mielipide / huhtikuu 1, 2015 - 11:19 / päivitetty huhtikuu 7, 2015 - 16:56

Rajan ylittävää kalastusmatkailua kehittämään

Petri Muje

Itäinen Suomi ja Venäjän Karjala ovat molemmat vesistörikkaita alueita, joilla kalastuksella on alueiden asutushistorian mittainen menneisyys. Alueen moninaiset vesistöt luovat erinomaisen perustan kalastusharrastukselle. Kalastusmatkailun potentiaali on tullut esille useissa selvityksissä ja hankkeissa. White Road Karelia ENPI CBC -hankkeen seminaarissa asiaa käsiteltiin syksyllä 2014 Belomorskissa. Matkailukalastus on huomioitu myös suomalaisten ammattikorkeakoulujen BOSS-hankkeessa tehdyssä Venäläinen matkailija Itä-Suomessa -selvityksessä.

Kalastusmatkailu on matkailua, jossa kalastus on matkan tärkein syy. Suomesta Venäjälle matkustavat kalastajat ovat yleensä spesialisteja, joille kalastus on matkan päämotiivi. Heille on ominaista myös se, että kohteena ovat jonkin tietyn kalalajin isot yksilöt. Suomalaisia Karjalassa kiinnostavat mm. järvilohi, järvitaimen, nieriä tai vaikkapa isokokoinen, yli kilon painava ahven. Matkaa suunnitellaan usein tarkkaan etukäteen. Pyyntialue on majoitusta tärkeämpää eli oikeassa paikassa sijaitseva vaatimatonkin mökki riittää.

Kalastusmatkailijat ovat usein jonkin tietyn kalastustavan harrastajia, jotka liikkuvat kaveriryhminä. Osa näistä kalastajista on niin sanottuja pyydä-ja-päästä (catch-and-release) -harrastajia, joille riittää esimerkiksi valokuva saaliista. Pyydetty kala päästetään takaisin pyyntitapahtuman päätteeksi. Tämä Englannissa varsin yleinen pyyntitapa on varsin harvinaista Venäjällä ja vasta yleistymässä Suomessakin.

 

Matkailukalastuksessa kalastus on yksi aktiviteettimuoto muiden joukossa. Esimerkkinä on mökkeily, johon kalastus usein kuuluu. Näille kalastajille saaliin määrä on saaliin laatua tärkeämpää. Majoituksen laatu on paikkaa tärkeämpää ja asiakkaat tarvitsevat usein niin kalastusvälineitä kuin opastustakin. Tällaisia asiakasryhmiä ovat mm. lapsiperheet ja yritysryhmät.

Venäläisistä arvioidaan noin 40 % harrastavan kalastusta — aktiivikalastajiakin arvioidaan olevan lähes 10 miljoonaa, joista noin 70 000 Karjalassa. Kyselyissä venäläiset lomamatkailijat ovat arvioineet kalastuksen tärkeimmäksi aktiviteetiksi Suomessa. Suomessa on vastaavasti noin 1,8 miljoonaa vapaa-ajan kalastajaa, joista 200 000 on aktiivisia kalastusmatkailijoita.

Kalastukselle on siis olemassa hyvien luontaisten edellytysten lisäksi runsaasti potentiaalisia asiakkaita molemmilla puolilla rajaa. Kalastukseen liittyvät matkailutuotteet eivät ole kehittyneet eivätkä tavoittaneet kalastuksen harrastajia Venäjän Karjalassa ja Itä-Suomessa aivan edellytysten ja odotusten mukaisesti.

Kunnollisen kalastusmatkailutuotteen kehittäminen vaatii aikaa ja asiantuntemusta. Asiakasryhmän tarpeet on tunnettava: kalastuspaikka, ajankohta, välineet ja opastus on räätälöitävä asiakaslähtöisesti. Vesillä liikuttaessa myös turvallisuuteen tulee kiinnittää huomiota, koska palvelun tarjoaja on vastuussa asiakkaistaan. Myös markkinointiin tulee kiinnittää huomiota: kalastuksen harrastajat tavoittaa parhaiten internetin kalastusaiheisten sivujen, sosiaalisen median ja alan julkaisujen kautta. Satunnaiset kalastajat voi tavoittaa esimerkiksi mökkiesittelyjen yhteyteen laitettujen kalastustuote-esittelyjen avulla.

                                                                                        

Suomalaiset matkailuyritykset näkevät Venäjän Karjalaan suuntautuvan kalastusmatkailun kehittämisen ongelmana erityisesti kalastuslainsäädännön monimutkaisuuden ja kalastuslupien saannin vaikeuden. Ihmetystä herättää myös moottoriuistelun totaalikielto — Suomessa on useilla isoilla järvillä mahdollista uistella moottoriveneellä käyttäen 8 uistinta. Suomalaisille tarjotaan myös ”harmaita” opaspalveluja ja kalastusmatkoja alueille, joilla kalastus ei ole sallittua.

Vastuullisesti ja pitkäjänteisesti toimivat matkailuyritykset kummallakaan puolella rajaa eivät voi toimia lainvastaisesti ja osa kalastusmatkailusta onkin harmaata taloutta, tällöin esimerkiksi alueen ja valtion verohyöty jää osin saamatta.

Suomeen verrattuna Venäjän etuna on se, että valtio omistaa käytännössä kaikki kalastusoikeudet ja voi päättää kalastuksesta ja kalavesien hoidosta aluekohtaisesti. Suomessa kalastusoikeudet on pääosin sidottu maanomistukseen ja yksittäisellä järvelläkin voi olla useita kymmeniä kalastusoikeuden haltijoita, jotka päättävät käytännössä itsenäisesti mm. verkkokalastuksesta.

Tällä hetkellä sekä Suomessa että Venäjällä on menossa kalastuslain uudistus. Venäjän osalta suomalaiset kalastajat toivovat uutta selkeää lakia ja säädöksiä, joiden yksityiskohdat voitaisiin räätälöidä vastaamaan kunkin alueen, esimerkiksi Venäjän Karjalan erityispiirteitä. Samat koko maata koskevat säädökset eivät toimi joka paikassa edes Venäjää selvästi pienemmässä Suomessakaan.

Uusitun lainsäädännön tultua voimaan rajan ylittävää kalastusmatkailua voidaan kehittää ENI-ohjelman tuella. Hankeyhteistyön mahdollisuuksia tullaan kartoittamaan jo kuluvan vuoden aikana. Uuden ENI-ohjelman toivotaan avautuvan vuonna 2016.

 

Kirjoittaja on Aktiviteettimatkailun TKI-koordinaattori Kajaanin ammattikorkeakoulusta.

0 kommentit