blogit / marraskuu 21, 2016 - 17:09 / päivitetty marraskuu 22, 2016 - 14:36

Karjalan taikainstituutio: haltija—maaginen auttaja

Tatjana Berdaševa

Karjalaiset uskoivat, että ihmisessä itsessään ja hänen ympärillään on paljon haltijoita. Haltija on yleisnimitys metsän-, pellon-, maan ja vedenhaltijoille. Haltijat asuivat ihmisen vieressä navetassa, riihessä, saunassa tai myllyssä. Toiset olivat mies- ja toiset naispuolisia. On muistettava kalevalaiset haltijat: Tapio, metsän kuningas, ja Vellamo, veden emäntä.

Jokaisella ihmisellä oli omat haltijansa tai omat suojelijansa, jotka voidaan kutsua ihmisen auttajiksi. Haltijat toimittivat asioita isäntänsä tai emäntänsä puolesta ja auttoivat heitä eri elämäntilanteissa. Esimerkiksi haltija taisteli tautia vastaan tai lähetti sairauden takaisin ihmiselle, jolta se oli tullut. Oli syntymää, häitä tai kuolemaa koskevia tilanteita, joissa haltija voi hylätä ihmisen. Silloin tietäjä, parantaja tai patvaska tuli ihmisen varjelijaksi.

Tietäjillä oli voimakkaampia haltijoita kuin tavallisilla ihmisillä. Tietäjät käyttivät aina haltijoitaan taikamenoissa. Transsissa haltijat valtasivat isäntänsä ja tietäjän maaginen voima lisääntyi huomattavasti. Tietäjän toiminnalle haltijan läsnäolo oli välttämätön, sillä ilman haltijaansa hän oli voimaton. Tihvinän karjalaiset uskoivat, että tietäjät ottavat voimansa metsän-, järven- tai joenhaltijoilta vaihtamalla sielunsa maagiseen taitoon ja maagisiin auttajiin.

Haltijat olivat ihmisen ulkopuolisena olentona, jonka ihminen voi kutsua tai menettää. Ihminen voi esimerkiksi pelästyessään tai säikähtäessään menettää haltijansa. Masentuneen, pelkurin ja sairaan ihmisen sanottiin olevan haltijaton.

Karjalaiset liittivät henkilökohtaisen haltijan läsnäolon ihmisen hampaisiin. Eräs Kiestingistä kotoisin ollut karjalainen parantaja kertoi, ettei hänen haltijansa voinut enää auttaa häntä, koska häneltä kaikki hampaat lähtivät. Loitsut lausuttiin aina kovalla äänellä ja narskutettiin jopa hampaita. Verenvuodon tyrehdyttämiseksi hampailla purtiin rautaesine, joka aiheutti haavan. Mitä tehdä, jos loitsuja lausuvalla ihmisellä ei ole hampaita? Karjalainen parantaja vastasi hymyillen, ”Älkää lainatko naapureilta”. Ihmiset uskoivat kuitenkin, että jos kaikki hampaat lähtevät tietäjältä, hänellä ei enää ollut maagista voimaakaan.

Vastaavia kertomuksia haltijoista olivat karjalaisten ja suomalaisten uskomuksien lisäksi myös saamelaisilla, skandinaavisilla ja balttilaisilla kansoilla.

0 kommentit