mielipide / maaliskuu 3, 2015 - 14:20 / päivitetty maaliskuu 3, 2015 - 13:22

Kalevala-eepos maailman kulttuuriperintölistalle

Aleksei Tsykarev

Helmikuun lopussa Lapin yliopistoon Rovaniemelle kokoontui iso määrä alkuperäiskansojen asioiden asiantuntijoita kaikkialta maailmasta keskustelemaan alkuperäiskansojen oikeuksista kulttuuriperintöön.

Alustajat väittivät, että kansainväliset sopimukset eivät heijasta riittävässä määrin kantaväen oikeutta osallistua oman kulttuuriperinnön määräämiseen ja hallinnointiin, alkuperäiskansojen kielet ei ole taattu kuolemalta. Kulttuurialan kaupallistaminen uhkaa sakraalimuistomerkkejä, eikä alkuperäiskansojen omia kulttuurialan managereita ole koulutettu tarpeeksi. Omaa kielteistä rooliaan pelaa maailmanlaajuinen ilmastonmuutos, joka on saanut monia alkuperäiskansojen ryhmiä ilmastopakolaisiksi ja haitannut monta vuosisataa harrastettuja elinkeinoja.

Eksperttien mielestä vuonna 2007 YK:n Yleiskokouksen hyväksymä Alkuperäiskansojen oikeuksien julistus on vielä aika tuore asiakirja, jolle on annettava aika kypsyä. Rovaniemellä vieraillut YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien erityisraportoija Victoria Tauli-Corpuz väittää, että julistus määrittelee minimistandardit alkuperäiskansojen oikeuksille, ja maiden hallituksia täytyy kehottaa huomioimaan julistus lainsäädännössään.

 

On tärkeää varmistaa, että yritykset, valtiot, YK ja alkuperäiskansat kehittäisivät yhteistyötä terveen vuoropuhelun hengessä. Venäjä on iso maa, josta riittää sekä hyviä, että huonojakin käytänteitä alkuperäiskansojen yhteisöjen ja yritysten suhteissa. Äskettäin Maailman äidinkielten päivän aattona energiamarkkinoiden jättiläinen Sahalin Energy ja YK:n edustusto julkistivat Moskovassa tärkeiden ihmisoikeusasiakirjojen käännökset Sahalinin alkuperäiskansojen kielille. Yritys on myös laatinut suuren sosiaaliohjelman, joka tukee paikallisia alkuperäiskansoja.

Puheenvuorossani korostin sitä, että alkuperäiskansoja pitää auttaa hakemaan turvaa omalle kulttuuriperinnölle, sekä aineelliselle että henkisellekin. On tärkeää, että alkuväen perintöä ja perinteisiä tietoja ei pidettäisi pelkkänä matkailun kehityksen tekijänä. Kansainvälisen yhteisön tulee suojella oikeasti uhanalaisia kulttuureja.

 

Ehdotin konkreettisen hankkeen, jonka myötä Suomi ja Venäjä voisivat valmistaa hakemuksen UNESCO:lle ja pyytää kansainvälistä järjestöä liittämään Kalevala-eepoksen ei-aineellisen kulttuuriperinnön listalle. Tämä lisää tunnettuutta eepokselle ja turvaa vielä elävälle kalevalaiselle traditiolle. Jakuuttien kansallinen eepos Olonho on jo kymmenen vuotta nauttinut UNESCO:n listoilla olemisen etuuksia.

Kalevala-brändin tuotteistamisella on vielä kasvukapasiteettia, vaikka iso työ on jo takana. Karjalan 100-vuotisjuhlien merkeissä kalevalaisen tradition esille ottamista voi hyödyntää monella eri tavalla. Sekä suulliseen perintöön että siihen liittyvään karjalan kieleen on panostettava. Kalevalan äskettäinen vienankarjalaistaminen on puhaltanut tuoretta elinvoimaa karjalaiseen kulttuuriin.

 

Kirjoittaja on YK:n Alkuperäiskansojen oikeuksien asiantuntijamekanismin varapuheenjohtaja.

0 kommentit