blogit / maaliskuu 27, 2017 - 14:14 / päivitetty toukokuu 23, 2017 - 16:37

Karjalan kieli A:sta Ö:hön. Karjalaiset kansanrunot ja Kalevala

Tatjana Berdaševa

Kalevala-eepos on aina ollut tärkeänä kirjana Karjalan tasavallassa. Helmikuun lopussa vietetään perinteisesti Kalevalan päivää. Kalevalaa pidetään pohjoisen seudun mahtavana runoelmana ja kansan tietosanakirjana. Sen merkitys on todella suuri. Ylistäen kaunokirjallista Kalevala-eeposta useat unohtavat kuitenkin yhä useammin kansanrunouden. Karjalaisten eeppinen runous on ”hyvin arkaainen maailman kansanperinteessä”, vaikka on mahdotonta sanoa, milloin se on syntynyt.

Venäjänkielinen lukija tutustui karjalaisiin kansanrunoihin vielä ennen Kalevala-eepoksen syntymää. Kiitokset siitä kuuluvat karkotetulle runoilijalle ja dekabristille Fjodor Glinkalle. Oikeana runoilijana Glinka antoi arvoa Karjalan luonnon kauneudelle ja karjalan kielelle:

Karu on tuon seudun luonto:

Kylät keskellä metsien;

Mutta kaunis kuin laulu on kieli

Rahvaan karjalaisen.

Fjodor Glinka Karelija-runoelma, 1830.

Glinka tutustui tunnettuun suomalaiseen professoriin Anders Sjögreniin, joka kävi kaksi kertaa Petroskoissa. Karjalaiset kansanrunot viehättivät Glinkaa ja Sjögrenin aloitteesta hän käänsi venäjäksi ensimmäiset karjalaiset kansanrunot. Käännöksissään hän yritti säilyttää Kalevalan metriikan ominaisuuksia.

Elias Lönnrotin eeppinen Kalevala-runoelma on ollut kansanrunouden muistomerkki. Ensimmäinen Kalevala ilmestyi vuonna 1835. Lönnrot antoi runoelmalleen nimeksi Kalewala taikka Wanhoja Karjalan Runoja Suomen kansan muinoisista ajoista. Kirjan ansiosta Karjalan kansanrunous tuli tunnetuksi maailmalla.

Vaikka Karjalan kansanrunoudessa on eri lajeja, sillä on kuitenkin tiukkoja sääntöjä: kahdeksan tavua säkeessä. Kalevalan tekijä muokkasi paljon kansanrunoja. Hän kirjoitti eepoksen ”Suomen kansan menneisyydestä”, ja sen takia toisessa painoksessa (1849) eepoksen kieli on muuttunut ja kirjan nimestä on kadonnut maininta teoksen karjalaisista juurista.

Kalevalalla on ollut suuri vaikutus tunnettuihin taiteilijoihin, kuvanveistäjiin ja kirjailijoihin. Esimerkiksi Kalevalan maailma vaikutti merkittävästi englantilaisen kirjailijan John Ronald Tolkienin mielikuvitukseen. Tolkien

kirjoitti Kullervon tarinan vuonna 1914. Vasta muutaman vuosikymmenen jälkeen kirjailija julkaisi Taru sormusten herrasta -teoksensa.

0 kommentit