mielipide / marraskuu 17, 2015 - 15:43 / päivitetty marraskuu 26, 2015 - 14:13

Kiinan uusi silkkitie kasvattaa Karjalan merkitystä

Sakari Linden

Karjalan tasavalta ja sen päämies Aleksandr Hudilainen ovat suunnanneet katseensa ja toiveensa Kiinaan. Ukrainan tilanteen tulehduttamien länsisuhteiden vuoksi Venäjä on enenevässä määrin suuntautunut geopoliittisesti ja taloudellisesti lännen sijaan Euraasiaan ja Kiinaan. Venäjän uusi suuntaus muuttaa Karjalan asemaa, mutta avaa samalla täysin uusia mahdollisuuksia alueelle. Kiinan potentiaalin Karjalan kannalta ratkaisee, missä määrin Suomi ja muut Pohjoismaat ovat kiinnostuneet kytkeytymään logistisesti Karjalan kautta kohti Kiinan valtavia markkinoita.

Karjalan tasavallan päämies Aleksandr Hudilainen kohahdutti 4. ja 5. syyskuuta pidetyssä Pekingin kansainvälisessä talousfoorumissa Karjalan taloutta seuraavia tahoja kertomalla suunnitelmista kytkeä Karjala Kiinan uuteen silkkitiehen. Hudilaisen paljastamissa suunnitelmissa Suomen rajalta rakennetaan lähes 2 700 kilometriä pitkä moottoritie, joka yhdistää Pohjoismaiden markkinat Karjalan, Arkangelin, Komin ja Permin ja alueiden kautta Uralille uuteen silkkitiehen ja sitä kautta Kiinan valtaviin markkinoihin. Rakennustöiden ensimmäisenä vaiheena suunnitelmien mukaan on Suomen rajalta Petroskoihin kulkeva moottoritie.

Kiinassa nimellä Yksi tie, yksi vyöhyke (一带一路) tunnettu hanke on maailman kaikkien aikojen suurin rakennusprojekti, jonka Kiinan presidentti Xi Jinping esitteli maailmalle vuonna 2013. Uuden silkkitien varrelle sijoittuvat suunnitelmat sisältävät modernin kauttakulku- ja kauppareitin rakentamisen Kiinasta Kazakstanin, Venäjän, Valko-Venäjän ja Puolan kautta Saksaan. Reitin varrella sijaitsevat maat tarvitsevat investointeja paitsi teiden, moottoriteiden ja suurnopeusrautateiden, niin myös energianvälitykseen ja -jakeluun sekä valokuituverkoston kehittämiseen tarvittavan infrastruktuurin rakentamiseen.

Investoinnit kohdistetaan erityisesti uuden silkkitien varrella sijaitsevien kaupunkien ympäristöön. Listaan on siten luonnollisesti lisättävä kaikki silkkitien varrella sijaitsevien paikkakuntien asukkaiden, elinkeinoelämän olosuhteiden parantamiseen tarvittavat investoinnit, josta myös suomalaiset yritykset voisivat hyötyä.

 

Venäjä on maantieteellisen kokonsa ja keskeisen sijaintinsa vuoksi elintärkeä valtio uuden silkkitien toteuttamisen kannalta. Xi Jinpingin vieraillessa Moskovassa voitonpäivän juhlassa toukokuussa 2015, allekirjoittivat Kiina ja Venäjä lukuisia sopimuksia, jotka yhdistävät uuden silkkitien kehittämisen Euraasian talousunionin tavoitteisiin.

Kiinan ja Euroopan välinen moottori- ja rautatievyöhyke luo sen perustan, johon Karjalasta rakennettava moottoritie on tarkoitus yhdistää Uralilla. Karjalan Sanomien (KS 9.9.2015) mukaan moottoritiesuunnitelmasta on Karjalan tasavallan hallituksen, Luoteis-Venäjän kehityskäytävä -yhtiön ja AVIC International Renewable Energy Development Company Limited -yhtiön välillä luotu puitesopimus.

Edellytykset yhteisen sävelen löytymiselle Suomen ja Venäjän välillä Karjalan logistisista suunnitelmista ovat olemassa. Nykyisen hallitusohjelman mukaan hallituksen tavoitteena on edistää vientiä, etenkin pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymistä ja kaupankäyntiä Aasian maiden kanssa. Toukokuusta alkaen Suomesta ja muista Pohjoismaista on myös kuljetettu rautateitse tavaraa Karjalan kautta Kiinaan ja kuljetusten on tarkoitus tulevaisuudessa olla viikoittaisia.

 

Kiinan kiinnostus Karjalaan logistisena reittinä tuskin jää lyhytaikaiseksi ilmiöksi. Karjalan Sanomat (KS 19.8.2015) uutisoi Venäjän ja Kiinan tullien allekirjoittaneen Petroskoissa tullikäsittelyä ja -valvontaa koskevan sopimuksen, jonka on tarkoitus helpottaa ja nopeuttaa tavaroiden hoitoa tulliasemilla. Kiinan tullihallinnon valvontaosaston varapäällikön Li Wein mukaan Kiina on valmis kehittämään kauttakuljetuksia Venäjän kanssa muun muassa Karjalan kautta Suomeen.

Suomen kannalta Kiinan uuden silkkitien tekee erityisen mielenkiintoiseksi se, että maa liittyi perustajajäsenenä Aasian infrastruktuuri-investointipankkiin (AIIB), joka on uuden silkkitien infrastruktuurihankkeiden keskeinen rahoituslähde. Suomen entinen valtiovarainministeri Antti Rinne perusteli maaliskuussa 2015 Suomen liittymistä AIIB:hen sillä, että kehittyvässä Aasiassa on valtava tarve infrastruktuuri-investoinneille, mikä voi tukea Suomen kauppapoliittisia tavoitteita ja vientiteollisuutta.

Euroopan unionin ja Venäjän väliset ulkopoliittiset suhteet ja niiden Suomelle antama liikkumavara maan omien taloudellisten etujen ajamiseksi määrittävät sen, pääseekö Suomi hyötymään Karjalan ja Venäjän kautta Kiinan markkinoiden mahdollisuuksista. Suomen ulko- ja kauppapoliittisen liikkumavaran kasvaminen puolestaan vaatii joko irtisanoutumista transatlanttisen geopolitiikan klassisia tavoitteita ajavasta Euroopan unionin yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta tai tuulen kääntymistä Brysselissä kohti idän mahdollisuuksien kannalta suosiollisempaan suuntaan.

 

Kirjoittaja on valtiotieteiden ja kansainvälisen oikeuden maisteri.

0 kommentit