pääkirjoitus / tammikuu 30, 2018 - 16:06

Historiaa tehtiin jälleen

Mikko Nesvitski

Viime viikolla Suomi ja Karjala tekivät molemmat historiaa, toki kukin omaansa. Suomessa istuva presidentti Sauli Niinistö valittiin toiselle kaudelle murskavoitolla, lähes 63 ääniprosentilla. Historiaa tehtiin sikäli, että suomalaisen median mukaan maa sai presidentin ensimmäistä kertaa heti ensimmäisellä äänestyskierroksella. Nimittäin tähän saakka on nykymuotoisissa presidentinvaaleissa jouduttu aina turvautumaan toiseen kierrokseen. Edellisissä, vuoden 2012 vaaleissa Niinistö keräsi ensimmäisellä kierroksella vain kolmanneksen äänistä. Toisessa kierroksessa hän päihitti vihreiden ehdokkaan Pekka Haaviston. Haavisto jäi myös tämän vuoden vaaleissa toiseksi hieman yli 12 prosentin kannatuksella, eli Niinistö dominoi yksiselitteisesti.

Suomen media arvioi koko vaalien äänestysinnon olleen laimeampaa kuin viime presidentinvaaleissa. Kuitenkin äänestysprosentti nousi lähes 70:een. Tätä taustaa vasten vain toivoisin, että meillä maaliskuisissa presidentinvaaleissa olisi äänestysvilkkaus korkeinta mahdollista luokkaa.

 

Karjalan tasavalta teki puolestaan historiaa raivaamalla entistä leveämmän uran yhteistyölle Kiinan kanssa. Monilukuinen valtuuskunta kävi viime viikolla ensi kertaa itäaasialaisessa kansantasavallassa tapaamalla tulevia potentiaalisia kumppaneita. Kumppanuutta haeskellaan erittäin laajalta skaalalta: mahdolliselle yhteistyölistalle kuuluu hankeideoita taloudesta aina kulttuuriin.

Toivoa sopii, että aikeista päästään toimiin jo pian. Ainakin ensi syksynä on jo tarkoitus allekirjoittaa sopimus tuulivoimalan rakentamisesta. Voimalan lisäksi yhteistyötä kehitettäisiin kivenlouhinnassa, elintarvikekaupassa, selluloosan tuotannossa, matkailussa ja jopa näyttelijänvaihdossa.

 

Kiinalaisten investoinnit ja matkailijamäärät ovat nykyisin nouseva trendi maailmalla. Suomessa esitetään mielihyvin kiinalaisille matkailuyrityksille paikallisia matkailumahdollisuuksia ja niin tehdään myös Karjalan tasavallassa. Eipä suotta. Kiinalaisista on yhä näkyvämmin tulossa tilastojen kärkeen kiipeävä matkailijaryhmä.

Kiinassa karjalaiset ehdottivat muun muassa venäjän kielen laitoksen avaamista Fuzhoun yliopistoon. Mikäli yhteistyö lähtee käyntiin nyt Kiinassa sovitulla tavalla, niin varmasti kiinan kielen laitoksen, tai vähintään kurssien, perustaminen Petroskoin yliopistoon tulee aikanaan tarpeeseen. Toki globalisaation haasteissa olisi tärkeä turvata se, että naapurit tarvitsisivat myös toistensa kieliä, kokemuksia ja osaamisia.

0 kommentit