pääkirjoitus / huhtikuu 19, 2016 - 17:03 / päivitetty toukokuu 23, 2016 - 15:00

Matkataan naapuriin!

Mikko Nesvitski

Kansainväliset lähialuematkat korostuvat entistä enemmän synkistyvän poliittisen ilmapiirin ja molemminpuolisten talouspakotteiden oloissa. Sellainen ajatus kaikui Suomi-Venäjä-seuran Pohjois-Suomen piirijärjestön seminaarissa ja kokouksessa viime viikolla Kajaanissa.

Seura kutsui mukaan Venäjältä yhteistyökumppaneita: Karjala-Suomi-seuran sekä Kostamuksen ja Murmanskin Suomen ystävien edustajia. Nämä eivät olleet ensinkään joutilaina sivustakatsojina, vaan osallistuivat keskusteluihin, pitivät neuvotteluja ja hahmottelivat tulevaa yhteistoimintaa.

Hankkeista painottuvat perinteisesti opetus- ja kulttuurihankkeet, mutta myös matkailuprojektit ponnahtavat yhä näkyvämmin esille, eikä syyttä suotta. Parin viime vuoden trendi on ollut samanlainen molemmin puolin rajaa: naapurista tulevien matkailijoiden määrä on vähentynyt niin Karjalassa kuin Suomessa. Karjalaan nyt tulee enemmän turisteja Keski-Venäjältä ja esimerkiksi Lapin ovat löytäneet keskieurooppalaiset ja kiinalaiset.

 

Lähimatkailun virkistämisessä on ehkä turha toivoa, että suurille bussilastillisille olisi vanhaan malliin ehtymätöntä kysyntää. Individualistinen ajattelu on yhä varmemmin saamassa nyt jalansijaa matkailussakin. Tätä taustaa vasten suositumpia ja kannattavampia mahtavat olla pienissä porukoissa taitettavat matkat, jolloin esimerkiksi myös keskieurooppalaisia voitaisiin saada Suomesta pariksi päiväksi Vienaan.

Rajat ylittävää matkailua hillitsee viisumipakko. Toki siihen osaa varautua, mikäli toiminta on systemaattista ja ennakkoon suunniteltua.

Oman kortensa kekoon aikovat kantaa myös Suomi-Venäjä-seura, Karjala-Suomi-seura ja Karjalan Sanomat. Ensi vuodeksi kumppanit kaavailevat ensimmäistä lukijamatkaa Pohjois-Suomesta Vienaan ja ehkä kauemmallekin Karjalaan.

 

Tällainen lähialueyhteistyö on monin verroin tehokkaampaa ja tuottavampaa, kuin esimerkiksi ”neuvostoliittolaisen okkupaation” vahingonkorvausten laskeminen, mistä on Baltian maissa tullut jo kansallinen huvi.

Sillä aikaa kun poliittiset ja taloudelliset suhdanteet ovat tekemässä maiden välistä muuria yhä korkeammaksi, ruohonjuuritason yhteistyö yrittää korjata virheitä ja madaltaa kanssakäymisen ja yhteisymmärryksen kynnystä.

Suomi-Venäjä-Seura ja sen venäläiskumppanit näyttävät oivaa mallia muille seurattavaksi. Sen viesti on selkeä. Venäjää ei pidä pelätä. Venäjän kanssa pitää tehdä yhteistyötä.

0 kommentit