pääkirjoitus / syyskuu 27, 2016 - 17:16 / päivitetty syyskuu 30, 2016 - 17:11

Säännöissä pitää joustaa

Mikko Nesvitski

Sahalinin saarella asuvan vähemmistökansan nivhin kielellä ilmestyy Nivh dif -lehti, jonka painos on 200 kappaletta. Erittäin vähän. Toki saarella asuvista 2000 nivhistä vain 600 henkilöä puhuu kieltään. Toisin sanoen lehti kattaa 30 prosenttia eli joka kolmannen kieltä puhuvan nivhin. Erittäin paljon. Komilaista Komu mu -lehteä ilmestyy kymmenkertainen määrä, 2 000 kappaletta. Suuriko määrä? Ei ehkä, koska komin kieltä puhuvien määrä on vuoden 2010 väestönlaskennan tilastojen mukaan jopa yli 120 000.

Suomalais-ugrilaisessa mediamaailmassa kaikki on hyvin suhteellista. Samoin on koko Venäjän vähemmistö- ja kansalliskielisten viestimien saralla. Venäjällä ilmestyy yli 2200 lehteä eri kansojen kielillä. Niistä kuitenkin vain hieman yli 200 saa valtiolta tukea mm. postikulujen osittaiseen korvaukseen. Miksi niin vähän? Siksi että eri tukimuodoissa on omat ehtonsa. Esimerkiksi 1000 kappaleen levikin vaatimus sulkee monilta lehdiltä mahdollisuuden päästä valtiontuen piiriin.

Venäjä on suuri maa ja samat säännöt eivät välttämättä päde Luoteis-Venäjään tai Kaukoitään yhtä hyvin kuin Keski-Venäjään. Kun puhumme pienillä kielillä julkaistavista lehdistä, ei ole oikein puhua talous- ja kulttuurikontekstista irrotetusta absoluuttisesta levikistä. Sitä vastoin on puhuttava levikistä, joka olisi suhteutettu sen kansan määrään, jonka kielellä lehti ilmestyy.

 

Suhteellisen levikin idea oli yksi niistä, jotka käsiteltiin ensimmäisellä suomalais-ugrilaisella foorumilla Petroskoissa viime viikolla yhdentoista alueen edustajien voimin. Maantieteellisestä etäisyydestä huolimatta sugri-lehdillä on samat ongelmat: pieni levikki, riittämätön tuki, kiemuraiset jakelukanavat ja kieltä osaavien vähäinen määrä.

Toisaalta meillä on hyvin erilainen yleisö ja hyvin erilaiset odotukset. Niinpä en oikein usko, että esimerkiksi yhteiselle venäjänkieliselle sugri-lehdelle olisi sen suurempaa tarvetta tai että yhteinen kotisivumme olisi välttämättä elinkelpoinen. Mutta meillä voivat olla yhteiset keinot vaikuttaa päätöksentekoon Moskovassa. Pelisäännöissä ja säännöstöissä pitää olla tietty, laillinen, joustovara.

Eräs moskovalainen varaministeri totesi foorumilla, että ”me emme pysty määräämään byrokraattisesti oikein kaikkia kaavoja ja raameja Moskovasta käsin”. Toisin sanoen meidän äänemme pitää kantautua moskovalaisiin kabinetteihin. Ja koska sugri-mediafoorumit halutaan järjestää Petroskoissa vuosittain, se antaa toiveita, että meidän äänemme myös kuullaan.

0 kommentit