mielipide / heinäkuu 12, 2017 - 10:36

Opi sugrikansojen tansseja!

Marina Tolstyh

Karjalan tasavallan kansanmusiikkijuhlissa yhtyeet soittavat erilaista karjalaista, suomalaista ja vepsäläistä musiikkia. Harvat katsojat uskaltavat laulaa Karjalan kansalliskielillä ja tanssia paikallisten sugrikansojen tansseja yhdessä esiintyjien kanssa. Mitä on tehtävä, jotta asukkaat olisivat juhlissa aktiivisia osallistujia?

 

— On kiva, että Karjalan asukkaista löytyy kuitenkin niitä, jotka uskaltavat laulaa ja tanssia suomalais-ugrilaisten kansojen festivaaleissa ja kulttuuritapahtumissa. Näin Karjalassa oli vielä kansantanssiopettaja Viola Malmin aikana ja on nykyäänkin.

Asukkaamme olisivat aktiivisia juhlissa, jos heille järjestettäisiin esimerkiksi tanssi-illat. Käyn melko usein etnokulttuurisissa tilaisuuksissa niin Karjalassa kuin ulkomaillakin. Saan aina positiivisia vaikutelmia Kalakunda-kalafestivaalilta ja Petroskoin taidekoulun Veslažed-lastenyhtyeen esityksistä.

Pidän karjalaisista tansseista. Kävisin mielelläni tanssikursseilla sunnuntaisin. Tanssitaidot ovat meille tarpeen, koska meidän täytyy säilyttää edellisten sukupolvien kulttuuria ja tuntea kotiseutumme historiaa.

Jelena Rybalova, Karjala-Norja-ystävyysseuran puheenjohtaja

 

— Tykkään käydä vepsäläisessä Elonpuu-juhlassa Soutjärvellä. Paikalliset asukkaat ovat juhlassa hyvin aktiivisia ja innostavat vieraitakin liittyä juhlintaan.

Kansanjuhlissa pitää olla mukana vapaaehtoisia. He kannattavat niitä katsojia, jotka haluavat tanssia, mutteivät uskalla.

Lähden kesällä myös kansanjuhlaan Kuusiranta-kylään Äänisniemelle. Siellä asui aikoinaan esivanhempiani.

Tanssin juhlissa harvoin. Ujostelen sitä, etten osaa tanssia kylätansseja. Ensisilmäykseltä ne ovat yksinkertaisia, mutta niissä ei pysty liikkumaan heti oikein.

Olisi hyvä järjestää tanssien mestariluokat suoraan festivaaleilla.

Olga Makarova, urheilu- ja kulttuuritapahtumien vapaaehtoinen

 

 

— Kansanjuhlien ja -musiikkifestivaalien ja yleensä kulttuuritapahtumien markkinointi on ollut vielä melko heikko. Ihmiset eivät osaa tanssia suomalais-ugrilaisia tansseja tai eivät uskalla tanssia.

Voi olla, karjalaisia, suomalaisia ja vepsäläisiä tansseja kannattaisi opettaa koulussa vapaaehtoisesti.

Kesäkuussa kävin Sortavalan Karjalanpiirakka-festivaalilla. En tanssinut, eivätkä juhlaan tulleet yhtyeet kutsuneet katsojia tanssimaan. Kävisin mielelläni kansantanssien kursseilla, jos niitä johtaisivat kunnioitetut opettajat ja mukana olisi ystäviäni.

Jekaterina Kulieva, Sortavalan piirin nuorisokeskuksen varajohtaja

 

 

— Suhtaudun rauhallisesti tilanteeseen, että kansanjuhlissa ihmiset tanssivat vähän. Useat käyvät vain katsomassa juhlaa ja tapaamassa kaveriaan. Katsojat tanssivat ujostelematta silloin, kun juhlaväkeä on paljon.  Suureen väkijoukkoon on helposti eksyä.

Kajahuš-yhtyeen jäsenenä tanssin hiljattain Sommelo-juhlassa Vuokkaniemessä, Petroskoin kaupunginjuhlassa ja tasavallan päivänä Aunuksessa.

Osaan tanssia erilaisia kylätansseja, polkkia, katrilleja ja piirileikkejä. Tanssien kurssit ja mestariluokat on järjestettävä ja markkinoitava laajasti. 

Tatjana Barantsova, Karjalan kansallismuseon asiantuntija

 

 

— Olen varma, että kaikki haluavat tanssia.

Olen käynyt etnokulttuurisissa tilaisuuksissa kuusi vuotta peräkkäin. Olen johtanut Kalipso -lasten kesäleiriä Vodlajärven kansallispuistossa. Useita vuosia Petroskoin yliopiston opiskelijoiden Toive-yhtye on järjestänyt heinäkuussa Varispellon kylässä konsertteja ja suomalais-ugrilaisten tanssien mestariluokkia.

Yhtyeen jäsenet ovat kertoneet katsojille myös kansojen kulttuurista, kansansoittimista, perinteistä ja juhlista. Konsertit on järjestetty ulkona ja ne ovat tehneet voimakkaita vaikutelmia.

Ljubuv Burenina, maantieteen opettaja

0 kommentit