pääkirjoitus / toukokuu 19, 2015 - 16:15

Maisterikoulutuksesta kannustin

Mikko Nesvitski

Venäjän suomalais-ugrilaisille yliopistoille perustetaan nähtävästi suomalais-ugrilaisten kielten yhteinen maisterikoulu. Tällainen oli tärkeimpiä viestiä, joita kuultiin suomalais-ugrilaisten yliopistojen liiton istunnossa Petroskoissa viime viikolla.

Aloitetta voidaan vain tervehtiä. Korkeakoulu-uudistuksen tuloksena esimerkiksi Petroskoin valtionyliopiston vähemmistökielten opiskelijat ovat tähän saakka voineet suorittaa vain nelivuotisen, alemman tason korkeakoulututkinnon, joka Venäjällä tunnetaan bakkalaureus-nimisenä. Maisteritutkintoon suomen, karjalan tai vepsän kielessä heillä ei ole ollut mahdollisuutta.

 

Yhteinen maisterikoulu kruunaisi niin sanotun keskeytymättömän eli jatkuvan koulutuksen, jota on ideoitu ja toteutettu asteittain viime vuosina Venäjällä. Sen osana on myös yhtenäistetty opetusohjelmia ja -standardeja. Myös vähemmistökielet ovat saamassa standardinsa. Karjalan koulutuksen kehitysinstituutti on kotisivullaan avannut julkiseen käsittelyyn yhtenäistetyt opetusohjelmat 5.—9. luokille. Mielenkiintoista, että suomen kielestä on ehdolla peräti kolme ohjelmaa, pitkänä ja lyhyenä vieraana kielenä ja äidinkielenä.

Yhtenäiset ohjelmat tarkoittavat, että oppikirjat laaditaan samojen periaatteiden ja rakenteiden pohjalta, mikä helpottaa tuntuvasti oppikirjojen tekijöiden työtä. Nyt jää vain toivoa, että ohjelmien hyväksymisen jälkeen uudet oppikirjat löytävät lyhyessä tiensä kaikille vähemmistökieliä lukeville oppilaille.

 

Kehityksestä huolimatta tilanne vähemmistökielten opetusalalla on vielä kaukana pilvettömästä. Sugri-yliopistojen istunnossa eri puhujat valittivat sitä, että kiinnostus kansallisiin kieliin näyttää olevan laskussa monilla suomalais-ugrilaisilla alueilla.

Tänä lukuvuonna vähemmistökieliä opiskelee Karjalan tasavallassa eri lähteiden mukaan kuudesta seitsemään tuhanteen oppilaaseen. Kiinnostus kieliin on suurta päiväkodissa ja ala-asteella, mutta vuosien mittaan se heikkenee, koska etusijalle tulee käytännön hyöty. Toivotun hyödyn varassa karjalan kieli saatetaan vaihtaa suomeen tai suomi englantiin.

Maisterikoulutuksen mahdollisuus vahvistaisi osaltaan käytännön motivaatiota nuorissa. Muuna kannustimena voisi olla esimerkiksi ylioppilastutkinnon mahdollisuus suomen kielessä koulussa tai toisen virallisen kielen statuksen antaminen karjalan kielelle Karjalan tasavallassa. Nämä toki kuuluvat jo muiden päätösvaltaan kuin opettajien tai oppilaiden.

0 kommentit