös tarkat muistonsa asioista ja täydentänyt niitä tutkimalla asioita eri lähteistä. Vieno halusi jakaa historiallisista tapahtumista omakohtaisen kuvauksen ja siten myös kunnioittaa vanhempiensa muistoa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vieno Zlobinan elämään on mahtunut monenlaista vaihetta. Viipurin maalaiskunnasta Kanadaan muuttaneiden vanhempiensa mukana Vienon tie vei Cobaltin kaivoskaupungista Neuvosto-Karjalaan jo 1920-luvun puolivälissä. Vieno eli mukana suomalaisen Neuvosto-Karjalan kukoistuksen ajan ja näki myös sen ajanjakson väkivaltaisen lopun.

Petroskoissa komean kielitieteilijän ja yliopisto-opettajan uran tehnyt Vieno Zlobina loikkasi Neuvostoliiton viimeisinä vuosina Kanadaan, josta tuli 2014 paluumuuttajana Viroon, missä viettää nyt eläkepäiviään. Vieno Zlobinalta on nyt ilmestynyt hänen elämänsä vaiheista kertova kirja, jossa on pitkä siivu myös suomalaista historiaa.

Vieno Zlobinan vanhemmat Emma ja Elis Ahokas olivat maineikkaan suomalaisen ihanneyhteisön, Säde-kommuunan, perustajajäseniä. Suomalaisten Kanadan Cobaltissa 1922 perustama osuuskunta hankki 1925 viljelysmaata Neuvosto-Karjalasta, Aunuksen kaupungin lähettyviltä ja rakensi sinne reilun kymmenen vuoden aikana menestyvän maanviljelysyhteisön. Säteestä muodostui mallitila, niin Neuvosto-Karjalan kuin koko Neuvostoliitonkin mittapuussa.

Kirjassaan Vieno Zlobina muistelee Säde-kommuunan ihmisiä ja kommuunan eri vaiheita. Tarinassa nousee vahvasti esille uutterien ihmisten eteenpäin pyrkivä asenne. Työtä ei pelätty ja työ tuotti tuloksia.

Säteen tarina päättyi 1930-luvun lopun vainoihin ja joukkoteloituksiin. Vieno Zlobinan kirja on ensimmäinen, missä käydään läpi Säteen viimeiset vaiheet. Säteen miesten teloituksista on ollut suomeksikin julkaistuissa kirjoissa kertomuksia, mutta kommuunan rakennuskannan kohtalo on jäänyt pimentoon. Neuvostoliittolaisissa julkaisuissa puolestaan on kerrottu sodan vieneen niin miehet kuin rakennuksetkin. Vieno Zlobina tuo kirjassaan esille tarvittavaa tarkennusta vaikkapa tutkijoiden tarpeisiin.

 

Vaikka Säde-kommuunan vaiheilla on kirjassa iso osa, löytyy Vieno Zlobinan pitkän elämän varrelta paljon muutakin muisteltavaa. Mielenkiintoinen on mm. tarina sodanaikaisesta evakkoajasta Kazakstanissa. Vieno oli tavannut evakkomatkallaan jo Säteen aikaisen tuttavansa, Santeri Nuortevan lesken. Tällä oli tiettyjä elintarvike-etuisuuksia, joista Vienokin pääsi nauttimaan. Etuisuudet kuitenkin päättyivät kun Nuortevien tytär, jatkosodan aikana kuuluisuutta saanut vakoilija Kerttu Nuorteva, vangittiin Suomessa.

Kirjassa Vieno Zlobina myös taustoittaa olosuhteita ja päämääriä koko Neuvosto-Karjalassa. Edvard Gyllingin johtamassa neuvostotasavallassa oli sama eteenpäin pyrkimisen henki kuin Säde-kommuunassa. Toisissa olosuhteissa menestys olisi varmasti jatkunut ja tuloksia tullut vielä enemmän. Uuttera työ jäi kuitenkin puolitiehen ja siitä oli Stalinin vainoissa raatajille Gyllingiä myöten palkkiona niskalaukaus.

Vieno Zlobina kirjoitti alkuperäisen käsikirjoituksen vuosituhannen alussa Kanadassa englanniksi kanadalaisille, ja kirja ilmestyy nyt sekä alkuperäisenä englanninkielisenä versiona että suomenkielisenä, eräiltä pieniltä osiltaan karsittuna ”kansanpainoksena”. Vieno Zlobinan kirja lienee aikalaisen muistelmakirjana lajissaan yksi viimeisistä, ehkä jopa viimeinen. Neuvosto-Karjalan suomalaista kukoistuskautta omakohtaisesti eläneitä ei enää ole kovinkaan monta elossa ja jos muistelmia noilta ajoilta vielä julkaistaan, ne julkaistaan postuumisti.

Kirjan julkistaminen tapahtui Kansallisarkistossa huhtikuussa 2017. Tilaisuuden juonsi juohevaan tapaansa FT ja kirjailija Lasse Lehtinen, joka myös taitavasti hoiteli Viron Otepäässä sairaudesta toipumassa olleen 97-vuotiaan Vieno Zlobinan suomeksi tapahtuneen videohaastattelun.

 

Julkistamistilaisuudessa kävi selväksi, että ilman aiheesta ja Vieno Zlobinan vaiheista kiinnostuneita tahoja ei muistelmien julkaiseminen kirjana olisi toteutunut. Tässä yhteydessä on ennen muuta mainittava Suuntana 100 ry ja sen toiminnanjohtaja Terttu Häkkilä kääntäjätiimeineen, Suomen Siirtolaisuusinstituutti ja sen johtaja Tuomas Martikainen sekä Säde-kommuunan ja Neuvosto-Karjalan suomalaiseen historiaan perehtynyt Ossi Kamppinen.

Puheenvuorossaan Terttu Häkkilä kertoi tutustumisestaan Vieno Zlobinaan, muistelmien julkistamishankkeen synnystä ja sen toteuttamisesta. Ossi Kamppinen puolestaan kuvasi kattavasti sanoin ja kuvin Säde-kommuunan synnyn, nousun ja tuhon korostaen Vieno Zlobinan antamaa korvaamattoman arvokasta apua todennettaessa tietoja Säde-kommuunasta ja siellä eläneistä ihmisistä.

Tilaisuuteen osallistuneisiin lukeutui kuuntelijana myös kirjailija Antti Tuuri, jonka Ikitie-romaanin tapahtumat sijoittuvat merkittävältä osin Neuvosto-Karjalan suomalaiskolhooseihin, myös Säteeseen. Ikitie-romaaniin pohjautuva samanniminen elokuva tulee teattereihin tulevana syksynä.

Vieno Zlobinasta tehty videohaastattelu on katsottavissa YouTubessa ja hänestä kertova Suuntana 100 Onnistumistarina verkossa sivulla www.suuntana100.fi.

Nyt julkaistuja teoksia on saatavissa Siirtolaisuusinstituutin verkkokaupasta www.siirtolaisuusinstituutti.fi.

 

Kirjoittaja on suomalainen kotiseutuaktiivi ja historian harrastaja.

0 kommentit