mielipide / huhtikuu 12, 2017 - 11:17 / päivitetty huhtikuu 25, 2017 - 12:45

Kaksoiskansalaisten määrä voi kasvaa

Roman Gokkoev

Viime aikoina kyseinen kohderyhmä on ollut paljon otsikoissa Suomessa. En voi sanoa, että se olisi minun lempiaihe, mutta keskustelua siitä, ovatko Suomeen muuttaneet ja Suomessa syntyneet venäläiset riski vai mahdollisuus, on ollut vaikea olla huomaamatta. Ja siihen reagoimattakin.

Kaksoiskansalaisuus Suomessa on tullut mahdolliseksi vuonna 2003. Vuoden 2016 lopussa kaksoiskansalaisten määrä on noussut jo 105 tuhanteen, joista suurimpana ryhmänä ovat Venäjän kansalaiset (27,5 tuhatta). Ennen vuonna 2003 voimaan astunutta lakimuutosta Suomen kansalaisuutta hakeneet ja sen saaneet olivat joutuneet luopumaan lähtömaan kansalaisuudesta. Näin osa Suomessa asuvista venäläisistä ovat voineet matkustaa entiseen kotimaahansa vain viisumilla. Nyt heille olisi tarjoutumassa tilaisuus palauttaa Venäjän kansalaisuus Suomen kansalaisuutta menettämättä.

Venäjän Duuman kansallisuusasioiden valiokunta on ottanut käsittelyyn kansanedustaja Konstantin Zatulinin esittämän lakiluonnoksen ”venäjän kielen kantajien” kansalaiseksi ottamisesta helpotetulla kaavalla, mikäli kansalaisuuden hakijat ovat syntyneet Neuvostoliitossa tai heidän vanhempansa tai isovanhempansa ovat syntyneet Venäjällä.

 

Lakialoitteen taustalla on kolme vuotta sitten alkanut Krimin asukkaiden kansalaistaminen. Näiden ihmisten kohdalla esteenä on ollut toisen maan, esimerkiksi Ukrainan, kansalaisuus. Venäjän kansalaisuuden saaminen on nykyisen lainsäädännön perusteella edellyttänyt luopumista toisen maan kansalaisuudesta, mikä vuorostaan ei ehkä ollut itsestäänselvyys joissakin maissa. Ukrainan lisäksi esimerkiksi Uzbekistanin kansalaisilla on ollut vaikeuksia vaihtaa kansalaisuutta Krimillä.

Mediatietojen perusteella lakialoitteen alun perin on tehnyt maan presidentti. Nyt tätä lakimuutosta on lähdetty uudelleen ajamaan höllentämällä ehtoja kaksoiskansalaisuuden mahdollistamisen näkökulmasta, mikä ei välttämättä ole kaikkien kansanedustajien mieleen. Tätä kirjoittaessa ei tiedetä vielä yhtään, mihin sanamuotoon lopulta tämä viimeisin lakiesitys ”lukitaan” Duumassa. Yleensä presidentin tahtoa on kunnioitettu ja hänen kehotuksensa on viety loogiseen loppuun asti.

Uusi lakiluonnos avaisi Venäjän portit ennen kaikkea isoille joukoille IVY-maiden, esimerkiksi Kirgisian, Uzbekistanin ja Tadzhikistanin kansalaisia, joista osa on voinut oleskella Venäjällä jo pitkiä aikoja ilman kansalaisuutta. Vuonna 2015 sisäministeriön tilastojen mukaan Venäjän kansalaisuuden saivat noin 210 tuhatta henkilöä ja viime vuonna noin 265 tuhatta, eli 21% enemmän. Toisin sanoen halukkaita saada Venäjän passi on riittänyt tiukoista vaatimuksista huolimatta. Uusien kansalaisten luku voi kasvaa moninkertaisesti, mikäli uusi lakiesitys hyväksytään.

 

Kansalaisten määrän kasvattaminen on ymmärrettävä tavoite demografisten ongelmien valossa. Syntyvyys on pysynyt Venäjällä yhtä alhaisella tasolla kuin Euroopassakin – 1000 asukasta kohti venäläiset naiset synnyttävät keskimäärin 13 lasta. On arvioitu, että vuosina 2025-2030 synnytysiässä olevien naisten määrä romahtaa entisestään 1990-luvun alhaisen syntyvyyden seurauksena. Lisäksi nopeasti ikääntyvä maa tarvitsee kipeästi uusia työkäsiä elintoimintojen ylläpitämistä varten maantieteellisesti merkittävällä alueellaan. On arvioitu, että Venäjän kokoisen maan väkiluvun olisi hyvä olla kaksinkertainen nykyiseen väkilukuun verrattuna, eli noin 300 miljoonaa henkeä. Maantieteellisesti ja ilmastollisesti houkuttelevimmat alueet, mihin uusia asukkaita voisi sijoittua, ovat taloudellisesti kehittyneet suuret aluekeskukset Keski-Venäjällä ja ehkä jotkut merelliset rannikkokohteet Etelä-Venäjällä. Pohjois-Venäjälle ei olisi näköpiirissä suurta maahanmuuttotulvaa.

On selvä, ettei suurta venäjänkielisten massamuuttoa Venäjälle tapahdu sellaisista maista, missä elintaso on sama tai korkeampi, kuin Venäjällä (esimerkiksi, Baltian maista), mutta mahdollisuus kaksoiskansalaisuuteen voi houkutella niitä, jotka syystä tai toisesta matkustavat usein rajan yli.

Lakiluonnoksessa on Neuvostoliiton ohella myös maininta Venäjän Imperiumin alueella syntyneiden kansalaisten jälkeläisistä, jotka voisivat saada lain astuttua voimaan nyky-Venäjän kansalaisuuden omaa kansalaisuutta menettämättä, mikäli he ovat säilyttäneet venäjän kielen taidon ja pystyvät todistamaan sen. Tällöin Venäjä de facto tunnustaisi kaksoiskansalaisuuden muun muassa Suomen kanssa.

 

Kirjoittaja on Pohjois-Pohjanmaan liiton vs. kansainvälisten asioiden päällikkö.

0 kommentit