blogit / joulukuu 9, 2016 - 15:39 / päivitetty joulukuu 20, 2016 - 16:44

Kuppi tuoksuvaa ”karelianoa”…

Tatjana Berdaševa

Perjantai-iltana ryyppäsin kahvia, muistin yhden hauskan jutun kahvin nimen muuttamisesta ja kirjoitin seuraavan tekstin sosiaalisen median omalle sivulleni.

Tämä uudistus alkoi 16. marraskuuta, kun Venäjän pääministeri Dmitri Medvedjev ehdotti americano-kahvin muuttamista russianoksi. Pääministeri esitti ajatuksen Euraasian hallituksien neuvoston kokouksessa. Useat bloggarit ja kahviloiden johtajat tarttuivat heti hänen ehdotukseensa, ja nyt moskovalaisissa ja pietarilaisissa kahviloissa kävijöille tarjotaan tuoksuvaa russiano-kahvia.

Jo muinaisajoista lähtien karjalaiset ovat arvostaneet kahvia. Tämä juoma oli suosittu Vienan Karjalassa vielä ennen vallankumousta, kun laukkukauppiaat lähtivät suksilla naapurimaahan Suomeen ja veivät sinne erilaisia tavaroita. Suomesta he toivat kahvia ja kahvimyllyjä. Laukkukauppiailla oli jopa omia pieniä kahvipannuja, joita he ottivat aina mukaansa. Matkan aikana laukkukauppiaat joivat tuoretta kahvia lämmetäkseen ja virkistyivät samoin. Niin kahvi on juurtunut raja-alueen elämään.

Nyt huomio! Annan karelianon historiallisen reseptin. ”Kahvi keitetään erikoisella tavalla: noin teelusikka jauhettua kahvia laitetaan kiehuvaan veteen. Kahvi lisätään veteen eikä suodatinpussiin. Kahvi kiehuu tulella. Siihen lisätään suolaa, niin että maku maistuisi suolalta. Jotkut juovat kahvia jopa sipulin kera”. (Venäjän Pohjoisen alueen Arkangelin tutkimusseuran uutiset, 1913).

Historialliset erikoisuudet voidaan tulkita uudella tavalla ja saada muodikas ja ainutlaatuinen juoma: kuppi tuoksuvaa karelianoa. Se on vastauksemme globalisaatiolle.

Lukijani tuntevat hyvin minun kirjoittamistapani, tyylini ja huumorini. Kyseessä oleva teksti pisti uusien lukijoiden silmään. Se oli niin kuin pommi heille. Joukkoviestimiin tuli seuraava otsikko: Karjalainen kotiseuduntutkija tarjoaa kareliano-kahvin reseptin Medvedjevin ehdottaman kahvin nimen muuttamisen vastauksena. Sellainen otsikko tuskin miellyttää yleisöä. Minulle sanottiin: ”tunnen häpeää sellaisesta kulttuurialan työntekijästä…”, ”Tämä maa on menettänyt järkensä” ja niin poispäin. Minusta oli tylsä selittää heille vitsiä ja haluani muistuttaa perinteistä uutisankan avulla. Olkoon niin! Vain Kalevalan asukkaat ilahduttivat minua. Pohjoiset rannat -lehti julkaisi tekstini sosiaalisessa mediassa. Monet alkoivat kirjoittaa kommenteissa, että juovat nytkin kahvia suolan kera. Eikä ollut mitään negatiivista. Nimenomaan tämän hienotunteisuuden ja ymmärryksen takia pidän niin kovasti mukavista kalevalalaisista ihmisistä, jotka ovat hyvin koulutettuja ja ovat lukeneet paljon hyviä kirjoja, joissa on tilaa niin  huumorille kuin muodille ja perinteille.

0 kommentit