pääkirjoitus / tammikuu 23, 2018 - 16:35 / päivitetty tammikuu 24, 2018 - 15:19

Nimellä pilattu

Mikko Nesvitski

Eri rankingien mukaan Karjala nauttii kotimaisten turistien suosiota. Varsinkin talvimatkailun ja nuorten matkailun listoilla tasavaltamme kuuluu nyt Venäjän kärkeen. Tilastojen mukaan uudenvuoden kymmenpäiväisen loman aikana on niin kutsutun Talviukon pajakylässä Petroskoin liepeillä vieraillut noin 15 000 matkailijaa.

Määrä on kiitettävä, mutta asiassa on yksi pieni mutta. Venäjäksi talviukkoa kutsutaan Talvi Ukoksi, erikseen ja kukin sana isolla. Satuhahmo keksittiin muutama vuosi sitten, kun pakkasukolle läheistä sukua olevan karjalaisen Pakkaisen maja kiellettiin siirtämästä Aunuksesta lähemmäksi Petroskoita.

Vierasperäisen sanan kieliasu ei ole mikään pieni asia, mutta oikein harmittaa, kun mennään sitäkin pidemmälle. Eräs mainos kutsui pelkistetysti ”vierailulle Talven luokse”. Mitähän se ”talvi” tässä oikein tarkoitti, sitä mainoksen tekijä vaivautui näköjään ajattelemaan kaikkein vähiten.

 

Eri aloilla ja paikoilla hyödynnetään nyt mielihyvin kansallista väritystä, ja se on erittäin tervetullutta. Valitettavasti sitä hyödynnetään tavan takaa väärin.

Petroskoissa viime syksynä pidetyn ensimmäisen kansallisen keittiöin festivaalin nimeksi haluttiin kaunista karjalaista sanaa ”marjaine”, joka tarkoittaa pientä marjaa. Jossakin juhlan valmisteluvaiheessa sanasta katosi ”j”, minkä tuloksena festivaalijulisteissa komeilikin ”marjane”. Siitä ei vielä olisi haitaksi asti, jos joka paikassa ei olisi törmännyt ääntämisvirheeseen. Moni venäjänkielinen väänsi nimen vielä oudommaksi painamalla venäläisittäin toista tavua ”marjAne”, jolloin sana oli vähällä kuulostaa naisen nimeltä.

 

Voimme tietenkin moittia brändien kehittäjiä tai festivaalin järjestäjiä kielen vääristyksestä. Toisaalta sapiskaa sopii antaa myös itsellemme — kielitieteilijöille, tutkijoille, toimittajille ja opettajille, jotka teemme päivittäin työtä kielten parissa — siitä että emme ole neuvoneet, suositelleet tai varoitelleet.

Karjalan tasavallan päämiehen alaisuudessa toimii termi- ja ortografinen toimikunta, jonka tehtäviin kuuluu uusien sanojen tarkastus ja hyväksyminen karjalan ja vepsän kieleen. Eiköhän sen palveluita voitaisi hyödyntää myös tuotteistuksessa ja brändäyksessä, kun kansalliskielinen nimi on kyseessä? Jos ei, niin pitää löytää jokin muu institutionaalinen instrumentti, jotta kaikki mahdolliset ”talviset ukot” ja ”marjaanat” olisivat tästedes kielellisesti ja sisällöllisesti oikeita ja toimisivat yhteisen hyvän, myös kansainvälisen maineen, eduksi.

0 kommentit