pääkirjoitus / maaliskuu 22, 2016 - 16:23 / päivitetty toukokuu 23, 2016 - 14:57

Sugri-kansat ja kielet fokukseen

Mikko Nesvitski

Mitä enemmän propagoimme kielen osaamista ja kielellä puhumista väestön keskuudessa, sitä parempi. Niin totesi Karjalan päämies Aleksandr Hudilainen tavatessaan tasavallan kansalliskielisten lehtien päätoimittajat viime viikolla. Kansalliskielisellä medialla on hänen mielestään riittävän painava asema Karjalassa johtuen jo niiden lasten määrästä, jotka opiskelevat kieliä lastentarhoissa ja kouluissa.

Keskustelu kajosi tasavallan moniin ongelmiin, ohjelmiin ja sijoitushankkeisiin alkaen hallituksen uudesta rakenteesta aina paikallisaloitteiden tukiohjelmaan ja Karjalan 100-valtionohjelmaan. Kansalliset kysymykset olivat kuitenkin päällimmäisinä.

 

Karjalan päämies neuvoo oikein itämerensuomalaisia puhumaan kieltä kotona ja kaduilla kielitaidosta huolimatta. Kielenkäytön edistämiseksi otetaan lisäaskel tänä vuonna suomalais-ugrilaisella mediafoorumilla, jota tasavalta isännöi.

Foorumin tarkoitus on populaaristaa kansallisia kieliä ja perinteitä, mutta sanoisin, että laajemmin ottaen se tekee tunnetuksi nykytilannetta ja muuttunutta suhtautumista Karjalan sugri-kansoihin. Viime vuosina on tullut suorastaan ylpeyden aiheeksi olla karjalainen, vepsäläinen tai suomalainen. Kansalliskielinen media on tämän ideologian välittäjä.

Myönteisistä tuloksista huolimatta meillä on paljon parannettavaa. Esimerkiksi suomen kielen suosio kouluopetuksessa aivan varmasti kasvaa nykyisestä, jos ylioppilastutkinnon vieraan kielen koe laajenee kattamaan myös suomen kielen. Tasavalta on ajanut viime vuosina asiaa, ja nyt odotetaan päätöstä Venäjän opetusministeriöltä.

 

Karjalan kielen asema puolestaan vahvistuisi, mikäli karjalan kielestä tulee tasavallan virallinen kieli. Se on tietysti suomen koetta paljon vaativampi ja mutkikkaampi tehtävä. Vaihtoehtoja on kaksi: kansanäänestys tai muutos Karjalan perustuslakiin. Molemmassa tapauksessa päätöksen tekee Karjalan parlamentti, ja päätös syntyy, jos kaksi kolmasosaa kansanedustajista äänestää puolesta. Mitä todennäköisimmin asia jää päätettäväksi seuraavaan kansanedustajakauteen, ja tässä mielessä karjalaisilla on ensi syksyn vaaleissa oikeus äänestää kielen asemaan suopeasti suhtautuvia ehdokkaita.

Kielellä puhuminen ei tarkoita viime kädessä vain kansan ja identiteetin säilyttämistä, vaan laajemmassa mielessä se tukee Karjalan matkailupotentiaalia, joten se vaikuttaa osaltaan myös taloudelliseen kehitykseen.

0 kommentit