pääkirjoitus / joulukuu 17, 2019 - 17:12

Ilman kielitaitoa ei matkailun kehitystä

Mikko Nesvitski

Talvella turistit käyvät Karjalassa vain uudenvuoden jälkeisellä lomaviikolla, totesi matkailuhallinnon johtaja matkailufoorumissa Petroskoissa viime viikolla. Vaikka viime vuosien tilastot osoittavat varmaa kasvua, sitä on siivittänyt lähinnä kotimainen matkailu tammikuun alussa. Matkailuhallinto toivookin sesonkien tasaamista eli matkailijavirtojen lisäämistä muunakin talviaikana ja erityisesti ulkomaalaisten yöpymisten kasvua.

Matkailun kehittämiseen on viime vuosina satsattu ahkerasti. Autoteitä on korjattu, hotelleja ja vierastaloja avattu ja uusia joukkoliikennevuoroja aikataulutettu. Suora juna Pietarista Sortavalaan on löytänyt asiakkaansa, samoin kuin lentovuorot Moskovasta Petroskoihin. Joulukuussa aloitti toinen suora juna Moskovasta Petroskoihin. Koska se kulkee Sortavalan kautta, se tuo entistä enemmän turisteja etenkin Laatokan Karjalaan. Uudenvuoden jälkeisellä viikolla Venäjän rautatiet kuljettaa jopa suorat vaunut Moskovasta Ruskealan vuoripuistoon.

 

Tavallaan viestikapula on nyt meillä. Osaammeko hyödyntää yhä parantuvia liikenneyhteyksiä tarjoamalla mahdollisille turisteille jotakin muuta kuin niin sanotun Talviukon audienssia ja koiravaljakkoajelua? Talvella matkailija ei tavallisimmin lähde kulttuurin tai historian, vaan aktiviteettien perään.

Matkailuhallinnolla on muutama varteenotettava idea. Yksi niistä on avata pyöräilyreittejä Sortavalan, Pitkärannan ja Karhumäen piireihin. Sortavalan noin 60 kilometrin reitti kulkee luonnonkauniiden maisemien läpi Ruskealan puistoon ja Kirkkolahden eläintarhaan ja sen kupeella on vuokraamoja ja kahviloita. Erittäin hieno hanke, joka vastaa sopivasti nykyajan kysyntää. Ehkä reitit olisivat aluksi liian lyhyitä, mutta on hyvä aloittaa pienestä ja edetä pienin, mutta varmoin askelin tulevaisuuteen.

 

Sen ymmärtää, että aktiviteettien ja elämysten lisäksi matkailija tarvitsee tasokasta asiakaspalvelua ja ulkomainen turisti ensi kädessä opaspalvelua. Tärkeämpää olisi ymmärtää, että vaikka Aasian maiden turistit ovatkin viime vuosina nousseet matkailutilastojen kärkeen, meillä, Suomen naapurissa, juuri suomen kielen taidon pitää tulla kyseeseen.

Matkailufoorumi toikin kärjistetysti esiin sen, että viime aikoina on ollut vaikea löytää kieltä sujuvasti puhuvia asiantuntijoita. Tätä taustaa vasten korostuu selvästi ajatus siitä, että suomen kielen opetusta on lisättävä niin kouluissa kuin varsinkin korkeakoulutasolla ja kielitaitoa on turvattava kaikin mahdollisin keinoin. Myös matkailun kehittämiseksi.

0 kommentit