pääkirjoitus / huhtikuu 17, 2018 - 16:54

Karjalaisten omatunto

Mikko Nesvitski

Jaakko Rugojev. Nimi, joka tarkoittaa karjalaisille itselleen ja karjalaisten asioilla oleville muiden kansallisuuksien edustajille yhä paljon, vaikka hänen kuolemastaan tulee kesäkuussa kuluneeksi 25 vuotta. Eläessään Karjalan kansankirjailijaa Jaakko Rugojevia kutsuttiin Karjalan omaksitunnoksi. Kuoleman jälkeen hänestä tuli legenda. Omanatuntona häntä pidettiin siksi, että hän ajoi ja puolusti uupumattomasti Karjalan ja karjalaisten sekä tasavallan muiden itämerensuomalaisten kansojen intressejä.

 

Rugojev toimi muutamaan otteeseen Karjalan kirjailijaliiton puheenjohtajana. Hänen kirjansa, runokokoelmat ja romaanit, ovat kuuluneet Karjalan kirjallisuuden aarreaittaan. Hänen vakuuttavampi jäämistönsä oli siinä, että hän oli oikea kansallinen herättäjä. Kirjailijana hän jos kukaan toimi merkittävästi myös yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja kansallisten kielten ja kulttuurien säilyttämisen saralla.

Rugojevin aloitteesta palautettiin 1960-lvun alussa Petroskoin valtionyliopistoon suomen kielen oppituoli. Hän perusti suomenkielisen lastenlehti Kipinän, joka alkoi pian julkaista aineistoa myös karjalaksi ja vepsäksi. Ennen vihreän liikkeen syntymistä hän nosti esille ympäristöongelmat Karjalassa. Hän edisti vähemmistökielisten lastentarhojen perustamista kauan ennen kuin kielipesä-menetelmästä alettiin Karjalassa puhua.

Etenkin Karjalan luonnon ja kielten puolesta Rugojev puhui kiihkeästi niin kirjoissaan kuin korkeilta korokkeilta. Karjalaisena hän kirjoitti suomen kielellä, mutta hänen kirjansa oli käännetty monille muille kielille, ja häntä luettiin melkein jokaisessa kodissa.

 

Jos Jaakko Rugojev eläisi nyt, varmasti moni asia Karjalassa olisi toisin, vähintään kansalliskielten saralla. Hän olisi iloinen nähdessään sen valtavan työn, jota on 1990-luvun alusta tehty karjalan kirjakielen luomiseksi ja kielen kehittämiseksi. Mutta hän olisi yhtä paljon pahastunut siitä kaikesta, mitä ei näinä vuosina ole onnistuttu tekemään syystä tai toisesta. Ja ensimmäiseksi hän kävisi ajamaan virallista statusta karjalan kielelle, mitä oletettavimmin.

Kun näinä päivinä juhlitaan eri puolilla tasavaltaa laajoin menoin Rugojevin syntymän satavuotispäivää, ymmärtää kärjistetysti, kuinka me nyt tarvitsemme sellaisia kansallisten intressien puolustajia.

0 kommentit