blogit / kesäkuu 7, 2017 - 14:43 / päivitetty elokuu 3, 2017 - 13:33

Mistä Ericsson voi kertoa?

Tatjana Berdaševa

Museoissa säilyy merkillisiä, historiaa täynnä olevia esineitä, jotka herättävät kiinnostusta kaikissa. Juuri sellainen esine on piiloutunut näyteikkunan taakse Karjalan kansallisen museon Kuvernementin pääkaupunki -salissa.

Museon vieraiden katseet kiinnittyvät näyteikkunaan, kun he kuulevat oppaalta satavuotisesta Ericsson puhelinkoneesta. Jos nykyinen puhelin mahtuu omistajansa kämmeneen, niin sen edeltäjä mahtui vain isoon reppuun ja se oli lankapuhelin.

Ensimmäiset puhelimet ilmestyivät Petroskoissa vuonna 1896. Viiden vuoden kuluttua Aunuksen kuvernementin pääkaupungissa käynnistettiin ensimmäinen kenttäpuhelinkeskus, joka palveli vain 50 puhelinnumeroa. Keskus toimi Aleksejevin yleisen kirjaston rakennuksessa. Ennen vallankumousta puhelinverkko toimi Petroskoin lisäksi myös Aunuksessa, Puutosissa, Kemissä ja Poventsassa. Varmasti useat laitteet olivat alkuperäisin Ericssonin liikkeestä.

Ensimmäisen puhelimen patentoi skotti Aleksandr Bell 14. helmikuuta 1876 ja sen jälkeen puhelin alkoi valloittaa maailmaa. Vuonna 1877 puhelin pääsi käyttöön Ruotsissa.

Laitteet voivat rikkoutua käytössä. Ruotsissa puhelimia alkoi korjata Lars Magnus Ericsson. Hänen vuokraamastaan asunnosta tuli aito laboratorio, jossa Magnus keksi oman puhelinmallin.

14. marraskuuta 1878 Ericsson myi kaksi ensimmäistä puhelintaan. Jokainen maksoi 55 kruunua. Nämä puhelimet menivät rikki muita harvemmin. Ericsson alkoi saada tilauksia kotimaansa ulkopuoleltakin. Erittäin paljon puhelimia tilattiin Venäjältä, minkä vuoksi ensimmäinen ruotsalainen tehdas avattiin nimenomaan Venäjällä. Nykyään Ericsson on kansainvälinen telekommunikaatiojärjestelmien valmistaja, jonka tehtaat toimivat 140 maassa.

Puhelintehdas perustettiin Pietariin vuonna 1897. Alun perin tuotanto käynnistettiin Vasilinsaarilla. Neljän vuoden aikana valmistettiin 12 000 puhelinta ja 100 kytkintä, jotka palvelivat 100—200 numeroa.

Yrittäjä kävi Pietarissa vuonna 1900 avaamassa uuden puhelintehtaansa Sampsonin valtakadulla. Hän oli tyytyväinen rakentamiseen, johon hän sijoitti noin miljoona kruunua.

Lokakuun vallankumouksen jälkeen tehdas oli vielä jonkin aikaa Ericssonin omistuksessa. Kesäkuussa 1919 se kansallistettiin. Vuonna 1922 tehdas nimitettiin Punaiseksi ruskaksi ja se alkoi valmistaa neuvostoaikaisia puhelimia. Tehdas yksityistettiin vuonna 1994 ja nyt tehtaan rakennuksessa sijaitsee Ericsson- bisneskeskus.

0 kommentit