pääkirjoitus / huhtikuu 24, 2018 - 17:23 / päivitetty kesäkuu 13, 2018 - 12:13

Sata vuotta Karjalan hyväksi

Mikko Nesvitski

Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden jälkeen tänä vuonna muistetaan toista, tosin paljon synkempää, rajapaalua. Suomen sisällissodasta tulee kuluneeksi sata vuotta. Varmasti uusia historiallisia tutkimuksia tulee vuoden varrella julkisuuteen etenkin Suomessa, mutta ehkä myös tällä puolen rajaa esimerkiksi siitä, kuinka sadan vuoden takaiset tapahtumat vaikuttivat Venäjän historiaan.

Välittömät ja välilliset seuraukset kantautuivat myös Karjalaan asti. Kun Suomen sisällissota päättyi toukokuussa 1918, valkoinen armeija sulki punakaartilaisia ja heidän kannattajiaan vankileireille. Monet punikeiksi myöhemmin kutsutut pakenivat Venäjälle. Siitä juuri alkoi Karjalan tasavallan suomalaisten historia.

 

Laajemmin suomalaisten muuttoaaltoaikana on totuttu pitämään 1920—1930-lukua. Silloin myös Kanadasta ja Yhdysvalloista saapui paremman elämän toivossa suomalaisia Neuvostoliittoon rakentamaan työläisten valoisaa tulevaisuutta. Tuhannet amerikansuomalaiset löysivät uuden kotinsa Neuvosto-Karjalasta.

He osallistuivat innolla nuoren tasavallan rakentamiseen ja kehitykseen monilla sektoreilla, niin taloudessa kuin varsinkin opetuksessa ja kulttuurissa. Paremman toivo vaihtui kuitenkin 1930-luvun lopun vainoihin ja puhdistuksiin.

Toisen maailmansodan jälkeen Karjala tarjosi uuden kodin myös inkerinsuomalaisille, joita karkotettiin joukoilla sodan jaloista Leningradin alueelta Uralille ja Siperiaan ja jotka saivat myöhemmin luvan palata lähemmäksi synnyinseutuaan.

 

Karjalan suomalaisuus on siis ollut historian myllerrysten tuloksena monisäikeinen ilmiö. Paluumuuttovuosien jälkeen siitä ei valitettavasti ole jäänyt paljon jäljelle, mutta suomen kieli ja kulttuuri elää yhä Karjalassa.

Suomalaisten panoksesta tasavallan kehitykseen puhutaan varmasti tämän ja seuraavien vuosien mittaan useissa tilaisuuksissa myös siksi, että vuonna 2020 Karjalan tasavalta täyttää sata vuotta. Myös Karjalan Sanomat, aikakauslehti Carelia ja kustantamomme muut lehdet haluavat tuoda kortensa yhteiseen kekoon.

Aiomme toteuttaa projektin nimeltä Venäjän suomalaiset: 100 vuotta Karjalan hyväksi. Sen aikana käymme eri puolilla Karjalassa tapaamassa lukijoita, järjestämässä heille kielikilpailuja ja työpajoja, keskustelemassa menneestä ja miettimässä, miten voimme yhdessä varmistaa suomen kielen tulevaisuuden Karjalassa.

0 kommentit