mielipide / helmikuu 15, 2017 - 10:21 / päivitetty helmikuu 21, 2017 - 16:00

Murkinaa ja makuelämyksiä matkailijalle

Petri Muje

Riittävä ravinto on yksi ihmisen perustarpeista. Turistille syöminen on liikkumisen ja majoituksen ohella yksi matkustamiseen liittyvistä välttämättömistä perusasioista. Vaikka ruoka ja syöminen eivät olisikaan matkan tärkein motiivi, mainitaan se usein toiseksi tai kolmanneksi tärkeimpänä asiana matkustamisessa.

Ruokamatkailijalle paikallinen ruoka eli lähiruoka, sen tuotantomenetelmät ja valmistaminen sekä siihen liittyvät tarinat ovat pääsyy matkaan. Matkalla koettavien ruokaelämysten ohella paikallisten elintarvikkeiden hankinta kotiin vietäviksi matkamuistoiksi on lisääntynyt.

Ruuan merkitys matkustamisessa on viime vuosien aikana ollut selkeässä nousussa. Maailmanlaajuisena trendinä olevan pohjoismaisen keittiön arvostuksen nousun takana ovat olleet pohjoisen puhtaat raaka-aineet, aitous, paikallisuus ja turvallisuus. Nämä samat tekijät löytyvät parhaimmillaan myös Karjalan tasavallasta.

 

Kuten muussakin matkailussa, markkinat ovat ruokien ja elintarvikkeiden kohdalla pirstoutumassa: erilaisia erikoisruokavalioita noudattavien määrä on nousussa.

Ravintoloiden osalta tämä on asia, jossa karjalaisten toimijoiden kannattaisi käydä ottamassa mallia Suomesta. Esimerkiksi kasvisruokaa syöville perinteinen karjalainen ja ortodoksinen ruokaperinne luo hyvän pohjan, jota tulisi vain hyödyntää tarjonnassa. Suomessa myös muun muassa gluteiinittomien, laktoosittomien ja luomuelintarvikkeiden kysyntä on selkeässä nousussa.

Suomessa ruokamatkailusta on tullut trendi myös hankerintamalla: vuonna 2015 esiteltiin yhteistyössä matkailua edistävän Visit Finlandin kanssa ensimmäinen kansallinen ruokamatkailustrategia Hungry for Finland, jonka lisäksi paikallisia hankkeita on käytännössä kaikissa maakunnissa.

Esimerkiksi Kainuussa on toteutettu muun muassa venäläisille matkailijoille suunnattua Oulujärven ruokamatkailun tiedotushanketta ja Lapissa Lappilaisia makuelämyksiä matkailijoille – lappilaisen lähiruoan tiedonvälityshanketta.

 

Perinteisellä karjalaisella keittiöllä on paljon tarjottavaa niin suomalasille kuin muualtakin tuleville. Suomalaisille se tarjoaa tuttuja makuja paikallisella korostuksella, muualta tulleille eksotiikkaa.

Oma käsitykseni on, että ainakin matkailijalle myös Karjalan tasavallassa susheja, pizzaa ja hampurilaisia (tai jopa kieltämättä hyvää gruusialaista ruokaa) on perinteistä paikallista ruokaa paremmin tarjolla. Jään Venäjän Karjalan ravintoloissa usein kaipaamaan perinteisiä piirakoita, pitkään haudutettuja kaaliruokia, tattiruokia, riistaa ja uunissa pitkään haudutettuja liharuokia.

Perinneruokien osalta on kuitenkin tärkeää, että niitä päivitetään vastaamaan valittujen matkailijasegmenttien toiveita — esimerkiksi aasialaiselle heidän paikallista keittiötään mukaillen tai vegetaristeille monipuolisia kasvisruokia kehittäen.

Paikallinen ruokaperinne ja raaka-aineet tulisikin saada mukaan erilaisten ketjujen ja etnisten ravintoloiden tarjontaan. Yhtenä trendinä oleva street food (katukeittiö) luo osaltaan mahdollisuuksia paikallisen ruoan tarjontaan esimerkiksi tapahtumiin — hyvää karjalaista kaalipiirakkaa parempaa pikaruokaa on vaikea löytää!

Olisiko nyt aika kypsä kehittää yhteistä rajan ylittävää ja perinteeseen nojaavaa laadukasta matkailun Taste of Karelia tai Taste of Kalevala -ruokakonseptia ja aloittaa sitä tukevaa ruokamatkailututkimusta esimerkiksi nyt avautuneen Karelia ENPI/CBC -rahoituksen avulla?

 

Kirjoittaja työskentelee Lapin ammattikorkeakoulussa projektipäällikkönä.

0 kommentit