pääkirjoitus / toukokuu 10, 2016 - 17:16 / päivitetty toukokuu 23, 2016 - 14:59

Inhimillinen tapa muistaa

Mikko Nesvitski

Tuhannet eri-ikäiset petroskoilaiset liittyivät Voitonpäivänä 9. toukokuuta Kuolematon rykmentti -tempaukseen. He kantoivat marssissa Suuressa isänmaallisessa sodassa kaatuneiden ja kuolleiden sukulaistensa kuvia.

Idea syntyi alun perin Tjumenissa 2007, mutta laajan kansanliikkeen muodon se sai vuonna 2012 Tomskissa, josta sikäläisen television välityksellä se levisi eri puolille Venäjää. Ajatuksena oli, että Voitonpäivän paraatissa olisi parempi kantaa oman suvun veteraanien kuvia kuin iskulauseita.

Viime vuonna tapahtuma veti kaduille yli kymmenen miljoonaa ihmistä. Kuolemattoman rykmentin järjestäjät arvioivat maanantaina mediassa, että tänä vuonna marssiin osallistui 12 miljoonaa ihmistä yli 1 000 kaupungissa Venäjällä. Kuolemattomat rykmentit marssivat myös muissa maissa.

 

Sukulaisten kuvien kantaminen on yhdistänyt tavallisia ihmisiä paljon enemmän kuin perinteiset sotilasparaatit. Siihen on yksinkertainen syy.

Yli kaksikymmentä miljoonaa neuvostoliittolaista kaatui rintamalla tai kuoli siviilissä. Sota kosketti kirjaimellisesti jokaista perhettä, ja siksi Voitonpäivästä on muodostunut niin tärkeä juhla entisen Neuvostoliiton eri kolkissa ja varsinkin Venäjällä.

Tärkeä osa juhlallisuuksia on toisen maailmansodan veteraanien muistaminen. Yleinen kuva 9. toukokuuta on, että lapset ja nuoret jakavat kukkia kaduilla tapaamilleen sotaveteraaneille.

 

Kuolemattomasta rykmentistä on nyt tullut uudenlainen ja raikas perinne. Monet kokevat sen erittäin läheiseksi, koska se on mahdollisimman inhimillinen tapa muistaa ja muistella. Kun kyselee ihmisiltä marssiin osallistumisen syitä, niin poikkeuksetta vastaus on, että se on sisäinen tarve. Kukaan ei pakota ihmisiä muistomarssiin eikä sanele ylhäältä sen raameja, vaan se lähtee ihmisen sisäisestä tarpeesta muistaa oman sukunsa ja kotimaansa historiaa ja välittää se muisto tuleville sukupolville. Aidosti ja vilpittömästi.

Maan viranomaiset ovat viime vuosina antaneet kiitettävästi Kuolematon rykmentti -tempaukselle kaiken tukensa. Tässä piileekin itse asiassa pieni uhka kansalaisliikkeelle. Jos tapahtuma yritetään ”byrokratisoida”, se kadottaa vilpittömän ja inhimillisen luonteen: ylhäältä ohjatusti järjestetyistä mielenosoituksista venäläiset eivät oikein pidä.

0 kommentit