mielipide / heinäkuu 19, 2011 - 11:51

Kansallinen tasa-arvo ja itsemäärääminen

Kansojen itsemääräämisoikeus on kirjoitettu perustuslain johdantoon ja pykälään 5. Samassa pykälässä on mainittu maan valtiollisesta rakenteesta. Venäjä koostuu siis tasavalloista, aluepiireistä, alueista, liittovaltaisen statuksen kaupungeista, autonomisesta alueesta ja autonomisista piirikunnista.

Viime aikoina olemme törmänneet tosiasioihin ja ilmiöihin, jotka ovat selvässä ristiriidassa Venäjän perustuslain kanssa. Nimittäin maan kanta-asukkaiden oikeuksia rikotaan.

Venäjällä asuu yli 150 omaperäistä kansaa, joista kaikkein rikkaimpia ovat suomalais-ugrilaiset kansat. Juuri sen takia, että suomalais-ugrilaisten asuttamilla alueilla hankitaan eniten öljyä ja kaasua. Öljy ja kaasu ovat nyky-Venäjän valtion kassan tärkein tulolähde.

Miten Venäjän suomalais-ugrilaiset kansat hyötyvät siitä? Eivät suinkaan.

Venäjän perustuslain pykälässä 9. on kirjoitettu, että” maata ja muita luonnonvaroja käytetään, suojellaan ja pidetään kyseisellä alueella asuvien kansojen elämän perustana ja elinkeinona”.

Hantit, mansit ja nenetsit ovat asuttaneet omia maitaan tuhansia vuosia. Venäläiset ja venäjänkieliset muuttivat niille alueille myöhemmin.

Täten on syytä esittää heille vaatimus rahakorvauksista luonnonvarojen armottomasta käytöstä.

 

Mainittakoon, että Venezuela on nostanut kanteen kansainvälistä Shell-energiayhtiötä vastaan. Siitä vaaditaan yhdeksän miljardia dollaria korvausta kanta-asukkaiden eli intiaanien hyväksi.

Eivätkö hantit, mansit, nenetsit ja Venäjän muut kansat ansaitse samoja korvauksia kuin Etelä-Amerikan intiaanit?

Muuten kansojen itsemääräämisoikeus on kansainvälisen oikeuden normi. Kenelläkään ei ole oikeutta sivuuttaa sitä. Kuitenkin tälläkin alalla on sattunut useita rikkomuksia.

Heinäkuussa 1923 Yleisvenäläinen toimeenpaneva keskuskomitea ja VSFNT: n kansankomissaarien neuvosto hyväksyivät asetuksen Karjalan työkommuunin muuttamisesta Karjalan autonomiseksi neuvostotasavallaksi. Siitä lähtien on alkanut toteutua karjalaisten itsemääräämisoikeus, joka on kirjoitettu maan perustuslaissa.

Valitettavasti nykyisin monet ovat unohtaneet sen tai eivät ole tietoisia siitä. Tietämättömyys on johtanut jopa siihen, että tasavallan päämiestä on ruvettu kutsumaan kuvernööriksi.

Toiset ovat heittäytyneet tietämättömiksi ja toiset ovat unohtaneet, että kuvernöörejä oli Venäjän keisarikunnan aikoina, jolloin maan väestöä jaettiin isovenäläisiin ja ei-venäläisiin.

 

Onhan päivänselvää, että keisarikunnan hajottua yksikään kansa ei ole suostunut elämään kuvernöörien vallan alla. Minkä takia meille kositaan uudelleen kuvernööriä?

Muuten Venäjän entisen keisarikunnan monet kansat ovat eronneet siitä, Suomi ja suomalaiset ja länsikarjalaiset mukaan lukien. Itäkarjalaiset olisivat erkautuneet Venäjästä, jos eivät olisi saaneet poliittisia takeita eli itsemääräämisoikeutta.

Vielä vertaamiseksi. Nykyisin monet korostavat sitä, että Karjalassa on muka aina asunut venäläisiä. Se pitää paikkansa. On kuitenkin eri juttu, missä nimenomaan ja kuinka paljon.

Monet eivät tiedä, että viime vuosisadan alussa ennen vuoden 1917 vallankumousta karjalaiset olivat ehdottomana enemmistönä Arkangelin ja Aunuksen läänien karjalaisten asuttamilla seuduilla.

Virallisen vuoden 1905 väestönlaskennan mukaan 30 kunnista 26:ssa karjalaisia oli sata prosenttia asukasluvusta. Venäläisessä Petroskoissa vähän yli 15 000 asukkaasta karjalaisia ja vepsäläisiä oli 43 prosenttia.

Jokainen voi verrata kuinka pitkälle on kehittynyt Karjalan venäläistyminen.

Kanta-asukkaita eli karjalaisia ei nykyisin näy missään. Mikä tahansa venäläistäminen, väkivallaton mukaan lukien, on laitonta. Se on selvässä ristiriidassa Venäjän perustuslain kanssa.

0 kommentit