pääkirjoitus / tammikuu 22, 2019 - 14:07

Kehityksen tarpeessa

Mikko Nesvitski

Kuvitelkaa koulu, jossa on yksi oppilas ja viisi alle kouluikäistä, mutta henkilöstössä 11 opettajaa ja kasvattajaa. Kyse ei ole tulevaisuuden ihannekoulusta tai mahdollisimman yksilölliseen opetukseen tähtäävästä yksityiskoulusta, vaan pienestä kyläkoulusta, joka sijaitsee Kontupohjan piirissä. Antaako se laadukasta opetusta? Yhtäältä ehkä, koska opettajilla saattaa olla aivan riittävästi aikaa oppilaalle. Toisaalta tuskin, koska yksikseen oppilaan on vaikea oppia sosiaalistumaan yhtä kuin harjoittaa kieliä ja muita taitoja paritehtävissä, kun ikäisensä vastapari puuttuu.

Kuvitelkaa myös koulu, jossa yksi ja sama opettaja on vastuussa peräti seitsemästä oppiaineesta venäjän kielestä aina liikuntaan ja atk-opetukseen. Ei sen vuoksi, että hänellä on takanaan eri alojen korkeakouluopinnot, vaan siksi, että muiden aineiden opettajia puuttuu.

 

Nämä ovat kouluopetuksen problematiikan äärimmäisiä esimerkkejä, mutta ne kuvaavat kärjistetysti ongelmia, jotka vaativat ratkaisua. Tasavallan 207 koulusta yli puolet eli 111 sijaitsee maaseudulla ja niistä 44 on sellaisia, joissa oppilaita on vähän tai erityisen vähän. Hajanaisesti asutettu seutu, alhainen väestömäärä ja pitkät etäisyydet — myös tässä on syyt sille, miksi olemassa olevaa kouluverkostoa pitää kehittää ja sopeuttaa realiteetteihin.

Kouluopetukselle asetettavat vaatimukset tiukentuvat entisestään vuonna 2020, kun käyttöön tulevat valtiolliset koulutusstandardit ylimmille luokille. Tietysti pienten ja kaukaisten koulujen on silloin erittäin vaikea, toisinaan peräti mahdotonta, tarjota yläkoululaisille ajantasaista, laadukasta ja yhtäläistä opetusta.

 

Kehityksen tarpeeseen voi reagoida eri tavoin. Voi melskata ja vaatia, että parille oppilaalle järjestettäisiin opetusta heidän asuinseudullaan. Voi toisaalta miettiä muita keinoja mahdollisimman hyvän opetuksen antamiseksi niille samoille parille oppilaalle.

Vaihtoehtoja on erilaisia: koulukuljetukset läheisiin taajamiin, sisäoppilaitoksen kaltainen opetus ylimpien luokkien oppilaille tai miksei etäopetuskin nykytekniikan mahdollisuuksia hyödyntäen.

Parhaan koulukohtaisen mallin löytäminen jätettäköön opetusministeriön ja paikallisten hallintojen vastuulle. Tärkeintä on, että kehityksen tiellä vältyttäisiin halvalta populismilta ja löydettäisiin todella toimivat ratkaisut takaamaan kaikille oppilaille tulevaisuus, jossa he menestyvät ja pärjäävät.

0 kommentit