pääkirjoitus / kesäkuu 8, 2011 - 11:05

Matkailusta valtti?

Mikko Nesvitski

Viime viikolla NTV-televisiokanava raportoi matkailun näkymistä Venäjällä. Venäläisten suosimaksi loma-alueeksi nousi odotetusti Mustanmeren rannikko Krasnodarin alueella. Toiselle sijalle matkailun asiantuntijat nostivat yllättäen Karjalan tasavallan.

Matkailu on meillä ollut muodikkaana puheenaiheena vuosia, mutta mitään ratkaisevaa läpimurtoa ei ole vielä tehty. Ala tuo tasavallan kassaan tuloina niukkoja muruja, toisin kuin virkamiehet haluaisivat. Kehittymättömällä infrastruktuurilla on tietysti siinä osuutensa: vanha venäläinen sanonta, että meillä on kaksi hätää – tolvanat ja tiet, pätee vieläkin. Asialla on toinenkin puoli, jonka televisiotoimittajat esittivät nasevasti: teollisuuden ja matkailun intressien vastakkaisuus.

Ruskealan marmorilouhos lienee nyt koko Sortavalan seudun tärkein nähtävyys. Sen tulevaisuus on kuitenkin vaakalaudalla. Epävirallisten tietojen mukaan eräs suuri yhtiö on halukas käymään teollisessa mielessä marmoriin käsiksi. Matkailuyritys ja teollisuusjätti eivät tiettävästi ole saman painosarjan kilpailijoita.

Puuteollisuus puolestaan uhkaa monista maista turisteja houkuttelevaa perinteistä karjalaista Kinnermäen kylää, jonka ympäriltä metsää hakataan ihan aukeaksi.

Petroskoissakin tilanne on kaukana ihanteellisesta. Kun paikallisbudjetin resurssit eivät riitä, alan kehitys on jätetty yksityisten käsiin. Mahdollisimman suuren voiton toivossa yksityiset rakentavat neljäntähden hotelleja. Viimeistelemättömän, mutta jo toimivan Onego Palacen lisäksi kaupunki saa pian Pietari-nimisen neljän tähden yömajan rautatieaseman viereen.

Tarvitaanko venäläisittäin pienessä kaupungissa kolme nelitähtistä hotellia massaturisteille tarkoitettujen kahden ja kolmen tähden hotellien puutteessa? Etenkin kun vaatimattomankin tason hotellin hinnat hipovat Venäjällä usein pilviä eivätkä lisää sen kummemmin ulkomaalaisten kuin kotimaistenkaan vaellusviettiä.

Monet mielisivätpä ehkä nähdä Karjalaa kauttaaltaan loma- ja matkailualueena. Toki pelkällä turismilla ei vielä potkita pitkälle, vaan metsä- ja kaivosteollisuus ovat nähtävästi edelleenkin tasavallan suhteellisen hyvinvoinnin kulmakivet.

Olipa hallitus kiinnostunut löytämään kultaisen keskitien teollisuuden ja matkailun etujen välistä tai ei, periaatepäätöksissä ei ainakaan tarvitse pyörää keksiä uudelleen. Valmista kokemusta ja ratkaisumalleja löytyy naapuriovelta: Suomi on oiva esimerkki siitä, kuinka maa saa monimiljoonaisia tuloja miljoonilta turisteilta tinkimättä minkään alan intresseistä.

0 kommentit